YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Kannanotot
Otamme aktiivisesti kantaa – tutustu alla Suomen Yrittäjien liittokokouksen, valtuuston ja hallituksen kannanottoihin.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotot
Suomen Yrittäjien liittokokous kokoontuu kahden vuoden välein. Se linjaa Yrittäjien päätöksentekoa muun muassa kannanotoillaan.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen 11.10.2024 kannanotto
Suomessa tarvitaan vahvoja kasvutoimia
On hyvä, että Orpon hallitus on nostanut kasvun kiihdyttämisen vahvasti agendalleen. Suomessa tarvitaan vahvoja kasvutoimia, jotka auttavat ja kannustavat suomalaisia pk-yrityksiä kasvuun sekä yrittäjiä tekemään kasvua vauhdittavia investointeja. Suomen kasvu luodaan yrityksissä. Siksi on aivan olennaista, että yrittäjillä ja omistajilla on motivaatiota kasvattaa yrityksiään, kannusteet yrittäjyyteen ja omistajuuteen ovat kunnossa sekä yrittäjille on tarjolla rahoitusta ja toimiva infrastruktuuri kasvun tekemiseen. Yksikään suuri yritys ei ole syntynyt suurena vaan on kasvanut suureksi, Suomen Yrittäjien liittokokous muistuttaa.
Suomen julkinen talous on huonossa kunnossa ja velkaantuminen jatkuu kiivaana. Siksi tarvitaan kasvutoimia, jotka kiihdyttävät kasvua ja tehostavat verorahojen käyttöä. Yrittäjät esittää hallitukselle neljänlaisia toimenpiteitä.
Ensiksi pitää toteuttaa määrätietoisesti ja tinkimättä kaikki hallitusohjelmassa sovitut työmarkkinauudistukset. Ne kannustavat yrityksiä kasvuun ja työllistämiseen. Hallitusohjelmaan kirjattujen lisäksi Yrittäjät esittää sääntelyn uudistamista siten, että sunnuntai- ja ylityökorvauksista voidaan kaikilla työpaikoilla sopia yhdessä paikallisesti ja takaisinottovelvollisuus poistetaan kokonaan.
Toiseksi Yrittäjät ehdottaa kilpailun lisäämistä ja markkinoiden avaamista hallitusohjelman mukaisesti suitsimalla julkista elinkeinotoimintaa, erityisesti inhouse-yhtiöitä. Julkisen sektorin pitää jatkossa laskea vertailukelpoisesti oman tuotantonsa kustannukset, avata ostolaskudatansa ja keskittyä ydintehtäviinsä. Terve kilpailu ja toimivat markkinat ovat kehittyvän yritystoiminnan paras perusta.
Kolmanneksi Yrittäjät esittää, että hallitus purkaa normeja ohjelmansa mukaisesti, vauhdittaa kaavoitusta ja luvitusta sekä edistää EU-tasolla normien purkamista ja uudistamista sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Toistaiseksi normien purkamisessa ei ole juurikaan edetty. Ensimmäisenä pitää tarttua normeihin, jotka estävät tai haittaavat yritystoimintaa, kuten Soteri-rekisteriin, jonka jonossa on edelleen tuhansia pk-yrityksiä odottamassa lupaa toimia.
Neljänneksi Yrittäjät esittää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tukevien verokannustimien ohjaamista pk-yrityksiin, joissa syntyy tutkitusti eniten tuottavuutta lisääviä innovaatioita. Tämä edellyttää lisäkannustumia ja työkaluja pk-yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 22.10.2022:
Julkinen talous on saatava tasapainoon, Suomessa purettava sosialismia
Seuraavan hallituksen on aloitettava välittömästi julkisen talouden vakauttamistoimet, Suomen Yrittäjien liittokokous vaatii. Tämä tarkoittaa ohjelmaa kestävän talouskasvun vauhdittamiseksi sekä valtion ja erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden menojen sopeuttamista tuloihin ja Suomen kansantalouden kantokykyyn.
Yrittäjät esittää, että seuraavan hallituksen on aloitettava julkisen talouden vakauttaminen välittömästi 700–800 miljoonan euron vuotuisilla sopeutustoimilla.
Velkaantuminen huolestuttaa yrittäjiä. Mitä enemmän velkaannumme, sitä vähemmän on liikkumavaraa ja mahdollisuuksia alentaa tulevaisuudessa työn ja yrittämisen verotusta. Mitä korkeampi julkinen velka meillä on, sitä suurempi osa verovaroista menee velan hoitoon. Tämä on myös talouskasvulle haitallista, kun rahat valuvat velkarasituksen maksuun.
Suomessa pitää alkaa uskomaan taas markkinoiden toimintaan. Suomeen on rakennettu jo vuosia eri päätöksin sosialismia, jota pitää purkaa edistämällä markkinataloutta.
Julkinen sektori paisuu ja se hoitaa yhä enemmän asioita, jotka hoituisivat myös yksityisten yritysten voimin. Hyvinvointialueilla on menossa julkisen sektorin yhtiöittämisvimma ja kilpailutusten kiertäminen, ja vauhti näyttää vain kiihtyvän. On annettava tilaa aidolle yrittäjyydelle ja yrityksille. Julkisen sektorin tulee keskittyä ydintehtäviinsä.
Luovutaan aikansa eläneistä työmarkkinarakenteista
Tarvitaan myös rohkeutta luopua vuosikymmeniä vanhoista työmarkkinarakenteista, jotta suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta voidaan parantaa.
Tutkimusten mukaan pienissä yrityksissä työilmapiiri on parhaimmillaan ja asioita voidaan sopia reilusti työntekijöiden ja työnantajien kesken. Työllistämisen kynnys on Suomessa kuitenkin edelleen liian korkea ja riski liian suuri.
Sopiminen työpaikoilla pitää olla laajalti mahdollista kaikissa yrityksissä, myös sellaisissa, jotka eivät ole työehtosopimuksen piirissä. Paikallisen sopimisen pitää olla mahdollista yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon, tai millainen on työntekijöiden edustusjärjestelmä.
Suomi voi menestyä vain, jos suomalaiset yritykset menestyvät maailmalla. Yrittäjät luovat työtä ja kasvua. Suomen kasvu on suomalaisten yritysten kasvun summa. Siksi yrittäjyys on nostettava keskiöön eduskuntavaaleissa 2023.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 17.10.2020:
Tarvitaan yhteiskuntaa uudistava Elvy Suomi -ohjelma
Suomi tarvitsee uudistuksia ja yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan. Korona-kriisi korostaa uudistusohjelman merkitystä. Jotta toivumme kriisistä, talous on saatava pikaisesti vahvaan kasvuun ja työllisyys selkeästi nykyistä korkeammalle tasolle. Se vaatii rohkeita uudistuksia.
Suomi tarvitsee uudistuksia ja yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan. Koronakriisi korostaa uudistusohjelman merkitystä. Jotta toivumme kriisistä, talous on saatava pikaisesti vahvaan kasvuun ja työllisyys selkeästi nykyistä korkeammalle tasolle. Se vaatii rohkeita uudistuksia.
Elvy Suomi -ohjelmassa on sata ehdotusta hallitusohjelmaan Suomen uudistamiseksi. Ohjelma korostaa yrittäjyyden merkitystä ja rakenneuudistusten tärkeyttä.
Suomi tarvitsee enemmän yrityksiä ja yrittäjiä. Se on olennaista, koska yrittäjät luovat työtä ja kestävää kasvua. Siksi tarvitsemme yrittäjyyttä tukevia rakennereformeja.
Aivan erityisesti tarvitaan työmarkkinauudistuksia. Emme selviä, jos työllisyysaste ei olennaisesti nouse. Pitää lisätä voimakkaasti työpaikkasopimista, uudistaa työttömyysturvaa, joustavoittaa työelämän sääntelyä ja helpottaa nuorten työllistymistä.
Korkeampi työllisyys on välttämätöntä myös julkisen talouden kannalta. Koronakriisi kasvattaa rajusti Suomen velkataakkaa. Suomella pitää olla uskottava polku julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Yrittäjillä on siinä merkittävä rooli.
Rakennereformeja tarvitaan muuallakin kuin työmarkkinoilla: pitää lisätä kilpailua, yksityistää toimintoja, toteuttaa monituottajamalliin tukeutuva sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, torjua ilmastomuutosta sekä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. EU:n elpymisvälineen rahoituksen avulla voidaan edistää uudistuksia ja vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä.
Myös kasvua tukevalla veropolitiikalla on suuri merkitys. Verotuksen tulee kannustaa yrittäjyyteen ja riskinottoon. Jos niin ei käy, yrittäjät kaikkoavat. Yrittäjäriski on usein suuri ja poikkeaa sijoittajariskistä. Sen pitää näkyä myös verotuksessa.
Hyvä tavoite tehdä Suomesta maailman paras maa yrittää. Se sopii myös maan hallituksen tavoitteeksi. Suomi on hyvä maa yrittää jo nyt, mutta vielä kaukana maailman huipulta. Kun Suomi on hyvä maa yrittää, se turvaa myös koko kansantalouden taloudellista perustaa ja mahdollistaa huolenpidon kaikista Suomessa asuvista.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 18.10.2019:
Työmarkkinareformien tarve on huutava
Suomen talouden tilanne on huolestuttava: maailmantalouden ongelmat varjostavat vientiä, kasvu hiipuu, työllisyysaste on liian alhainen, huoltosuhde heikkenee, moni kunta on talousvaikeuksissa ja julkisen talouden velkaantuminen syvenee. Samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä kasvaa ja lähes puoli miljoonaa parhaassa työiässä olevaa on työmarkkinoiden ulkopuolella.
Suomen yrityksistä ylivoimaisesti valtaosa on pieniä ja keskisuuria, eli niissä on korkeintaan 250 työntekijää. 93 prosenttia on mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkeä. Työnantajayrityksiä on noin 100 000, mukaan lukien maatalousyrittäjät. Yksinyrittäjiä on noin 200 000. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut vahvasti 2000-luvulla, mutta työnantajayritysten määrä polkee paikallaan. Suomessa yksinyrittäjien osuus työllisyydestä on 13 prosenttia, mikä on selkeästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin pk-yrityksiin. Vuosina 2001–2017 pk-yrityksiin syntyi 135 000 työpaikkaa. On kuitenkin tärkeä huomata, että pienyrityksissä työpaikkojen määrä on laskenut voimakkaasti 2000-luvulla. 2-4 henkeä työllistävissä yrityksissä työpaikkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla noin 45 000:lla.
Tuore Maailman talousfoorumin (WEF) kilpailukykyvertailu kertoo suurista ongelmista Suomen työmarkkinoilla. Suomen julkinen sektori ja osaamisjärjestelmä ovat monella tapaa kilpailukykyisiä, mutta työmarkkinamme on menestynyt kansainvälisessä vertailussa huonosti. Heikoimpia sijoja Suomi saa palkanmuodostuksen joustavuudessa (sija 139.), työvoiman liikkuvuudessa (sija 109.), työn veroasteessa (sija 104.), palkkaus- ja irtisanomiskäytännöissä (sija 97.) sekä ulkomaisen työvoiman palkkauksen helppoudessa (sija 89.).
Suomalaisten työmarkkinoiden tilanne ei ole kestävä. Työmarkkinajärjestöjen ja lainsäätäjän on aika hyväksyä tosiasiat ja tehdä nopeasti toimia, jotka lisäävät Suomen työmarkkinoiden kansainvälistä kilpailukykyä. Se on välttämätöntä yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden vuoksi. Suomi on myös työmarkkinoiden osalta avoin talous, jonka yritykset kohtaavat kansainvälisen kilpailun niin vienti- kuin kotimarkkinoillakin.
