Yritysten luottamus verotukseen laski – Vain joka neljäs katsoo Suomen järjestelmän kannustavan yrittäjyyteen

Verohallinnon teettämästä kyselystä ilmenee, että vain 25 prosenttia yrityksistä katsoo Suomen verojärjestelmän kannustavan yrittäjyyteen. Yli puolet vastanneista yrityksistä on tästä eri mieltä. Verohallinto teetti kyselyn viime loka-joulukuussa.

Yritysten asenne verotukseen on muuttunut, sillä vielä vuoden 2023 kyselyssä 29 prosenttia vastaajista piti verojärjestelmää yrittäjyyteen kannustavana.

Verottajan kyselyyn vastanneista yrityksistä 97 prosenttia oli sitä mieltä, että oikein toimiminen kannattaa.

Myönteisesti verotukseen suhtautuvien yritysten osuus on kuitenkin pudonnut kahden vuoden takaisesta 90 prosentista 75 prosenttiin. Verohallinnon mukaan pudotus on syntynyt siitä, että vastaajia on siirtynyt kategoriaan ei samaa eikä eri mieltä eli negatiivisesti suhtautuvien osuus ei ole kasvanut.

Verotukseen myönteisesti suhtautuvien osuuden laskun lisäksi kyselyn suurimmat muutokset alaspäin verrattuna vuoteen 2023 koskivat väittämiä väärin toimimisen mahdollisuudet on minimoitu (laskua 13 prosenttiyksikköä), rehellisesti toimivia yrityksiä suojellaan (laskua 12 prosenttiyksikköä) ja yrityksemme maksaa mielellään veronsa (laskua 8 prosenttiyksikköä).

– Positiivista tuloksissa oli se, että yrityksistä tyytyväisimpiä Verohallinnon toimintaan olivat uudet yritykset ja yrittäjät eli juuri se ryhmä, joka tarvitsee eniten tukea ja apua veroasioissa. Ilahduttavaa on myös se, että kokonaistyytyväisyys Verohallinnon toimintaan on pysynyt samalla vahvalla tasolla kuin vuonna 2023, ja oli hyvä 3,9 asteikolla 1–5, kehittämispäällikkö Janne Myyry Verohallinnosta toteaa.

Epävarmuus heikentää luottamusta

Suomen Yrittäjien johtajan, pääekonomisti Päivi Puontin mukaan yritysten näkemyksiin on voinut vaikuttaa loppuvuonna käyty keskustelu yrittämisen verotuksesta.

– Erityisesti listaamattomien yritysten osinkoverotus oli näkyvästi esillä. Epävarmuus verotuksen suunnasta, etenkin kun keskustellaan pk-yrityksiin kohdistuvista veronkiristyksistä, on omiaan heikentämään kokemusta siitä, että verojärjestelmä kannustaa yrittäjyyteen, Puonti sanoo.

Puontin mukaan myös taloustilanne vaikutti todennäköisesti yritysten arvioihin.

– Kysely tehtiin loppuvuonna 2025, jolloin yrityksillä oli takanaan useita vaikeita vuosia. Kysyntä oli edelleen heikkoa, konkurssit korkealla ja kustannuspaineet jatkuivat. Lisäksi yleinen arvonlisäverokanta oli nostettu aiemmin 25,5 prosenttiin. Tällaisessa tilanteessa on ymmärrettävää, että suhtautuminen verotukseen muuttuu aiempaa kriittisemmäksi.

Puonti jatkaa, että taloustilanteen parantuessa osa kriittisyydestä todennäköisesti väistyy.

– Sen sijaan yrittämiseen kohdistuvaan verotukseen liittyvä jatkuva epävarmuus ei tue yrittäjämyönteistä ilmapiiriä eikä kannusta investointeihin, kasvuun tai riskinottoon. Jos tavoitteena on saada Suomeen lisää kasvua ja investointeja, yrityksille on tärkeää tarjota vakaa ja yrittäjyyteen kannustava veroympäristö.

Alv-palautuksissa viivettä

Yritysten asenteita on voinut muuttaa kriittisemmiksi esimerkiksi arvonlisäveron palautusten viive, joka vaivasi jo viime vuonna. Alkuvuodesta 2026 tilanne paheni edelleen. Nyt Verohallinto kertoo verkkosivuillaan, että lisäselvittelyä vaativien alv-ilmoitusten käsittelyaika on edelleen 16 viikkoa eli käytännössä neljä kuukautta. Verohallinnon arvonlisäveron valvonnassa aloitti toukokuussa 26 uutta käsittelijää, mutta ainakaan vielä käsittelyajat eivät ole lyhentyneet, vaan ovat edelleen toukokuun tasolla.

Asenteisiin on voinut vaikuttaa myös arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistuminen 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Alarajahuojennus oli verohelpotus pienimmille yrityksille, ja sen soveltamisalaan kuuluivat pienimmät, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kuuluvat yritykset, joiden liikevaihto oli alle 30 000 euroa.