Yritysten pitäisi miettiä sähkösopimustaan jo vuodelle 2025, sanoo asiantuntija: Yksi ratkaisu on ylitse muiden – ”Vain yksi kymmenestä ymmärtää”

Plussa Suomen toimitusjohtaja ja yrittäjä Niklas Westerlund on tavannut viime aikoina lukuisia yrittäjiä, joiden huoli on yhteinen: sähkön hinta. Hänen yrityksensä pyrkii auttamaan asiakkaitaan energiakulujen hallinnassa.

– Kävin juuri eräässä yrityksessä, joka ei pysty jatkamaan liiketoimintaansa ensi talvena sähkön hinnan takia. Tilanne on erityisen vaikea niille teollisuuden alalla työskenteleville yrityksille, joiden lopputuotteen hintaan sähkö vaikuttaa merkittävästi.

Westerlund on huomannut, että aniharva pk-yritys suunnittelee sähkösopimustaan vuotta pidemmälle. Moni yritys voisi saada sopimuksilleen hintasuojauksen, mikä ei ole mahdollista kuluttajasopimuksissa.

Hintasuojaus mahdollistaa yrityksen sähkön hinnan lukkoon lyömisen useamman vuoden päähän, jolloin yritys voi ennakoida energiakustannuksiaan.

– Yksi kymmenestä yrityksestä ymmärtää tämän. Yritykset ovat tottuneet kilpailuttamaan sopimuksia 2-3 vuoden sykleissä. Se malli on historiaa, se ei enää toimi, Westerlund sanoo.

Hintasuojaus mahdollistaa yrityksen sähkön hinnan lukkoon lyömisen useamman vuoden päähän, jolloin yritys voi ennakoida energiakustannuksiaan.

Jos yrityksen sähkösopimus on kohdallaan nyt, se ei tarkoita, etteikö tilannetta pitäisi miettiä jo pidemmälle tulevaisuuteen.

Sähkön suojauksen sai takavuosina, jos yrityksen kulutus oli noin puoli miljoonaa kilowattia vuodessa. Westerlundin mukaan tilanne on sittemmin muuttunut niin, että suojausta tarjotaan lähes kaiken kokoisille yrityksille. Asiasta voi käydä neuvotteluja suoraan sähköyhtiön kanssa.

– Mitä aikaisemmin yritys pystyy aloittamaan suunnittelun, sitä parempi. Joka ikisen yrityksen, joka ei tiedä mitä maksaa sähköstä vuodesta 2024 eteenpäin, kannattaisi olla yhteydessä sähköyhtiöön ja turvata tilanteensa.

Näin suojaus toimii

Hinnan suojaamisessa tuleville vuosille huomioidaan neljä hintaan vaikuttavaa tekijää: systeemihinta, aluelisä, myyjän marginaali ja profiilikustannus.

Profiilikustannus kertoo siitä, millä tavalla kyseinen yritys käyttää sähköä. Eri alojen yrityksillä on erilainen kulutusprofiili.

Systeemihinta on niin sanottu perushinta, jonka määrittelee sähköpörssi Nord Pool. Sähkömarkkina määrittelee, millä hinnalla sähkön hinnansuojaus voidaan tehdä esimerkiksi vuosille 2025-2026. Viime viikon lopulla hinta oli hieman alle kuusi senttiä kilowattitunnilta. Tämän päälle tulee yrityskohtainen profiilikustannus.

– Jos esimerkkinä käytetään kalleimmassa päässä olevaa tuottavaa teollisuutta, suojatun hinnan päälle tulee profiilikustannus, ja tällöinkin kokonaishinta jää alle kahdeksaan senttiin kilowattitunnilta.

Aluelisän osuus korostuu niinä kuukausina, kun Suomi joutuu ostamaan sähköä rajojensa ulkopuolelta. Myös aluelisän voi suojata.

– Norjan ja Ruotsin eteläisissä osissa sähkö on vielä kalliimpaa kuin Suomessa. Syy siihen on se, että Eurooppaan myydään sähköä niin paljon kuin siirtoyhteyksissä on kapasiteettia. Näin sähkömarkkina toimii.

Sähkön hintansa suojanneilla yrityksillä on Westerlundin mukaan selvästi parempi tilanne kuin niillä, jotka eivät ennakoi sopimuksiaan tuleville vuosille.

– Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten erilaiset sähkösopimukset vaikuttavat yritysten väliseen kilpailutilanteeseen. Suojauksen tehneillä voi olla selkeä kilpailuetu.

”Ensi talvi tulee pistämään kaikki yritykset miettimään”

Westerlund uskoo, että tilanne sähkömarkkinoilla ei palaudu normaaliin useampaan vuoteen.

– Suomen energiamarkkinat eivät ole enää vain pohjoismaalaiset, vaan koko Euroopan laajuiset. Saksassa maksettu sähkön hinta vaikuttaa myös Suomessa niin kauan kun Saksassa on pulaa energiasta. Emme tule palaamaan ennalleen moneen vuoteen, sillä toimet omavaraisuuden lisäämiseksi esimerkiksi Saksassa eivät tuota tulosta hetkessä. Kaasun saatavuudella on jatkossakin suuri vaikutus sähkön hintaan. Keski-Euroopan sähköenergiasta yli 30 prosenttia tuotetaan kaasulla.

Westerlund kehottaa yrityksiä varautumaan tulevaan talveen kartoittamalla omaa sähkönkulutusprofiiliaan.

– Kaikesta mistä voi säästää, kannattaa säästää. Ensi talvi tulee pistämään kaikki yritykset miettimään, mitkä laitteet kannattaa pitää päällä ja mitkä ei. Yritysten kannattaa selvittää ja tutkia omaa kulutusprofiiliaan tuntitasolla, jotta ne ymmärtävät, mihin sähköä kuluu ja mihin kellonaikoihin.

Sähköyhtiöiden kilpailutuksella ei Westerlundin mukaan ole enää juurikaan merkitystä.

– Monikaan ei ole ymmärtänyt, että kaikki sähkönmyyjät ovat samassa veneessä, koska kaikki maksavat saman hinnan ja ostavat sähköt samasta paikasta eli Nasdaqista ja Nordpoolista. Erilaiset kilpailutuspalvelut eivät vastaa enää nyky markkinoita ja tätä päivää, vaan ratkaisevaa on se, miten palveluntarjoaja ymmärtää asiakkaan kokonaisenergiankäytön profiilin ja etsii siihen optimaalisen ratkaisun.