Yrittäjät tukee vahvasti hallituksen tavoitetta 75 prosentin työllisyysasteesta. Jotta hallituksen työllisyystavoite voi toteutua, tarvitaan lisää työllistäviä pk-yrityksiä ja työpaikkoja pk-kenttään. Vaikuttavien työmarkkinareformien tarve on huutava.
Pääministeri Rinteen hallitusohjelmaan kirjatut työllisyystoimet eivät ole riittäviä työllisyysasteen nostamiseksi. Asetetut työllisyystyöryhmät, joissa myös Yrittäjät on mukana, ovat paljon vartijoina. Työ etenee mutta hitaasti. On oikein, että hallitus tekee yhteistyötä työmarkkinoiden osapuolten kanssa, mutta vastuu työllisyysastetta nostavista ja työttömyyttä vähentävistä uudistuksista on hallituksella. Toimenpiteitä tarvitaan nopeasti ja niiden on oltava vaikuttavia.
Tuore Yrittäjägallup (Kantar, 9/19) osoittaa, että yrittäjät ovat valmiit työllistämään enemmän, jos työmarkkinoita uudistetaan rohkeasti. Suurimpia työllistämisen esteitä ovat yrittäjien mielestä mikroyritysten liian korkea irtisanomissuoja (46 %), liian vähäiset mahdollisuudet sopia paikallisesti työehdoista (39 %) ja liiallinen normisto (35 %).
Hallituksen pitää sen vuoksi määrätietoisesti madaltaa työllistämisen riskejä pienimmissä yrityksissä keventämällä irtisanomissuojaa, lisätä paikallisen sopimisen liikkumatilaa kaikissa yrityksissä, vähentää työllisyyttä estäviä ja hidastavia normeja, poistaa takaisinottovelvollisuus sekä panostaa pienten yritysten jatkuvan oppimisen järjestelmän kehittämiseen. Lisäksi on poistettava esteitä yrittäjyyden aloittamisen tieltä ja helpotettava yrittäjän uutta alkua epäonnistumisen jälkeen.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 19.10.2018:
Kansanvaltaa pitää kunnioittaa
Suomen Yrittäjät on pettynyt siihen, että ammattiliitot jatkavat työtaisteluaan pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen keventämistä vastaan, vaikka eduskunnan enemmistö antoi hankkeelle selvän tukensa keskiviikkona tiedonantoäänestyksessä. Yrittäjät kannustaa omana vastatoimenaan yrittäjiä lopettamaan ay-liittojen jäsenmaksuperinnän ja hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin poliittisten lakkojen rajoittamiseksi.
Muutamat ammattiliitot jatkavat työtaisteluaan pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen keventämistä vastaan, vaikka eduskunnan enemmistö antoi hankkeelle tukensa tiedonantoäänestyksessä. Ammattiliitot toimivat nyt eduskunnan tahtoa vastaan. Se on parlamentarismin halveksuntaa. Liittojen ei pidä nostaa itseään eduskunnan yläpuolelle.
Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisen tavoite on luoda uusia työpaikkoja pieniin yrityksiin, joissa on paljon tekemätöntä työtä ja joissa yrittäjä ei ole usein uskaltanut työllistää. Kun työllistämisen kynnys madaltuu, työpaikkoja tulee enemmän tarjolle. Irtisanomissuojan keventäminen on yksi keino vahvistaa työllisyyttä, mutta sen lisäksi tarvitaan muitakin. Erityisen tärkeää on edistää paikallista sopimista, varsinkin työaikoihin ja lomiin liittyen. On merkillistä, että muutamat ammattiliitot taistelevat vimmalla työllistämistoimia vastaan.
Suomen työllisyysaste pitää saada nostettua 2020-luvulla 80 prosenttiin. Se on tärkeää koko kansakunnalle mutta kaikkein tärkeintä työttömille, sillä työ tuo hyvinvointia ja merkitystä elämään. Ilman työllistäviä yrittäjiä työllisyysaste ei nouse. Työllisyysasteen nostaminen on keskeinen tavoite myös Yrittäjien Kasva Suomi! -eduskuntavaaliohjelmassa.
Jäsenmaksuperintä pois työnantajilta
Monet yrittäjät ovat tällä hetkellä hyvin pettyneitä ay-liikkeen toimintaan. Siksi kannustamme työnantajia lopettamaan ammattiliittojen jäsenmaksujen perinnän, koska työnantajien tehtävä ei ole organisoida ammattiyhdistysliikkeen rahoituksen keräämistä. Ammattiliitot voivat kerätä jäsenmaksunsa myös suoraan jäseniltään.
Työnantajat ovat keränneet laajemmin jäsenmaksuperintäsopimuksen nojalla ammattiliittojen jäseniltä jäsenmaksuja ja tilittäneet ne liitoille vuodesta 1969. Jäsenmaksuperintäsopimus on johtanut siihen, että ammattiliittojen ei ole tarvinnut juuri huolehtia rahoituksestaan. Perintäsopimus ja verovapaus ovat yhdessä johtaneet siihen, että monet liitot ovat erittäin vakavaraisia.
Viime päivinä on nähty, että työnantajien keräämää rahaa käytetään heitä vastaan. Poliittiset lakot ovat siitä kouriintuntuva esimerkki. On kohtuutonta edellyttää, että työnantajien pitää kerätä rahaa toimintaan, joka on suunnattu heitä vastaan.
Järjestäytymättömien ei tarvitse periä
Suomen Yrittäjät muistuttaa, että jäsenmaksujen perintä kuuluu sopimusten mukaan vain niille yrityksille, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin ja joiden työehtosopimus edellyttää perintää. Järjestäytymättömien yritysten ei tarvitse periä jäsenmaksuja.
Työnantajaliittojen on syytä uudistaa työehtosopimuksia siten, että jäsenmaksuperintä jää ammattiliittojen omaksi tehtäväksi.
Poliittisia lakkoja rajoitettava
Suomen Yrittäjien mielestä myös työrauhasääntelyä pitää uudistaa. Nykyinen säätely on peräisin 1940- ja 1960-luvuilta.
Tarvitaan sääntely, joka rajoittaa poliittisia työtaisteluja ja suhteettomia tukilakkoja. Poliittisen lakon osapuoleksi ilman omaa syytään joutuneella työnantajalla tulee myös olla mahdollisuus saada korvausta kärsimistään vahingoista. Uudistus on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 19.10.2018:
2020-luvusta kasvun vuosikymmenen
Suomen Yrittäjät ovat valinneet vaaliteemakseen Kasva Suomi!
Suomen Yrittäjät haluaa, että 2020-luku on kasvun vuosikymmenen. Ilman kestävää kasvua on mahdoton nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. Korkea työllisyysaste on välttämätön, jotta Suomi selviää 2020-luvulla ikääntymisen tuomista hoitotarpeista sekä pystyy panostamaan sivistykseen, ympäristönsuojeluun, puolustukseen ja muuhun yhteiskunnalliseen kehitystyöhön.
Suomen Yrittäjät haastaa kaikki puolueet tarttumaan tähän kasvutavoitteeseen. Tuleva hallitus ei voi laskea politiikkaansa nykyisen kasvu- ja työllisyysuran varaan.
Suomesta maailman paras maa yrittää
Suomi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa enemmän yrittäjiä ja yrityksiä. Se on tärkeää kaikille Suomessa, koska yrittäjät luovat työtä ja kasvua.
Suomen tulee pyrkiä olemaan maailman paras maa yrittää. Tällä hetkellä Suomi on Maailman yrittäjyysvertailussa (Global Entrepreneurship Index) sijalla 12 ja Euroopassa sijalla 9. Sijaa ei ole helppo nostaa, sillä lähes kaikki maat haluavat vahvistaa yrittäjyyden olosuhteita. Jotta Suomen sijoitus nousee, pitää vahvistaa yrittäjyyden olosuhteita vaikuttavammin kuin kilpailijamaissa.
Ensi vuosikymmenen kasvupolitiikan tulee kannustaa yritystoimintaan ja sen kasvattamiseen sekä palkita yrittäjän riskin ottamisesta.
Tarvitaan rohkeita uudistuksia
Yrittäjien tavoitteena on helpottaa yrittämistä ja työllistämistä. Yrittäjien kasvureseptillä varmistetaan, että Suomen talous kasvaa kestävästi, työllisyys vahvistuu ja hyvinvointivaltion perusta lujittuu. Yrittäjyys on Suomen vahva tukijalka, koska yrittäjät luovat työtä ja kasvua.
Yrittäjien Kasva Suomi! -ohjelman pääkohdat ovat seuraavat:
- Tarvitaan rohkeita rakenneuudistuksia. Työmarkkinauudistuksia on tehtävä määrätietoisesti. On annettava sopimisen valtaa työpaikoille ja vahvistettava parlamentarismia. Työelämän kehittämisen keskiössä on oltava työllistämisen helpottaminen, työllisyysasteen nostaminen, joustavuuden lisääminen ja paremmat työpaikat.
- Tarvitaan verojärjestelmä, joka tukee yrittäjyyttä ja yrittäjän riskinottoa sekä yritystoiminnan kasvattamista.
- Tarvitaan lisää kansainvälisyyttä, sekä ulkomaista työvoimaa että tukea ja kannustusta kaikenkokoisten yritysten kansainväliseen toimintaan. Siksi on tärkeää vahvistaa Business Finlandin verkostoa maailmalla.
- Tarvitaan entistä parempaa perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamista sekä yrittäjien hyvinvoinnin ja jaksamisen tukea. Yrittäjän hyvinvointi heijastuu vahvasti yrityksen hyvinvointiin. Sosiaaliturvamme tulee kannustaa yrittäjyyteen ja työntekoon sekä mukautua aikaan, jossa yrittäjän ja työntekijän roolit vaihtuvat tai menevät päällekkäin.
- Tarvitaan osaavaa työvoimaa ja työmarkkinoiden kohtaannon varmistamista. On siirryttävä kohti laajempaa osaamispolitiikkaa ja elinikäistä oppimista, lisättävä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä sekä huolehdittava siitä, että ilman toisen asteen tutkintoa olevien määrä vähenee.
- Tarvitaan vähemmän ja laadukkaampaa pk-yrityssääntelyä. Tavoitteeksi pitää asettaa yrityksiin kohdistuvien sääntelykustannusten laskeminen 25 prosenttia 2025 mennessä. Otetaan käyttöön yksi kahdesta -työkalu kaikilla hallinnonaloilla: Jos uusi sääntely aiheuttaa yritykselle euron lisäkustannuksen, yrityksille koituvia sääntelystä johtuvia kustannuksia on vähennettävä toisaalla kahden euron verran.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 20.10.2017:
Suomi tarvitsee välttämättä työllisyysreformeja
Suomen pahin ongelma on alhainen työllisyysaste, joka pitäisi saada nostetuksi 80 prosenttiin. Edes hallituksen tavoittelemaan 72 prosentin työllisyysasteeseen on kuitenkin mahdotonta päästä ilman rakenteiden uudistamista.
Elokuun 2017 kausitasoitettu työttömyysaste oli 8,6 prosenttia eli noin 233 000 henkilöä. Rakenteellisen työttömyyden piirissä arvioidaan olevan noin 200 000 henkilöä. Näiden väliin jää vain noin 30 000 henkilöä. Ilman rakenteellisia työmarkkinoiden uudistuksia työttömyysastetta ei siten kyetä enää olennaisesti alentamaan.
Suomen talouskasvu on nyt laaja-alaista ja koskee kaikkia toimialoja, vaikka kasvu on tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin toimialojen sisällä. Tässä on perussyy myös sille, miksi tarvitaan nykyistä selvästi enemmän yrityskohtaisuutta työehtojen määrittelyyn. Keskitetty sopiminen, jota myös liittojen välinen sopiminen pohjimmiltaan on, ei anna yrityksille eikä työpaikoille riittäviä toimintamahdollisuuksia kovassa kansainvälisessä kilpailussa puhumattakaan tulevista talousshokeista.
