Yritysten tilannekuva -kysely #2: Suuri osa lappilaisista yrityksistä ei palaudu kriisiä edeltävälle tasolle 

Lapin Yrittäjät toteutti toisen Koronakriisin tilannekuva Lapissa -kyselyn kuukauden poikkeusolosuhteiden jälkeen. Kyselyllä selvitettiin yritysten tilannetta akuutin kriisin aikana ja arvioita liiketoiminnan tilasta kriisin jälkeen. Kuusi kymmenestä yrityksestä arvioi toimintansa jatkuvan sopeutettuna tai kokonaan loppuneena koronakriisin jälkeen. Uhkana on merkittävä määrä yritysten ja työpaikkojen menetyksiä.

Kyselyyn vastasi yli 600 mikro- ja pk-yritystä Lapista. Kysely toteutettiin aikavälillä 14.-15.4.2020. Vastaajajoukosta 85 % on mikroyrityksiä, joista noin 40 % yksinyrittäjiä. Alle 50 työntekijää työllistävien yritysten osuus vastaajista on 98 %. Toimialoista palvelusektoria edusti noin 60 % vastaajista, kauppaa 15%, rakentamista 14%, teollisuutta 7% ja kuljetusalaa 5% vastaajista.

Kysely oli toinen Koronakriisin tilannekuva Lapissa -kysely kuukauden poikkeusolojen jälkeen. Ensimmäinen kysely tehtiin kahden viikon poikkeusolojen jälkeen.

Yritysten arviot liiketoiminnan tilasta kriisin jälkeen huolestuttavia

Kuukauden kestäneen poikkeusolosuhteen jälkeen toteutetun toisen tilannekuva-kyselyn perusteella arviot konkurssien tai toiminnan lopettamisen osalta ovat saman suuruiset kuin ensimmäisessä kyselyssä; viisi prosenttia yrityksistä arvioi, että liiketoiminta on kriisin jälkeen kokonaan loppunut.

-Kun lähtökohtaisesti tilanne on samankaltainen koko maassa, uhkaskenaariona on 90-luvun lamavuosiakin merkittävämpi konkurssiaalto vuositasolla. Suhteutettuna koko maan yrityslukumäärään lopettaminen uhkaa vajaata 15 000 yritystä, Lapissa vastaavasti noin 500 yritystä, toteaa Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo.

-Yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi valtion tulisi osoittaa kehittämis- ja lainainstrumenttien lisäksi suoraa tukea yrityksille. Suomen Yrittäjien esittämä sosiaalivakuutuksien ottaminen valtion kannettavaksi määräajaksi helpottaisi yritysten kassakriisiä ja toimisi tasapuolisesti ilman hakemuksien laatimisen ja käsittelyn tuomaa byrokratiaa, Salo jatkaa.

-Yritysten suora tuki mahdollistaisi useamman yrityksen toiminnan jatkumisen ja työvoiman pitämisen kriisiä edeltävällä tasolla. Kyselyn perusteella kuusi kymmenestä yrityksestä arvioi lopettavansa tai jatkavansa toimintaa sopeutettuna, mikä voi johtaa nyt tehtyjen lomautusten realisoitumisena työsuhteiden päättämiseen, Salo kertoo.

Tukien käyttö lisääntynyt

Kyselyn perusteella joka neljäs yritys Lapissa on hakenut tai aikoo hakea Business Finlandin tai ELY-keskuksen kehittämistukia. Kuusi kymmenestä yksinyrittäjästä ilmoittaa hakevansa yksinyrittäjätukea, ja lähes kolmannes kaikista vastaajista suunnittelee työttömyysturvan piiriin hakeutumista.

Muitakin tukia on hyödynnetty monipuolisesti. Vuokranantajat ovat vastausten perusteella tulleet hyvin vastaan vuokrakulujen leikkaamisen ja määräaikaisen jäädyttämisen osalta. Myös pankit ovat myöntäneet lyhennysvapaata lainojen maksuissa, mikä koettiin hyvin helpottavana toimenpiteenä.

Positiivisenkin päätöksen saaneet yrittäjät aiheellisesti huomauttivat, että vaikka kehitystoimintaan on saatu rahoitusta, niin yritys ei tule pärjäämään kriisin yli, ellei sillä ole tapaa maksaa muita juoksevia kuluja, joita kohdennettu rahoitus ei kata. Kehitysrahoitusta ei voi käyttää investointeihin, henkilökunnan koulutukseen, operatiiviseen toimintaan eikä syntyvien tappioiden kattamiseen, vaikka nämä toimenpiteet olisivat jo käynnissä ja söisivät yrityksen kassaa.

Suoran rahoituksen tarve kriisistä selviämiseksi jakaantuu yritysten kesken melko tasaisesti. Toistaiseksi suoraa rahoitusta ilmoittaa tarvitsevansa hieman vajaa puolet yrityksistä.

Lataa täältä kyselyn tulokset pdf-tiedostona.