Yrityspalveluiden asiantuntijoista valtaosa toivoo yksinyrittäjätuelle jatkoa – Työllistämiselle ja kiinteille kuluille tuki: ”Suoraviivainen laskutoimitus”

Uusyrityskeskus Ensimetrin toimitusjohtaja Marko Lehtimäki Tampereelta toivoo, että valtiovalta virittäisi tukikoneiston kuntoon nyt, kun koronatilanne ei ota helpottaakseen. Yritysneuvojien näkemys koronatuista selviää Alueesi korona-apu yrittäjälle -yhteistyöverkoston tekemästä kyselystä. Kysely suunnattiin kehitysyhtiöiden, Uusyrityskeskusten ja kuntien yritysneuvojille.

– Kriisin vaikutukset tulevat erilaisella aikajaksolla eri yrityksille. Kaikki toivomme, että tuet eivät olisi ikuisia, mutta koska näkymä ei ole hirvittävän positiivinen, toivoisimme, että tukikoneisto olisi viritetty. Tukia tarvitaan, ettei yrittäjille tule enempää tuhoa. Ja mietittäisiin, että mitkä tuet otetaan käyttöön ja missä järjestyksessä.

Yritysneuvojien mielestä koronatuista parhaiten toimi yksinyrittäjien tuki. Myös yrittäjän työttömyysturvan helpottaminen ja starttirahan pidentäminen saavat kiitosta. Huonoiten toimi Valtiokonttorin jakama kustannustuki.

Koronakriisin pitkittyessä yritysneuvojat ohjaisivat tukea työllistämiseen ja kiinteisiin kustannuksiin.

– Vuokra ja työllisyys, nämä kaksi erää ovat ne, jotka pienyrittäjiä eniten ahdistavat. Se on suoraviivainen kalkyyli, jos irtisanotaan ja nämä henkilöt tulevat työttömyyskoneiston piiriin, ja jos yritys joutuu hävittämään tuotantokoneistonsa, hintalappu on todella kova. Jaksan uskoa, että koronavirukseen keksitään ja saadaan rokotekin ja jossain kohtaa päästään vähän rauhallisempaan maailmaan, Marko Lehtimäki toteaa.

Koronatuet saatiin nopeasti käyttöön, mutta kritiikkiä saa kuitenkin tukimuotojen järjestys. Tukea kiinteisiin kustannuksiin olisi tarvittu kiireellisesti ensimmäisenä ja kehittämistukea vasta myöhemmin.

Yritysneuvonnalle oli kevään aikana valtava tarve: yritysneuvojat kautta maan palvelivat koronakevään aikana yrityksiä ja yrittäjiä koronaan liittyvissä kysymyksissä yli 30 000 kertaa.

Yksinyrittäjätuelle toivotaan jatkoa – Ensimetrin toimitusjohtaja: ”Viisaiden pitäisi vielä lyödä päitä yhteen ja kohdistaa tuet niitä tarvitseville”

Parhaiten yritysneuvojien mielestä toimi kuntien jakama yksinyrittäjätuki, vaikka tuen kriteerit olivat tiukat: liikevaihtoa piti olla riittävästi ja sen piti alentua 30 prosenttia kustannusrakenteesta riippumatta. Kuitenkin jo 15 prosentin alenema voi johtaa yrittäjän maksuvaikeuksiin. Tiukat kriteerit ovatkin yritysneuvojien mielestä suurin syy siihen, että tukea ei ole haettu niin paljon kuin odotettiin.

Toisaalta Ensimetrin toimitusjohtaja Marko Lehtimäki nostaa esiin myös Business Finlandin tuissa tapahtuneet mahdolliset ylilyönnit, ja toivoo mahdollisten jatkotukien kohdistuvan niitä tarvitseville.

– Viisaiden pitäisi vielä lyödä päitä yhteen, että tuki kohdistuu sitä tarvitseville yrityksille. Minussakin herättää ristiriitaisia tunteita ja mietityttää, kumpi ratkaisi isoimpien tukien saamisessa, hakemisosaaminen vai liiketoiminnassa oleva aito tarve. Totta kai täytyy osata myös paperityöt tehdä, Ensimetrin Marko Lehtimäki jatkaa.

Kehittämistuet nopeita, kustannustuki epäonnistui – Kustannustuki kohdistui vain suurempiin yrityksiin

Business Finlandin toiminta ja kehittämistuki saavat kiitosta nopeudesta sekä hakulomakkeen selkeydestä. Kritiikkiä keräävät muuttuneet tulkinnat. Ensimmäisenä tukea hakeneet saivat isoja tukia kevyimmin perustein kuin myöhemmin tukea hakeneet. Kokemukset ELY-keskusten kehittämistuesta olivat hyvin samankaltaisia. Kritiikkiä ELY-keskukset saivat päätöksenteon hitaudesta.

Kustannustuki koettiin yritysneuvojien keskuudessa yleisesti ottaen epäonnistuneeksi. Valtiokonttorin hakumenettely oli selkeä ja helppo, mutta tuen kriteereitä kritisoitiin voimakkaasti.

– Yritysneuvojien mukaan kustannustuki kohdistui vain suurempiin yrityksiin määrätyillä toimialoilla. Se palveli esimerkiksi isoja työllistäjiä tai korkeaa vuokraa maksavia yrityksiä, eikä sen koettu soveltuvan mikroyrityksille tai pienille ja keskisuurille yrityksille, tiedotteessa todetaan.

Finnveran lainoja ja takauksia ei pidetty sopivana kriisitilanteeseen, eikä niitä yritysneuvojien mielestä tulisi laskea koronatueksi. Lainamuotoinen tuki koettiin ennemminkin aikapommiksi, kun tulevaisuudesta ei ole tietoa.

Yrityspalvelujen ja yhteistyön merkitys korostuivat koronatilanteessa

Yritysneuvojien työssä suurimman haasteen muodostivat eri tukimuotojen muuttuvat ehdot, kriteerit ja ohjeistus.

Uusyrityskeskus Ensimetri organisoi Alueesi korona-avun yrittäjille Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelujen sekä Pirkanmaan Yrittäjien kanssa. He palvelivat yli 2000 yksinyrittäjää koronakevään aikana.

– Meillä oli netissä yhteinen keskustelualusta, joka toimi hienosti. Tein itsekin neuvontaa, ja alustalla näin edellispäivinä neuvonnassa esiin nousseet konkreettiset kysymykset, Ensimetrin toimitusjohtaja Marko Lehtimäki kiittelee.

Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n, Kuntaliiton, Seutukaupunkiverkoston ja Suomen Yrittäjien akuuttiin tarpeeseen luoma yhteistyöverkosto koettiin ensiarvoisen tärkeäksi ja tuloksekkaaksi, ja sen merkitys tulevaisuudelle koettiin suureksi.

Kysely yritysneuvojille toteutettiin 3. –11. syyskuuta 2020. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Alueesi korona-apu yrittäjälle -verkostossa mukana olleiden yritysneuvojien näkemyksiä ja kokemuksia eri tukimuotojen ohjeistuksista, toimivuudesta ja kehitystarpeista. Kyselyyn saatiin yhteensä noin 290 vastausta.

Tutustu tarkemmin Miten koronatuet onnistuivat? -kyselyyn.

toimitus (at) yrittajat.fi