Yrityskohtaisuutta ja työpaikkasopimista on pakko edistää ja lisätä. Työllistämistä on helpotettava työlainsäädännön muutoksilla. Pienten yritysten halukkuus palkata lisääntyisi, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin. Kilpailijamaista löytyy hyviä malleja tarvittaville reformeille.
Pienten ja keskisuurten yritysten näkymät ovat tuoreimman Pk-yritysbarometrin mukaan kasvusta huolimatta vaatimattomat. Kasvuhakuisten yritysten osuus on kääntynyt laskuun, mikä on vakava signaali.
Suomessa on 62 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla. Määrä on onneksi ollut nousussa.
Suomen työmarkkinarakenteet eivät ole kyenneet elämään ajassa. Perusrakenteet pohjautuvat vuosikymmenten taakse. Vaikka lähes kaikki työlait on kirjoitettu uudelleen 1990- ja 2000-luvuilla, ne heijastelevat edelleen lähes 50 vuoden takaista yhteiskuntaa.
Näyttää siltä, että työlainsäädännön ja erityisesti työmarkkinarakenteiden uudistaminen on erittäin vaikeaa. Tästä tuorein esimerkki on työaikalain kokonaisuudistusta koskeva mietintö, joka jäi täysin erimieliseksi siitä huolimatta, että merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ehdotukseen ei edes sisälly.
Suomessa on myös edelleen Maailman talousfoorumin kilpailukykyvertailun mukaan maailman jäykin palkanmuodostus, mikä sopii erittäin huonosti avoimeen talouteen.
Kasvu, johon Suomi on keskeisiä kilpailijamaita myöhemmin päässyt mukaan, on suhdanneluonteista eikä se ole seurausta Suomessa tehdyistä rakenneuudistuksista. Ne ovat edelleen tekemättä. Maailmantalous on arvaamaton eikä Suomessa voida siihen vaikuttaa. Työmarkkinoiden rakenteisiin sen sijaan voidaan vaikuttaa omin päätöksin.
Uudistusten aika on nyt. On pakko siirtyä kauniista sanoista väkeviin tekoihin. Satavuotias Suomi tarvitsee välttämättä työllisyyttä vahvistavia reformeja. Niiden toteuttaminen edellyttää poliittista rohkeutta. Palkintona on parempi työllisyys ja kestävämpi yhteiskunta, joka kykenee huolehtimaan kansalaisistaan.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 20.10.2017:
Yrittäjyys kantaa Suomea
Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään tilanteessa, jossa talous on lähtenyt viimein kasvuun lähes kymmenen vuotta kestäneen vaikean ajan jälkeen. Talouskriisin vuoksi Suomen julkinen talous on pahasti velkaantunut ja työttömyys korkea.
Onneksi kansakunnan perusta on vahva: Suomi on maailman vakain ja turvallisin maa. Suomessa on maailman paras hallinto, vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta, riippumattomin oikeuslaitos ja vapain lehdistö. Suomen peruskoulutus ja lukutaito ovat maailman parasta. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Suomessa on maailman vakaimmat pankit ja eniten metsiä Euroopassa.
Jotta Suomen vahva perusta kestää tulevaisuudessa, talouskasvu pitää vakiinnuttaa, julkinen talous saada tasapainoon ja työllisyysaste 80 prosenttiin. Jotta tämä voi onnistua, Suomesta pitää tehdä yrittäjyyden ihanneyhteiskunta. Vain yrittäjien riskinoton, yritysten menestyksen ja niiden tuoman hyvinvoinnin kautta kasvu jatkuu, työpaikat lisääntyvät ja julkinen talous tasapainottuu.
2000-luvulla uudet työpaikat ovat syntyneet lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Myös tulevaisuudessa pk-yritykset voivat työllistää merkittävästi enemmän ja ottaa vahvemman roolin Suomen taloudessa, jos siihen annetaan mahdollisuus. Yrittäjyyden arvostuksen lisääntyminen ja nuorten vahva yrittäjäinto luovat tähän osaltaan edellytyksiä.
Yrittäjyys on tällä hetkellä muutoksessa. Itsensä työllistävien yksinyrittäjien määrä on vahvassa kasvussa, mutta työnantajayritysten määrä on laskenut. Yrittäjäkunta ikääntyy; jopa 40 prosenttia tulee eläkeikään kymmenen lähivuoden aikana, mikä korostaa omistajavaihdostyön merkitystä. Start up -yrittäjyys on noussut kansalliseksi ylpeyden aiheeksi ja se osaltaan kannustaa yrittäjyyteen. Maahanmuuttajille yrittäjyys on usein luonteva tapa kotiutua uuteen kotimaahan. Yhä useampi suomalainen on työuransa sekä yrittäjän että palkansaajan rooleissa, monet jopa yhtä aikaa.
Suomi tarvitsee kaikenlaisia yrittäjiä. Jokainen on arvokas. Työttömyyden nujertamiseksi Suomi tarvitsee erityisen paljon niitä yrittäjiä, jotka uskaltavat henkilökohtaista riskiä ottaen palkata muita.
Yrittäjyyden kannalta olennaista on verojärjestelmä, joka kannustaa ottamaan yrittäjäriskiä ja suosii omistajuutta. On tärkeä varmistaa, että suomalainen verojärjestelmä ymmärtää yrittäjyyttä, kannustaa yrittäjäriskiin, on kansainvälisesti kilpailukykyinen sekä vakaa ja ennakoitavissa oleva.
Jotta työllisyys voi vahvistua, Suomessa on uudistettava työmarkkinoiden rakenteet, jotka jo jarruttavat kasvua ja työllisyyden paranemisesta. Suomen työmarkkinat on tuotava avoimen talouden aikaan ja purettava työmarkkinoilta suljetun talouden ajalta kumpuavat kartellit ja järjestäytymättömien yritysten rakenteellinen syrjintä.
Maailman talousfoorumin WEF:n tuore kilpailukykyvertailu osoittaa, että Suomessa on edelleen maailman jäykin palkanmuodostus. Suomeen pitää rakentaa uusi sopimusyhteiskunta, jossa työpaikoilla on aito sopimisen vapaus yrittäjien ja työntekijöiden kesken, jossa voidaan ottaa huomioon kunkin yrityksen kilpailutilanne ja jossa ketään – ei työntekijöitä eikä yrityksiä – syrjitä. Vain siten yritysten kilpailukykyä voidaan kestävästi vahvistaa ja työttömyys nujertaa.
Yrittäjäliike haluaa osaltaan uudistaa satavuotiasta Suomea siten, että sillä on vahvat edellytykset menestyä myös seuraavat sata vuotta. Haluamme rakentaa kansakuntaa, jossa on hyvä yrittää ja työllistää, ja jolla on voimavaroja huolehtia kaikista suomalaisista, olipa heidän taustansa mikä tahansa.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto sote- ja maakuntauudistukseen 7.10.2016
Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus vaikuttaa kaikenkokoisiin yrityksiin kaikilla toimialoilla. Kuntien ja valtion aluehallinnon yhdistyessä syntyy mahdollisuus tehostaa yrityksille suunnattuja palveluita. Samalla kunnissa vapautuu energiaa entistä paremman elinkeinopolitiikan tekemiseksi. On varmistettava, että kuntien ohella myös maakunnilla on riittävät intressit ja resurssit huolehtia yritysten palveluista. Uudistuksen yhteydessä on luotava yhden luukun palvelumalli kaikille yrityspalveluille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä sekä julkisen talouden kestävyyden että kansalaisten peruspalvelujen näkökulmasta. Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia ei pystytä hillitsemään, on verorasitus vaarassa kasvaa niin, että se tukahduttaa yrittäjyyden edellytykset kilpailukyvyn rapistumisen kautta.
Hallituksen sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Suomen Yrittäjät jakaa tavoitteet. Niitä ei kuitenkaan saavuteta pelkästään hallintorakenteita muuttamalla. Tarvitaan rohkeaa toimintatapojen uudistamista, mikä on mahdollista vain avoimen kustannus- ja laatuvertailun sekä terveen kilpailun avulla.
Valinnanvapaus on sote-uudistuksen tärkein elementti
Sote-uudistuksen tärkein elementti on valinnanvapaus. Suomen valinnanvapausmallin tavoitteena tulee olla ”enemmän terveyttä samalla rahalla”. Valinnanvapaus pitää toteuttaa kattavasti ja laajana, jotta asiakkaan vaikutusvalta häntä koskeviin palveluihin kasvaa. Hallituksen on pidettävä kiinni linjauksesta, jonka mukaan valinnanvapauden tulee olla pääsääntö perustason palveluissa ja sitä tulee soveltuvin osin hyödyntää erikoistason palveluissa.
Valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut tulee määritellä ja päättää kansallisesti. Maakunnille ei tule antaa omaa päätösvaltaa siitä, millä mallilla tai miten laajana ne toteuttavat valinnanvapauden.
On erittäin tärkeää huolehtia mahdollistavan toimintaympäristön luomisesta. Lähtökohtaisesti luvan toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajana tulee riittää valinnanvapausmarkkinoilla toimimiseksi. Tulee huolehtia myös siitä, että markkinoille pääsemiseksi ei aseteta kohtuuttomia vaatimuksia. Maakunnan pitää huolehtia, että valinnanvapaus toteutuu ja että alueella on riittävästi eri palveluntuottajia.
Valinnanvapauden mahdollistettava pk-yritysten toiminta
Maan hallituksen tulee pitää kiinni linjauksestaan, jonka mukaan valinnanvapausjärjestelmä luodaan niin, että uusien toimijoiden ja pk-yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita turvataan. Valinnanvapausmalli tulee laatia niin, että se vahvistaa kotimaista yrittäjyyttä ja antaa ammatinharjoittajille, yksiyrittäjille ja pk-yrityksille tilaa toimia.
Valinnanvapausmallin tulee olla kaksivaiheinen. Ensimmäisellä valinnanvapauden kehällä asiakas valitsee peruspalveluidensa tuottajan. Tämän valinnan asiakas tekee jo ennen kuin hänellä on palvelujen tarvetta. Palveluntuottaja saa listautumisen myötä perusrahoituksen, jolla hänen tulee tuottaa asiakkaalle peruspalvelupaketin.
Peruspalvelupaketin tulee olla suppea ja sisältää vain käytetyimmät palvelut, jotta
- asiakkaan valinnanvapaus on mahdollisimman laaja
- myös pienemmän asukasmäärän alueille syntyy useita erilaisia peruspalvelujen tuottajia
- kotimaiset pk-yritykset voivat toimia peruspalvelujen tuottajina
Kun asiakkaalle syntyy tarve peruspalveluihin kuulumattomiin, mutta valinnanvapauden piiriin kuuluviin lisäpalveluihin, hakee peruspalvelujen tuottaja asiakkaalle tarvittaviin palveluihin oikeuttavan palvelu- tai asiakassetelin. Asiakas saa valita uudelleen juuri tuon palvelun tuottajan.
Palvelu- tai asiakassetelijärjestelmä mahdollistaa
- yksinkertaisten ja paljon käytettyjen palvelujen kohdalla palveluseteliprosessin automatisoinnin
- järjestäjän viranhaltijapäätöksenä tekemän palvelutarvearvioinnin
- pk-yrittäjyyden ja itsenäisten ammatinharjoittajien toiminnan
- palvelujen tuotteistamisen palveluketjuiksi ja yhtenäisen kustannuslaskennan
- avoimen vertailun, seurannan ja kehittämisen sähköisen järjestelmän tuottaman tiedon myötä
Erikoistason palveluihin monituottajamalli ja avoin kustannusvertailu
Maakunnan pitää järjestää myös valinnanvapauteen kuulumattomat palvelut monituottajamallilla siten, että mahdollisimman laajasti hyödynnetään yksityisen sektorin tuottamia palveluita ja palveluseteliä. Monituottajamallilla sekä laadun ja kustannusten avoimella vertailulla voidaan varmistaa yhteisten veroeurojen tehokas ja laatutietoinen käyttö.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 7.10.2016:
Henkilöstö tervetullut yrityksen päätöksentekoon
Työttömyys on suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma. Vailla työtä on yli 450 000 työikäistä. Se maksaa yhteiskunnalle vuodessa 7,6 miljardia euroa. Työttömyys on tragedia työttömälle itselleen ja hänen perheelleen. Se on valtavaa osaamisen tuhlausta. Työtä tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Jos Suomi haluaa edelleen olla hyvinvointivaltio, tarvitaan iso muutos työmarkkinoille.
Työtä ei ole ilman kilpailukykyä. Työllisyys voi vahvistua kestävällä tavalla vain kannattavan yritystoiminnan kautta. Tehokkain keino vahvistaa kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja on laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia olennaisesti. Laajennus jumittui kilpailukykysopimuksessa, mutta asiaan on välttämätöntä palata mahdollisimman pian.
Suomen Yrittäjien liittokokous korostaa, että hallituksen ohjelma sisältää hyviä kirjauksia uudistuksista. Euroopan maissa on kyetty työllisyyttä lisänneisiin työmarkkinoiden rakenne- ja sääntelyuudistuksiin, jotka Suomessa ovat edelleen tekemättä. Työttömyyden nujertaminen edellyttää uudistuksia myös meillä. Tätä tosiasiaa ei saa väistää.
Suomen Yrittäjien liittokokous on valmis tukemaan mallia, jossa henkilöstön edustaja on mukana yrityksen hallinnossa, jos sen avulla voidaan edistää paikallista sopimista. Osallistumisen malli sovittaisiin yrityksessä paikallisesti henkilöstön edustajan kanssa. Mallista sopiminen pitää olla mahdollista myös koko henkilöstön kanssa. Edustaja hallinnossa voisi olla esimerkiksi henkilöstön valitsema luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai muu edustaja. Näin edesautettaisiin sitä, että työntekijöillä on varmasti riittävästi tietoa yrityksen tilanteesta, mikä on edellytys onnistuneelle paikalliselle sopimiselle.
Sopimiselle on Suomessa erinomaiset mahdollisuudet. Kansainvälisten selvitysten mukaan ihmisten välinen luottamus on Suomessa Euroopan korkein ja jännitteitä johdon ja työntekijöiden välillä on erittäin vähän. Pienissä yrityksissä luottamus on tutkitusti kaikkein vahvinta ja tieto kulkee työpaikalla avoimesti. Tämän todistaa työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri vuodesta toiseen.
Vahvan luottamuksen hyödyntäminen on Suomessa vajaakäytöllä, koska meillä on poikkeuksellisen jäykkä, ylhäältä annettu työehtojen määräytymisjärjestelmä. Jos työpaikkoja halutaan lisää yrityksiin ja Suomen talous kasvuun, työmarkkinoiden dynamiikkaa on lisättävä. Sääntelyä voidaan keventää ja joustavoittaa ilman, että työntekijän asema heikkenee.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 2.10.2015:
Laajentamalla paikallisen sopimisen mahdollisuuksia parannettaisiin kilpailukykyä ja työllisyyttä
Suomi on jäänyt kustannuskilpailukyvyssä jälkeen, mikä jumiuttaa kasvua ja investointeja ja pahentaa työttömyyttä. Tehokkain keino parantaa tilannetta on lisätä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen.
Suomen Yrittäjien liittokokous edellyttää, että työmarkkinoiden rakenteita uudistetaan. Tehokkain keino uudistaa työmarkkinoita on laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Työehtosopimusten yleissitovuuteen tarvitaan lisää joustoa ilman, että koko järjestelmästä on välttämättä luovuttava.
Työpaikoilla tarvitaan laajemmat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen erityisesti kustannusten hallitsemiseksi, yritysten kasvun edistämiseksi, työaikojen järjestelemiseksi ja työllistämisen helpottamiseksi.
Yritysten täytyy voida sopeuttaa toimintaansa nopeammin ja joustavammin kuin työmarkkinamekanismit nyt sallivat.
Suomi on edelleen yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Suomalainen palkanmääräytymis-järjestelmä on kuitenkin maailman jäykimpiä.
– Meillä on siis hyvät mahdollisuudet menestyä, jos tarvittavat rakenteelliset muutokset tehdään, Mäkynen huomauttaa.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 24.10.2014:
Työmarkkinat uudistettava – luodaan uusia työpaikkoja
Suomalaiset työmarkkinarakenteet ovat merkittävältä osaltaan poikkeuksellisen jäykät. Työmarkkinoiden pelisääntöihin ei ole tehty uudistuksia, jotka lisäisivät yritysten uskallusta palkata uusia työntekijöitä. Suomalaisten yritysten kilpailukyky on heikentynyt ja työttömyys on kasvanut.
Suomalaisen työn kilpailukyvyn parantaminen edellyttää työmarkkinajärjestelmän rohkeata uudistamista. Tulevan hallituksen on otettava itselleen vastuu työelämän sääntöjen kehittämisestä. Hallituksen on käynnistettävä suomalaisen työmarkkinajärjestelmän uudistaminen. Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettava työpaikkatason sopimismahdollisuuksien lisääminen lainsäädännön muutoksilla.
Julkista sektoria pienennettävä – turvataan kansalaisten hyvinvointi
Liian korkea julkisten menojen taso jarruttaa talouden kasvua ja heikentää kansalaisten hyvinvoinnin perustaa. Julkiset menot ovat paisuneet kymmenessä vuodessa kestämättömälle tasolle. Niiden osuus on noussut miltei 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Julkisen talouden tasapainotus vaatii rakenteellisia toimia, sillä näköpiirissä oleva talouskasvu ei yksin riitä palauttamaan tasapainoa. On käännettävä talouspolitiikan suunta ja ratkaistava julkisen talouden kestävyysongelma. Julkisen talouden osuus taloudesta on pienennettävä takaisin alle 50 prosenttiin.
Erityisen tärkeää on lisätä työn tuottavuutta julkisissa palveluissa. Tämä edellyttää yritysten ottamista laajemmin mukaan palvelutuotantoon tehostamaan toimintaa ja kannustamaan innovaatioihin. Kuntien ja valtion tehtäviä ja velvoitteita pitää karsia ja palveluita organisoida uudestaan. Julkisen sektorin tehtävä on edistää markkinoiden toimintaa, se ei saa aiheuttaa omalla toiminnallaan kilpailun vääristymistä.
Verotuksen kannustavuutta lisättävä – tuetaan yritysten menestymistä
Verojen korottamista ei voi enää jatkaa, koska verotuksen kiristäminen vahingoittaa kasvua ja työllisyyttä. Julkisen sektorin pienentäminen antaa tilaa alentaa verotuksen tasoa.
Verotusta on kehitettävä tukemaan yritysten kasvua, kehittämistä, työllistämistä ja investointeja. On selvitettävä mahdollisuus myöhentää yritykseen jäävän tulon verotusta. Verotuksen on mahdollistettava joustavat sukupolven- ja omistajanvaihdokset. Samalla on huolehdittava yrityksen omistajien verotuksen kannustavuudesta. Pienyrityksiä on kannustettava kasvuun uudenlaisella yrittäjävähennyksellä.
Yksinyrittäjien asemaa parannettava – mahdollistetaan yrittäjänä pärjääminen
Yksinyrittäjien määrän lisääntyminen kymmenillä tuhansilla on merkittävin työmarkkinoittemme rakennemuutos. Heidän osuutensa on jo 65 prosenttia kaikista yrityksistä. Yksinyrittäjät työllistävät itsensä ja verkostoitumisen kautta luovat taloudellista aktiviteettia ympäröivään yhteiskuntaan.
Yksinyrittäjien asema ja olosuhteet on otettava paremmin huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. On otettava niin sanottu pienet ensin –periaate yrityslainsäädännön lähtökohdaksi, jotta sääntelykuorma on kohtuullinen yritysten valtaenemmistölle. On huolehdittava verotuksen kannustavuudesta myös pienimpien yritysten kohdalla. On jatkettava yrittäjän sosiaaliturvan puutteiden korjaamista. On myös madallettava työntekijän palkkaamisen kynnystä.
Turhasta sääntelystä luovuttava – annetaan tilaa yrittäjyydelle ja luovuudelle
Menestyvä yrittäjyys ja kansalaisten hyvinvointi tarvitsevat kilpailukykyisen, toimintamahdollisuuksia tarjoavan lainsäädäntöympäristön. Hyvällä ja oikein kohdennetulla sääntelyllä annetaan tilaa luovuudelle, yrittäjyydelle, työnteolle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Nyt sääntelyn määrä on karannut käsistä ja laatu heikentynyt. Tuloksena on ollut ylimääräisiä kustannuksia ja riskejä, jotka heikentävät yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä.
Yrityksiä rasittavan sääntelyn määrän hillitseminen edellyttää selvää poliittista linjausta. Lainsäädännön keskeiseksi tehtäväksi on määriteltävä yrittäjyyden vahvistaminen. Tarvittaessa muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden on joustettava, sillä hyvinvointi syntyy kannattavien yritysten jatkuvasta menestyksestä. Ei riitä, että parannetaan kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi on tavoiteltava kilpailuetua aina, kun Suomi osallistuu EU:n lainsäätämistyöhön.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 18.10.2013:
Uusi suunta edessä – kansalaisilla vaikuttamisen paikka
Tulevan vuoden vaaleissa määritetään Euroopan uusi suunta. Toukokuussa valitaan Euroopan parlamenttiin yhteensä 751 jäsentä 28 jäsenmaasta. Suomesta heitä valitaan 13. Parlamenttivaalien jälkeen valitaan myös uusi komissio. Vaaleissa toteutetaan eurooppalaista demokratiaa. Ne tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden aitoon vaikuttamiseen. Pelissä on Euroopan tulevaisuus. Vaaleilla on iso merkitys myös yrittäjyydelle, sillä suuri osa yrittäjyyden edellytyksistä määritellään nykyisin EU-tasolla.
Suomen Yrittäjät kannustaakin kaikkia kansalaisia osallistumaan vaalien välityksellä Yrittäjyyden Euroopan rakentamiseen.
EU:n kääntäminen kasvu-uralle yrittäjyyden varassa
Suomi on hyötynyt EU-jäsenyydestä merkittävästi. Jäsenyys on avannut Suomelle 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. EU:lla on ollut myönteinen vaikutus esimerkiksi korkojen kehitykseen, mikä on edistänyt investointeja ja rohkaissut yritysten kasvua. Viimeaikainen epävakaa vaihe ei poista näitä myönteisiä pitkän aikavälin vaikutuksia. Hyödynsaajia ovat olleet niin kansalaiset ja yritykset kuin julkinen sektorikin.
EU:n vaikutukset yrittäjyydelle ovat kasvaneet jatkuvasti. Integraation syveneminen on johtanut siihen, että tällä hetkellä arviolta jopa 70 % uudesta yrityksiin kohdistuvasta lainsäädännöstä on EU-lähtöistä. Yrittäjyyden merkitys EU:n taloudelle on korostunut samalla kuin EU:n merkitys yrittäjyydelle on lisääntynyt.
Rakennemuutos läpi Euroopan on ollut raju. Pienyritystoiminnan merkitys lisäarvon tuottajana, innovaatioiden lähteenä ja työpaikkojen luojana on nyt ratkaiseva. Viimeisen 10 vuoden aikana lähes kaikki uudet yksityisen sektorin työpaikat ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
EU:n kääntäminen takaisin kasvu-uralle on yrittäjyyden varassa. Vain menestyvä yrittäjyys turvaa vaurauden kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin. Laiva on käännettävä. Tarvitaan politiikan suunnan täydellinen muutos. EU on tärkeä yrittäjyydelle, mutta yrittäjyys on vielä tärkeämpi EU:lle. Uusi suunta on Yrittäjyyden Eurooppa.
Sääntelyvetoisuudesta yrittäjyyden kannustamiseen
Yrittäjyys ja sisämarkkinat eivät kohtaa riittävän hyvin. Yrittäjyyden potentiaali on osittain hyödyntämättä. Pienten yritysten mahdollisuuksia rajoittavat suhteettomasti lisääntyneestä sääntelytaakasta johtuvat riskit ja kustannukset. Tavoitteenamme ovat pienyritysten sisämarkkinat.
Tarvitaan vahvempia kannusteita yrittämiseen, innovaatioihin, rajat ylittävään toimintaan ja kansainväliseen kasvuun. Sisämarkkinoiden hyödyt on tuotava pienten yrittäjien ulottuville. Siten luodaan uutta työtä ja työpaikkoja.
Euroopan talouden suunnan kääntämiseksi on katkaistava nykyinen sääntelyvetoisuus. Sääntelytulva ei ole tyrehtynyt ylevillä lupauksilla eikä strategioilla. Yritysten arkikokemukset ovat karuja. Tarvitaan syvällisempiä muutoksia politiikan ja päätöksenteon rakenteissa. Kaikki EU päätöksentekijät on sitoutettava vahvistamaan kilpailukykyä ja edistämään yrittäjyyttä.
Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston on kunnioitettava myös käytännössä paremman sääntelyn periaatteita, joihin ne ovat jo sitoutuneet. Tärkein niistä on Pienet ensin -periaate. Periaate vahvistettiin jo vuonna 2008, mutta tulokset ovat olleet ohuita.
Tulevalla vaalikaudella on tehtävä uskottava siirtyminen poliittisten puheiden retoriikasta tekemisen motoriikkaan. Se edellyttää, että yrittäjyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen nostetaan keskeisimmälle sijalle valittavan komission ohjelmassa. Se edellyttää, että päätöksentekokoneisto rakennetaan uudelleen tämän tavoitteen ympärille.
Pienet ensin -periaate on lopulta yksinkertainen. Sääntely on sovitettava normaalikohteiden tarpeisiin. On siis otettava huomioon, että eurooppalaisista yrityksistä 99,8 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Alle 10 hengen mikroyritysten osuus koko 23 miljoonan yrityksen joukosta on 92 prosenttia.
Pienten yritysten erityisenä vitsauksena on hallinnollinen taakka, turha byrokratia. Sen purkamista on jatkettava. Koko EU-lainsäädäntö on remontoitava laajemminkin Yrittäjyyden Euroopan tarpeiden mukaan. Remontin tarve ei tarkoita, että sääntelyjärjestelmä pitää romuttaa. Sääntelyn on toimittava yrittäjyyden mahdollistajana.
Sisämarkkinoiden yhteisten pelisääntöjen on palveltava yrityksiä ja kansalaisia nöyremmin ja paremmin. Suomen Yrittäjien liittokokous kannustaa kaikkia kansalaisia vaikuttamaan Euroopan tulevaisuuteen äänestämällä vaaleissa. Esitämme politiikan uudeksi suunnaksi yrittäjyyden Eurooppaa.
Yrittäjyyden Eurooppa on työllisyyden ja työntekijöiden paras turva, sillä uutta työtä ja uusia työpaikkoja luodaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tarvitaan vahvempia kannusteita yrittämiseen, innovaatioihin ja kasvuun. Nykyinen sääntelykierre on katkaistava. Byrokratian purkamista on jatkettava.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 19.10.2012:
Vastuuta vanhemmuuden kustannuksista jaettava laajemmalle
Vanhemmuudesta yrityksille aiheutuvat kustannukset saattavat vaikuttaa siihen, että varsinkin nuoret naiset kokevat vaikeaksi löytää ensimmäistä vakituista työsuhdetta. Tilanteesta seuraa myös se, että lasten hankkimista siirretään koko ajan myöhemmäksi, jotta työuran aloittaminen tulisi mahdolliseksi. Ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä on noussut vuosikymmenen aikana lähes yhdellä vuodella (2011 28,4 v).
Väestön ikääntyminen rajoittaa työvoiman tarjontaa ja nostaa ikäsidonnaisia menoja. Samalla vanhemmuuden korkeat kustannukset vaikeuttavat yritysten mahdollisuuksia nostaa työllisyyttä. Naisvaltaiset yritykset kokevat työntekijöiden vanhemmuudesta yritykselle seuraavan kustannusrasitteen erittäin korkeaksi.
Vaikka työnantajille korvataan osittain työntekijöiden vanhemmuudesta yrityksille koituvia kustannuksia, merkittävässä määrin kustannukset jäävät edelleen yritysten itsensä lopullisesti maksettaviksi. Yritysten vastuulle jääviä kustannuksia ovat muun ohessa synnytykseen liittyvät lääkärissäkäyntien vaatimat poissaolot, sijaisen palkkaamis- ja perehdyttämiskulut sekä lomaraha äitiysvapaalta kertyvästä vuosilomasta. Suurin yksittäinen ja kokonaan korvaamatta jäävä kustannuserä muodostuu tilapäisen hoitovapaan palkkakustannuksista, eli kustannukset niiltä päiviltä, joina työntekijä on kotona hoitamassa sairastunutta lastaan.
Yhteiskunnassa ymmärretään laajasti, että työntekijän lapsen sairastumisesta johtuva kustannus ei kuuluisi luonnostaan yritystoiminnalla rahoitettaviin, ja niinpä sairastuneen lapsen hoitopäiviä ei ole lainsäädännössäkään säädetty palkallisiksi. Eri asia on, että työehtosopimusneuvotteluissa on kuitenkin aikojen kuluessa ja erilaisen kaupankäynnin myötä päädytty siihen, että nämä hoitopäivät ovat tiettyyn rajaan asti palkallisia.
Oikeampaa olisi, että vastuuta vanhemmuuden kustannuksista kannettaisiin yhteiskunnassa laajemmalla rintamalla, koska kysymys on mitä suurimmassa määrin koko yhteiskuntaan vaikuttavasta ja väestöpoliittisesti tärkeästä asiasta. Vastuunkantoa voidaan yksinkertaisella tavalla laajentaa korvaamalla yrityksille niitä palkkakustannuksia, joita sairastuneen lapsen hoitopäiviltä yrityksille aiheutuu. Nämä kustannukset ovat tarkasti laskettavissa ja korvausjärjestelmä olisi mahdollista rakentaa Kansaneläkelaitoksen yhteyteen.
Suomen Yrittäjien yhdessä Yrittäjänaisten Keskusliiton kanssa tekemän kyselyn perusteella työntekijän lapsen sairastumisesta johtuvia poissaoloja on alle 10- vuotiaiden lasten vanhemmilla keskimäärin 5 päivää vuoden aikana. Kokonaiskustannukset yrityksille ovat varovaisesti arvioiden 115 miljoonan euron luokkaa vuodessa. Näiden kustannusten kompensoimiseen tarvittavat varat olisi ensisijaisesti koottava verotuksella tai sitten niin, että kustannukset katetaan kaikilta työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä sosiaalivakuutusmaksuilla.
Suomen Yrittäjien liittokokous esittää, että maan hallitus käynnistää valmistelutyön tilapäisen hoitovapaan palkkakustannusten kompensoimiseksi yrityksille.
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 21.10.2011:
Tarvitaan vaikuttavia keinoja nuorten syrjäytymisen estämiseen
Nuorten ihmisten syrjäytymisen estämiseen tarvitaan aivan uusia ja vaikuttavia keinoja. Nykyisiä työelämän ja koulutuksen pelisääntöjä on muutettava radikaalisti, jotta syrjäytymiskierteessä oleville nuorille löytyy työ- ja kouluttautumispaikkoja. Suomen Yrittäjät esittää, että kokemusta ja koulutusta vailla olevien henkilöiden kohdalla palkan määräytyminen työsuhteen alkuvaiheessa irrotetaan työehtosopimuksista ja että työsuhdeturvan sääntöjä muutetaan työllistämistä rohkaiseviksi.
Yhteiskunnalla ei ole työikäisen väestön vähentyessä varaa siihen, että suuri määrä nuoria ihmisiä jää työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle. Vaikka nuorten syrjäytymistä on vuosikaudet yritetty vähentää, Suomessa on jatkuvasti ollut vähintään 40 000 vain peruskoulun varassa olevaa nuorta, joista osa on työttömänä mutta suurempi osa kaikkien järjestelmien ulkopuolella.
Tähänastiset keinot nuorten saamiseksi työhön ja koulutukseen ovat olleet varovaisia ja vaikuttavuudeltaan heikkoja. Suomessa on kuitenkin käyttämättömiä mahdollisuuksia tarjota nuorille paikkoja saada ensimmäinen työkokemus ja väylä yhteiskuntaan. Pienet yritykset voisivat varmuudella ottaa nykyistä huomattavasti enemmän nuoria oppimaan työelämää, kunhan se tehdään ehdoiltaan mahdolliseksi. Myöskään kotitalouksien kaikkia mahdollisuuksia työtilaisuuksien tarjoamiseen nuorille ei ole käytetty.
Yhteiskunnan ulkopuolelle jåäm1stä on kyettävä torjumaan jo heti peruskoulun päättymisen jälkeen. Jollekin taholle yhteiskunnassa on annettava nimenomaiseksi tehtäväksi seurata nuorten tilannetta ja puuttua siihen tarvittaessa nopeasti. Luontevin taho tässä on nuoren kotikunta ja sen kouluviranomaiset, joilla on tuorein tieto nuoren tilanteesta koulun päättymisen jälkeen.
Oppilaitosten ulkopuolelle jääneelle tai jättäytyneelle nuorelle on voitava tarjota työtä, jota tekemällä voi oppia myös ammatin. Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa meillä nuorten kouluttaminen työn ohessa on jäänyt vähäiseksi. Niin oppisopimus kuin muukin työtä tekemällä oppiminen on tehtävä yritysten kannalta halutuksi tavaksi etsiä uusia työntekijöitä. Työelämään siirtymistä auttaisi se, että nuorille annetaan perusvalmiudet työpaikalla olemiseen. Palkan määräytyminen on monien muiden maiden esimerkkien tavoin irrotettava työsuhteen alkuvaiheessa työehtosopimusmääräyksistä silloin, kun kyseessä on kokemusta ja koulutusta vailla oleva henkilö. Myös muutoin pienen yrityksen työnantajariskiä on tällaisissa rekrytointitilanteissa voitava pienentää esim. koeaikaa ja määräaikaisia työsopimuksia koskevia sääntöjä muuttamalla.
Nuoren palkkaaminen lyhytaikaisiin avustaviin töihin kotitalouteen on tehtävä nykyistä paljon yksinkertaisemmaksi luopumalla tapaturmavakuutusta lukuun ottamatta kaikesta muusta työnantajabyrokratiasta. Kotitalouksien tarjoamaa työtä voitaisiin tukea työsetelillä.
Suomen Yrittäjät on vakuuttunut, että jos nämä muutokset nuorten ottamiseksi työhön ja oppiin toteutetaan, yritykset ovat valmiit tarjoamaan nykyiseen verrattuna kaksinkertaisen määrän työssä oppimisen paikkoja nuorille .
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 22.10.2010:
Harmaa talous kuriin
Suomen Yrittäjät haluaa tehostaa ennakoivaa tarkastusta harmaan talouden torjumiseksi. Näin voitaisiin parantaa rehellisten yritysten kilpailumahdollisuuksia ja pienentää harmaan talouden osuutta koko taloudesta.
Suomen Yrittäjien mielestä viranomaisvalvonnalla tulee puuttua tehokkaammin jo alkaviin väärinkäytöksiin. Valvontakäyntejä aloittaviin yrityksiin voidaan joutua tämän vuoksi lisäämään. Konkurssiasiamiehen tulisi lähettää yritysten konkursseista tiedot verottajalle, jolloin epärehellisesti toimivien yritysten vastuuhenkilöt olisivat helpommin löydettävissä.
Tilaajavastuulain edellyttämiä yritysten taustatietotodistuksia tulee alkaa tuottaa julkisena palveluna käyttäjille maksuttomasta rekisteristä. Yritysten tiedot voidaan tällöin tarkastaa yhden luukun periaatteella toimivasta rekisteristä. Uusi palvelu edellyttää viranomaisten tiedonvaihdon kehittämistä ja hyviä pelisääntöjä, jotta järjestelmä säilyy yritysten kannalta joustavana. Rekisteri voitaisiin ottaa käyttöön myös muilla aloilla kuin rakennusalalla.
Harmaan talouden torjunnassa tulee hyödyntää myös toimialojen normaalia viranomaisvalvontaa. Rakennuslupien yhteydessä voitaisiin ilmoittaa käytetyt urakoitsijat rakennusvalvontaa suorittavalle viranomaiselle, mistä tiedot voisivat siirtyä automaattisesti verovalvontaan.
Harmaan talouden torjumiseksi on jo tehty useita lakimuutoksia. Esimerkiksi kotitalousvähennys on tuonut harmaana tehtyä työtä avoimen talouden piiriin. Myös muita keinoja tulee kehittää. Rakennuksilla liikkuvien työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden tunnistamiseksi tulee ottaa käyttöön rakennusalan esittämä veronumerointi. Käännetty arvonlisävero voi sen sijaan avata harmaan talouden toimijoille yllättävästi uusia mahdollisuuksia. Valvonnan kehittämisessä on tärkeää, että valvonta ei aiheuta haittaa pelisääntöjä noudattaville yrityksille.
Menestyvä yrittäjyys luo työpaikat sekä riittävät verokertymät
Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotto 8.10.2009
Talouskriisistä nouseminen, kasvun vauhdittaminen ja julkisen talouden tasapainottaminen edellyttävät yhteiskuntamme rakenteiden uudistamista.
Talouskasvua edistävien rakenneuudistusten avulla voidaan parhaimmassa tapauksessa välttää verojen korottaminen ja menojen leikkaukset. Tähän liittyen Suomen Yrittäjät (SY) korostaa, että yrittäjyys on huomioitava nykyistä paremmin kaikissa talouskriisin jälkeisissä talous- ja veroratkaisuissa. Suomeen syntyy SY:n mukaan kasvuhakuisia ja työllistäviä yrityksiä kunhan yrittämisen kannusteet ja olosuhteet ovat suotuisia.
Talouskriisistä nouseminen edellyttää lisää kotimaahan suuntautuvia investointeja. Niitä syntyy, kun työn ja yrittämisen verotus säilytetään kilpailukykyisenä. Yritysverotuksen tulee ohjata yrityksiä ja niiden omistajia ottamaan entistä enemmän hyvin hallittuja riskejä, jolloin yritysten työllistämismahdollisuudet kasvavat.
Alkaneessa ja rakenteellisiin uudistuksiin tähtäävässä verokeskustelussa on arvioitu, että yritysten verotus tulee kiristymään ja arvonlisävero nousemaan valtion budjettivajeiden kattamiseksi. Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä pohtii parhaillaan verojärjestelmän kehittämistä ja syksyn 2009 aikana erityisesti osinkoverotuksen uudistamista. Ministeri Antti Tanskasen työryhmä selvittää samaan aikaan keinoja, joilla talouteen syntyy kasvua.
Verojen kiristämisen sijaan tärkeämpää on pohtia sitä, miten luodaan uusia kasvun edellytyksiä.Yrittäjyyden vahvistaminen on tällöin keskeistä, koska uusista työpaikoista 70 prosenttia on viime vuosina syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.Jatkossa osuus voi olla vieläkin suurempi. Yhä selkeämmin nähdään, että talouskasvu ei enää entisessä määrin tule suurten teollisuusyritysten menestyksestä, vaan yhä enemmän pienten ja keskisuurten yritysten määrän ja laadun kasvusta. Sitä tukemaan tarvitaan yrittäjyyteen kannustavia veroratkaisuja.
Talouskriisin jälkihoidossa yhteiskunnan erityinen haaste on yritysten riskinottohalukkuuden kasvattaminen. Verokeskustelussa esitettyjen uusien veromallien suurimpana heikkoutena on yrittäjyyskannusteiden puute.
Osinkojen yhdenkertainen verotus, joka on sidottu yrityksen nettovaroihin, on vahvistanut yrityksiä ja tämän vuoksi se tuleekin säilyttää yrittäjyyden keskeisenä kannustimena. Yritysten vahvat taseet ovat talouskriisin oloissa auttaneet säilyttämään työpaikat pk-yrityksissä kohtuullisen hyvin.
Lisäksi on hyvä muistuttaa, että yrittäjien verotus on keskimäärin samalla tasolla kuin palkansaajien verotus, vaikka julkisuudessa usein halutaan toisin kertoa.
Yrityshalukkuuden lisäämiseksi verotusta tulisi keventää niin, että yrittäjien verotus olisi yrittämiseen liittyvien riskien vuoksi palkkatulojen verotusta kevyempää.
Kun seuraavaa hallitusohjelmaa varten mietitään talousstrategiaa 2010-luvulle, on siinä kaikin keinoin turvattava pk-yritysten toimintaedellytykset ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntyminen Suomessa.
Suomen Yrittäjien valtuuston kannanotot
Suomen Yrittäjien valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Se ottaa kantaa ajankohtaisiin Yrittäjille tärkeisiin asioihin.
Suomen Yrittäjien valtuuston kannanotto 28.11.2023
Yrittäjät esittää hallitukselle 130 purettavaa normia
Suomen Yrittäjät esittää hallitukselle 130 normin purkamista. Yrittäjät luovutti listan purettavista normeista valtiovarainministeri Riikka Purralle tiistaina Suomen Yrittäjien valtuuston kokouksen yhteydessä. ”Haluamme auttaa hallitusta saavuttamaan hallitus-ohjelmaan kirjatun tavoitteen purkaa 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia”, Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.
Ehdotuksessa on listattu 130 käytännön toimenpidettä, jotka kohdistuvat kevyempään luvitukseen, pätevyysvaatimuksiin, viranomaistoimintaan, työmarkkinoihin ja yrittämisen esteisiin.
”Hallituksen tavoite normien purkamisesta on hyvä, ja Yrittäjät haluaa olla avuksi. Kannustamme hallitusta rohkeasti viemään eteenpäin ehdotuksia, jotta suomalaiset yritykset voivat toimia tehokkaammin ja ilman tarpeetonta byrokratiaa”, Salminen sanoo.
Ehdotus sisältää yli 60 konkreettista normia, jotka on purettava paikallisen sopimisen tieltä. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen on keskeistä, jotta yritykset voivat joustavasti sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja kilpailla maailmanlaajuisesti.
Suomen Yrittäjät pyytää edelleen yrittäjiltä ehdotuksia purettavista normeista.
”Yrittäjä on tässä asiassa kokemusasiantuntija. Toivomme lisää ehdotuksia, jotta voimme välittää niitä eteenpäin hallituksen harkintaan”, Salminen kannustaa.
Lisätietoja:
Suomen Yrittäjien valtuuston puheenjohtaja Mari Laaksonen, p. 040 578 0189 mari.laaksonen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen, p. 0400 608 812, petri.salminen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien valtuuston kannanotto 30.5.2023
Yrittäjät: Työpaikkasopimista edistettävä, laittomat lakot kuriin
Suomen talouden kasvun vahvistaminen on ratkaisevaa julkisen talouden tervehdyttämiselle. Siksi Yrittäjät esittää kasvuohjelmassaan lukuisia toimia, jotka vapauttaisivat yrityksiä nykyistä enemmän riskinottoon ja kasvuun. Hallitusohjelmassa on vapautettava työpaikat sopimaan paikallisesti, rajoitettava poliittisia ja laittomia lakkoja sekä uudistettava työttömyys- ja sosiaaliturvaa, jotta työntekeminen olisi houkuttelevampaa.
Suomen Yrittäjien valtuusto hyväksyi kasvuohjelmaa koskevan kannanoton kokouksessaan tiistaina Helsingissä.
Kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut jo vuosia ja työnantajayrittäjien määrä on viime vuosina jopa romahtanut. Yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet kevään aikana.
”Hallituksen pitää toteuttaa määrätietoisesti toimia, jotka vahvistavat yritysten kasvua sekä yrittäjien ja omistajien halukkuutta kasvattaa yrityksiään sekä investoida ja työllistää, Tähän on keinoja, jos päättäjillä on riittävästi tahtoa ja rohkeutta”, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.
Suomessa esimerkiksi seuraukset laittomista lakoista ovat huomattavammat kuin Ruotsissa. Vuodesta 2000 Suomi on menettänyt laittomissa lakoissa yhteensä yli 560 000 työpäivää, kun Ruotsissa menetykset ovat jääneet 3 700 työpäivään (Lähde: Eva).
Vapautetaan työpaikat sopimaan paikallisesti
Yrittäjät edellyttää, että hallitus vahvistaa työllisyyttä toteuttamalla kautensa alussa työmarkkinauudistuksia, jotka vähentävät julkisia menoja mutta lisäävät tuloja. Näitä ovat mm. paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen lainsäädännöstä, työrauhasäätelyn uudistaminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen.
“Luottamus, tiedonkulun avoimuus ja tasapuolinen kohtelu ovat toistuvasti vahvimmillaan pienissä yrityksissä. On ristiriitaista, että lainsäätäjä rajoittaa sopimismahdollisuutta juuri siellä, missä edellytykset sopimiselle ovat otollisimmat. Tämä voidaan nyt Säätytalolla muuttaa”, valtuuston puheenjohtaja Mari Laaksonen sanoo.
Yrittäjät odottaa myös nopeampia lupaprosesseja ja lisää kilpailua. Soteen kaivataan korjaussarjaa, jotta ihmiset pääsevät jonoista hoitoon.
”Lupiin ja kaavoitukseen on laitettava vauhtia lainsäädännön enimmäismääräajoilla. Hallituksen on myös laitettava kuriin julkiset inhouse-yhtiöt, joita on perustettu eri puolille kiertämään kilpailutuksia. Tämä johtaa tehottomaan julkisen rahan käyttöön”, Salminen sanoo.
Lisätietoja:
Suomen Yrittäjien valtuuston puheenjohtaja Mari Laaksonen, p. 040 578 0189 mari.laaksonen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen, p. 0400 608 812, petri.salminen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien valtuuston kannanotto 22.11.2022
Nostetaan rimaa: Yrittäjyys on kasvun ja investointien moottori
Suomessa on aika nostaa rimaa. Tämä tarkoittaa uskallusta toteuttaa kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia ja leikata julkisia menoja. Julkisen sektorin on keskityttävä ydintehtäviinsä, tehtävä ne aiempaa paremmin, jätettävä yrityksille tilaa kasvaa ja annettava niille tasavertainen mahdollisuus tuottaa julkisia palveluja. Myös yritysten pitää nostaa tavoitetasoa, Suomen Yrittäjien valtuusto toteaa.
“Nostetaan rimaa” on Suomen Yrittäjien teema eduskuntavaaleissa 2023. Riman nostaminen koskee kaikkia: julkista sektoria, päättäjiä, yrityksiä ja työntekijöitä.
Suomen kasvu syntyy suomalaisten yritysten kasvun kautta. Kasvaakseen yrittäjä tarvitsee vakaan ja kilpailukykyisen verotuksen, osaavaa työvoimaa ja vähän byrokratiaa. Julkisen talouden on oltava kunnossa. Mitä korkeampi julkinen velka on, sitä suurempi osa verovaroista menee velan hoitoon. On talouskasvulle haitallista, kun rahat valuvat velkarasituksen maksuun.
Päättäjien on tehtävä kasvupolitiikkaa, joka vahvistaa Suomen talouden kestävää kasvua. Samalla on tehtävä sopeutuspolitiikkaa ja leikattava erityisesti niitä menoja, jotka jarruttavat kasvua ja hidastavat työllisyyden kasvua. Sosiaali- ja ansioturvaa on uudistettava siten, että se kannustaa työllistymään.
Samalla on varmistettava yritysten kotimaisen toimintaympäristön vakaus ja ennustettavuus. Tämä on erityisen tärkeää, kun maailmalla on paljon epävarmuutta. Yritystoimintaan ja kasvuun kannustava verotus houkuttelee yhä useampaa yrittäjyyteen sekä yrityksiä työllistämään, investoimaan ja toteuttamaan yrityskentän uudistumisen kannalta välttämättömiä omistajavaihdoksia.
Verrokkimaihin nähden Suomi panostaa yritysten kehittymiseen huolestuttavan vähän. On aika tehdä rytminvaihdos ja nostaa rimaa. Uuden hallituksen on saatava julkiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostukset kasvuun sekä kannustettava eri tavoin myös pk-yrityksiä lisäämään t&k-investointeja.
Yrittäjien viisi keskeisintä viestiä kasvun luomiseksi:
- Lopetetaan julkinen velkaantuminen. Aloitetaan julkisen talouden sopeuttaminen.
- Alennetaan yrittämisen ja työn verotusta. Tehdään ennakoivaa ja vakaata veropolitiikkaa.
- Toteutetaan tuottavuutta ja työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, kuten työmarkkinareformeja.
- Panostetaan osaamiseen: erityisesti tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen.
- Kasvatetaan tutkimuksen ja kehittämisen investointeja pk-yrityksissä.
Lisätietoja:
Suomen Yrittäjien valtuuston puheenjohtaja Mari Laaksonen, p. 040 578 0189 mari.laaksonen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen, p. 0400 608 812, petri.salminen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien valtuuston kannanotto 25.5.2021:
Työssäkäyntialueet ovat kuntia laajempia
Yrittäjät on huolissaan työllisyys- ja yrityspalveluiden siirrosta kunnille. Uudistuksen haitat eivät saa olla sen hyötyjä suuremmat. Pitää muistaa, että työssäkäyntialueet ovat paljon kuntia laajemmat eikä uudistus saa johtaa kuntaverojen kiristymiseen, Suomen Yrittäjien valtuusto toteaa kannanotossaan tiistaina.
Kuntavaaleissa on olennaista tiedostaa, että kuntien rooli valtuustokaudella muuttuu, jos työllisyys- ja yrityspalvelut siirretään valtiolta kunnille puoliväliriihen linjauksen mukaisesti. Kunnat toimisivat jatkossa julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden ensisijaisena järjestäjätahona.
Muutos on iso ja se tapahtuu tilanteessa, jossa Suomi toipuu koronasta ja monella yrityksellä on työvoimapula.
Yrittäjät muistuttaa, että uudistus ei yksin tuo uusia työpaikkoja. Se voi onnistua, jos jo valmistelussa tunnistetaan työllistävien yritysten tarpeet. Nykyään yrittäjät etsivät työntekijöitä pääosin muualta kuin julkisista työllisyyspalveluista.
Yrittäjyys tunnistettava työllistymiskeinona
Työllisyyspalveluiden saatavuuden lisäksi yrittäjäjärjestö muistuttaa, että yrittäjäksi aikovat saavat eri puolilla maata erilaista palvelua eri toimijoilta.
Uudistuksessa pitää varmistaa toimintatavat, joilla yrittäjäksi aikova saa yrittäjyyteen liittyvän perusneuvonnan sekä julkisen tuen yritystoimintansa aloittamiseen samanlaisena ja yhtä laadukkaana eri puolilla maata. Yrittäjyys pitää tunnistaa tärkeänä työllistymiskeinona.
Yrittäjien palveluille yksi luukku
Myönteistä uudistuksessa on se, että rahoitusjärjestelmä ja kuntien vastuu alueensa työllisyydestä yhdistettynä muihin elinvoimatoimiin voi kannustaa parempiin palveluihin.
Kuntien kaikkia työllisyys- ja elinkeinopalveluita pitää tarkastella kokonaisuutena ja luoda yrittäjille monessa yhteydessä kaivattu yksi luukku.
Parhaat osaajat tuottamaan palveluita
Muiden kuin lakisääteisten viranomaispalveluiden tuotantotapa perustuisi jatkossakin julkisen sektorin oman tuotannon ja markkinoilta hankittavan palvelun yhdistelmiin.
Yrittäjät korostaa, että kunnilla on iso vastuu monituottajuuden hyödyntämisestä eli siitä, että työttömille ja yrityksille järjestettäviä palveluita tuottavat parhaat mahdolliset osaajat – myös yrityksistä ja järjestöistä. Jos kunta vain suosii omiaan, uudistus epäonnistuu.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotot
Suomen Yrittäjien hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Se ottaa kantaa juuri sillä hetkellä ajankohtaisiin, yrittäjille tärkeisiin asioihin.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 14.2.2024:
Yrittäjät: Työelämän lainsäädännön uudistaminen on hallituksen tehtävä
On erittäin valitettavaa, että Hakaniemen ay-liike jatkaa poliittisia lakkoja hallitusta vastaan ja maalaa uudistuksista kauhukuvia, joilla ei ole tekemistä totuuden kanssa, Suomen Yrittäjien hallitus toteaa.
Suomen hallituksella on mandaatti ja myös velvollisuus toteuttaa ohjelmaansa, jonka eduskunnan enemmistö on hyväksynyt. Olisi demokratian kannalta kohtalokasta ja vaarallinen ennakkotapaus, jos hallitus taipuisi ulkoparlamentaarisen painostuksen alla.
Suomen julkinen talous on saatava kuntoon, mikä edellyttää työllisyyttä, kasvua ja yrittäjyyttä vahvistavia rakenteellisia uudistuksia. Jos tämä ei onnistu, luvassa on vielä odotettuakin enemmän veronkorotuksia ja menoleikkauksia.
Suomi on parlamentaarinen demokratia, jossa valta on kansan valitsemalla eduskunnalla, eikä korporaatioiden hallitsema järjestövalta. Siksi on oikein, että myös työelämää koskeva lainsäädäntö valmistellaan kolmikantaisesti, mutta hallituksen vastuulla ja ohjauksessa. Järjestöjen ylivaltaa lujittavia korporatiivisia rakenteita pitää edelleen purkaa parlamentarismin vahvistamiseksi.
Ay-liike hyökkää nyt erityisesti yrittäjyyttä helpottavia uudistuksia, kuten paikallisen sopimisen edistämistä, vastaan. Ay-liike ei aja palkansaajan etua vaan puolustaa omaa valtaansa ja nykyistä järjestelmää. Tämä on vastuutonta tilanteessa, jossa talous on taantumassa, moni yrittäjä on ahtaalla ja työnantajayrittäjien määrä on laskenut. Pitää muistaa, että 95,5 prosenttia yrityksistä on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä.
Hallituksen uudistukset ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin maltillisia. Monessa asiassa, kuten paikallisen sopimisen edistämisessä, olisi pitänyt ottaa rohkeampia askeleita, jotta suomalaisilla yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet menestyä kilpailussa. Valitettavasti nykyinen järjestelmä on ollut kyvytön tekemään uudistuksia, vaikka sillä on ollut siihen vuosikaudet mahdollisuuksia.
Poliittiset lakot osoittavat, että työehtosopimusjärjestelmä ei toimi, koska liitoilla ei ole aikomustakaan noudattaa työrauhaa, jonka pitäisi olla työehtosopimuksen seuraus.
On tärkeää muistaa, että esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämisessä on kyse työntekijöiden ja yritysten yhdenvertaisesta kohtelusta. On kestämätöntä, että Suomessa edelleen ihmisiä ja yrityksiä kohdellaan lain ja sopimusten edessä eriarvoisella tavalla.
Hallituksen pitää rajoittaa poliittisia lakkoja suunniteltua enemmän, koska niillä yritetään horjuttaa parlamentaarista demokratiaa ja hallituksen oikeutta toteuttaa eduskunnan hyväksymää hallitusohjelmaa.
Työnantajayrittäjien kannattaa lopettaa ammattiliittojen jäsenmaksuperintä, koska työnantajien tehtävä ei ole kerätä rahaa toiminnalle, joka on suunnattu työnantajia vastaan ja vaurioittaa yritysten edellytyksiä tarjota työtä ja toimeentuloa.
Koska ammattiliittojen toiminta vaarantaa yritysten mahdollisuuksia menestyä ja ansiosidonnaisen turvan tuo kassan jäsenyys, ei ammattiliiton jäsenyys, on hyvää henkilöstöpolitiikkaa antaa riittävä muutosturva työntekijöille tarjoamalla henkilöstöetuna esimerkiksi riippumattoman Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsenyyttä ja työelämäpalvelua.
Yritysten on olennaista huolehtia hyvin henkilöstöstä, informoida jatkuvasti yrityksen tilanteesta ja etsiä yhdessä koko henkilöstön tai sen edustajien kanssa ratkaisuja toiminnan kehittämiseen. Työntekijöiden kannattaa huolehtia, että työpaikalla on koko henkilöstön valitsema ja sitä edustava luottamusvaltuutettu, joka voi kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 6.10.2023:
Yrittäjien hallitus: Työmarkkinauudistukset pitää toteuttaa tinkimättä
Hallituksen pitää toteuttaa tinkimättä hallitusohjelmaan kirjatut työmarkkinauudistukset, Suomen Yrittäjien hallitus edellyttää. ”Hallituksen historiallinen tehtävä on tervehdyttää Suomen julkista taloutta ja toteuttaa vuosikausia tekemättä jääneet työmarkkinauudistukset. Ilman reformeja työllisyysasteemme ei nouse eikä vaarallista tahtia velkaantuva julkinen taloutemme oikene. Uudistukset ovat tärkeitä myös yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle”, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.
Yrittäjistä muodostuva Suomen Yrittäjien hallitus otti kantaa työmarkkinauudistuksiin torstaina Porissa.
Yrittäjien vuotuinen päätapahtuma, Yrittäjäpäivät, alkaa perjantaina ja huipentuu lauantai-iltana Porissa Yrittäjäpäivien gaalaan, jossa puhuu pääministeri Petteri Orpo.
Ammattiyhdistysliike on arvostellut ankarasti hallituksen kaavailemia uudistuksia ja järjestänyt tälläkin viikolla uudistuksia vastustavia ulosmarsseja ja mielenosoituksia. ”On vaikea ymmärtää ay-liikkeen toimintaa. Jos meillä ei ole työnantajayrittäjiä, ei ole myöskään palkansaajia. Yrittäjä ja palkansaaja ovat samassa veneessä. Ei kannattaisi sahata omaa oksaa vaan antaa tilaa sille vahvalle luottamukselle, joka työpaikoilla vallitsee”, Salminen muistuttaa.
Yrittäjien hallitus korostaa, että hallituksen kaavailemat työmarkkinauudistukset ovat kansainvälisessä vertailussa maltillisia. Suomessa tehdään uudistuksia, joita on tehty Suomen kilpailijamaissa vuosia tai jopa vuosikymmeniä sitten.
Yrittäjien hallitus korostaa, että työmarkkinauudistuksia on tehtävä monesta syystä: julkinen talous velkaantuu nopeasti, rakenteellinen työttömyys on korkea, työnantajayrittäjien määrä on Suomessa romahtanut, noin 300 000 ihmistä on työvoiman ulkopuolella laajan työttömyyden lisäksi, konkurssimäärät ovat kasvussa ja nykyinen työelämän säätely syrjii järjestäytymättömiä yrityksiä ja työntekijöitä.
”Joissakin asioissa – kuten paikallisen sopimisen edistämisessä – hallituksen pitäisi olla ohjelmaansa rohkeampi, mutta vähintään hallitusohjelman kirjaukset on vietävä maaliin”, Salminen sanoo.
Lisätietoja: puheenjohtaja Petri Salminen, 0400 608 812, petri.salminen@yrittajat.fi, Suomen Yrittäjät.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 14.2.2023:
Yrittäjät: Pohjoisen strateginen merkitys korostuu
Pohjoinen Suomi on jatkossa entistä tärkeämpi portti länteen, arvioi Suomen Yrittäjien hallitus Oulussa. Esimerkiksi pohjoisen Suomen merkitys korostuu, jos Suomen meriliikenne Itämerellä jostain syystä häiriintyy. Siksi on olennaista varmistaa, että pohjoisen infrastruktuuri on sellaisessa kunnossa, että pohjoinen portti länteen myös toimii.
Yrittäjien hallitus oli koolla tiistaina Oulussa. Hallitus tapasi maanantaina Oulun kaupungin johtoa ja tutustui tiistaina useisiin oululaisiin yrityksiin ja yliopistoon sekä vieraili mm. Hätälä Oy:ssä.
Yrittäjien hallitus on ilahtunut siitä, että Oulu on asettanut tavoitteeksi olla Suomen yrittäjämyönteisin kaupunki ja tekee määrätietoisesti työtä tavoitteen puolesta.
Suomen Yrittäjien hallitus arvioi, että pohjoisen alueen ja pohjoismaisen yhteistyön strateginen merkitys on korostunut viimeaikaisen maailmanpoliittisen kehityksen vuoksi. Pohjoisella on entistä suurempi taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen merkitys koko Euroopalle.
”Pohjoisen merkitystä korostavat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys, energiakriisi, vihreä siirtymä ja tarve turvata huoltovarmuus. Strategisten raaka-aineiden varmistaminen korostaa pohjoisen merkitystä kaivosteollisuudessa”, puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.
Pohjoismaiden yritysten kannalta on tärkeää purkaa määrätietoisesti Pohjoismaiden väliltä kaupanesteitä ja harmonisoida yrityksiä koskevaa sääntelyä.
Pohjoismaissa asuu 27 miljoonaa ihmistä ja toimii yli 1,5 miljoonaa yritystä. Jos Pohjola olisi aidosti yksi markkina, se olisi iso mahdollisuus alueen ihmisille ja yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, joiden on aina helpompi toimia lähellä ja tutuilla markkinoilla.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 20.10.2022:
Yrittäjät: Hallituksen pitää olla valmiudessa tukemaan yrityksiä
Hallituksen pitää olla valmiudessa tukemaan yrityksiä, jos yritysten tilanne vielä vaikeutuu, Suomen Yrittäjien hallitus edellyttää.
Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan neljännes yrityksistä (24 %) arvioi taloudellisen tilanteensa heikentyvän seuraavan vuoden aikana. Osuus on hieman pienentynyt syyskuusta. Eniten näkymät heikkenevät teollisuudessa ja kaupan alalla. 15 prosenttia yrityksistä arvioi tilanteensa joko melko huonoksi tai erittäin huonoksi. Osuus on suunnilleen sama kuin viime keväänä.
Ukrainan sota lisää epävarmuutta yrityksissä, mikä vähentää tilauksia. Yrityksistä 34 prosenttia kertoo, että Ukrainan kriisin aiheuttama yleinen epävarmuus vähentää tilauksia. Osuus on kasvanut selkeästi viime toukokuusta, jolloin se oli 24 prosenttia.
Hallituksen pitää seurata tilannetta valppaasti ja olla valmiudessa auttamaan, jos tilanne heikkenee, Yrittäjien hallitus toteaa.
Yritysten energiatilanne on viime viikkoina pysynyt suunnilleen ennallaan ja yritykset ovat valtaosin kyenneet reagoimaan omilla toimenpiteillään. Monet yritykset ovat tehneet paljon toimia energian säästämiseksi ja käytön tehostamiseksi. Energiakustannusten kehityksen vuoksi 35 prosenttia yrityksistä nostaa hintojaan ja säästää energiaa. 28 prosenttia kertoo, että kannattavuus heikkenee. Neljännes säästää muita kuluja.
Kolme prosenttia kertoo välttämättä tarvitsevansa julkista energiatukea. Saman verran yrityksiä kertoo vähentävänsä henkilöstöään. Neljä prosenttia kertoo ajavansa alas tuotantoa tai palveluita.
Mahdollisen tuen oltava toimialariippumaton
Hallitus on aiemmin kertonut tukevansa kansalaisia heidän energiakulujensa nousun vuoksi. Yrittäjien hallitus toteaa, että valtion pitää olla valmis tukemaan myös yrityksiä, jos tilanne vaikeutuu.
Yrittäjät korostaa, että yritysten tukemiseen pitää olla erityisen painava syy ja tukitavan pitää olla sellainen, että se kannustaa säästämään energiaa. Tuki saa ohjautua vain yrityksille, joiden energiakulut ovat nousseet tuntuvasti.
Yrittäjien hallituksen mielestä mahdollisen yritysten energiatuen pitää koskea kaikkia energiamuotoja ja sen pitää olla toimiala- ja yhtiömuotoriippumaton.
Yrittäjien hallitus esittää, että energiatukia rahoitetaan niin sanotulla windfall-verolla, jolla verotetaan energiayhtiöiden ”ansiotta” kasvaneita voittoja.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 9.4.2019:
SAK:n veronkiristykset leikkaisivat investointeja ja työpaikkoja
Suomen Yrittäjät on erittäin huolissaan erityisesti SAK:n ja SDP:n ehdotuksista kiristää sadoilla miljoonilla euroilla yrittäjien verotusta ja hankaloittaa omistajavaihdoksia. Jos yrittäjien veroja kiristetään esitetyllä tavalla, se leikkaa väistämättä investointeja ja työpaikkoja, ja on siksi vaarallista puhetta kasvun ja hyvinvointivaltion kannalta.
Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on esittänyt peräti noin 750 miljoonan euron veronkiristyksiä yrittäjille. SAK mm. kiristäisi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta, vaikeuttaisi omistajavaihdoksia, poistaisi yrittäjävähennyksen ja edellyttäisi yrittäjiltä yli 120 miljoonan investointeja onlinekassajärjestelmään. SDP:n vero-ohjelmassa on monia samoja elementtejä.
Esitykset ovat Yrittäjien hallituksen mielestä tuhoisia yrittäjyyden kannalta. Niiden esittäjät eivät ymmärrä, että uusi työ syntyy Suomeen vain yrittäjien riskinoton kautta. Meillä ei ole uusia työpaikkoja, jos suomalainen yrittäjä verotetaan hengiltä. Yrittäjyyttä pitäisi verotuksen keinoin vahvistaa eikä heikentää. Se on suomalaisten etu.
On myös selvää, että yrittäjien verorasituksen korottaminen vaikuttaa sijoittumispäätöksiin ja alentaa investointeja. Tämä johtaa ajan saatossa työn kysynnän ja sitä kautta verotulojen alenemiseen. Vaikuttaa, että työväenliike haluaa viedä Suomesta työn ja murentaa hyvinvointivaltion perustaa.
Omistajavaihdosten vaikeuttaminen on Yrittäjien hallituksen mielestä järjetöntä. Suomessa tehdään noin 3000 omistajanvaihdosta vuodessa. Niitä pitäisi tehdä kaksi kertaa enemmän, jotta ikääntyvien yrittäjien yrityksille löydetään jatkaja eikä työpaikkoja menetetä. Jatkaja tulee usein työntekijöiden joukosta. Jos omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia vaikeutetaan, siitä kärsivät etenkin työntekijät.
Yrittäjät on huolissaan siitä, että monilla poliitikoilla on ainakin puheiden perusteella epärealistinen tilannekuva Suomen taloudesta. Vaalivoiton metsästyksessä ei haluta muistaa, että otamme yhä velkaa, talouden kasvu on hiipumassa, kestävyysvaje ei ole juurikaan supistunut ja valtiovarainministeriön laskelmassa myös työllisyysaste kääntyy laskuun 2020-luvun alussa.
Tässä tilanteessa holtiton jakopolitiikka olisi tuhon tie. Katteettomien vaalilupausten sijaan pitäisi kertoa, miten kasvu turvataan, työllisyys nousee ja palvelut rahoitetaan. Tämä on kaikkein tärkeintä niille, jotka eniten tarvitsevat julkista tukea ja palveluita.
Holtittoman jakopolitiikan sijaan tarvitaan vastuullista työpolitiikkaa. Yrittäjät pitää hyvänä, että kaikki puolueet haluavat nostaa työllisyysastetta. Tämä vaatii rohkeita ja vaikuttavia toimia seuraavalta hallitukselta.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 18.9.2018:
Hallituksen pitää uudistaa irtisanomissuojaa, jotta pienyrittäjät uskaltaisivat palkata enemmän
Hallituksen pitää keventää linjaustensa mukaisesti pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen kriteerejä, Suomen Yrittäjien hallitus edellyttää. Poliittiset työtaistelutoimet, joilla ammattiliitot painostavat hallitusta, ovat vastuuttomia.
Hallituksen päätös helpottaa henkilöperusteista irtisanomista alle 20 työntekijän yrityksissä on tarpeen: tuore Pk-yritysbarometri kertoo, että hyvästä taloustilanteesta huolimatta pk-yrittäjät uskovat, ettei työllisyys enää kasva yhtä nopeasti kuin viime vuosina.
Irtisanomissuojaa kevennetään yritysdynamiikan, tuottavuuden, kasvun ja työllisyyden vuoksi.
Rekrytointi on pienelle yritykselle aina suuri riski. Kun riski pienenee, pienyrittäjät uskaltavat palkata enemmän. Kukaan ei palkkaa irtisanoakseen.
Lausuntokierroksella ollutta esitystä on syytä vielä parantaa niin, että irtisanomiseen riittää asiallinen syy.
Luonnoksessa irtisanomiseen vaadittaisiin edelleen sekä asiallinen että painava syy, mikä on osoittautunut käräjillä erittäin vaikeaksi osoittaa toteen. Esitys ei kevennä riittävästi kriteereitä eikä toteuta hallituksen kehysriihen linjausta.
Suomessa on tehtävä uudistuksia, jotka nostavat työllisyyttä. Tavoitteena pitää olla 80 prosentin taso. Ensi vaalikaudella pitäisi päästä ainakin 75 prosenttiin.
Työllisyysaste ei nouse ilman työmarkkinareformeja. Hallitus ei saa pudottaa hanskoja, vaikka työllisyys on viime aikoina vahvistunut hyvin.
Ay-liikkeen toiminta on vastuutonta
Yrittäjien mukaan on vastuutonta, että ammattiliitot painostavat hallitusta luopumaan pienten yritysten irtisanomissuojan keventämisestä uhkaamalla poliittisilla työtaistelutoimilla.
Ay-liike on torjunut tämän vaalikauden aikana lähes kaikki työmarkkinauudistukset. Sen pitää tuntea vastuunsa työttömistä, yrittäjyyden edellytyksistä, suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ja sen rahoituksen turvaavasta työllisyydestä.
Lakkoaikeet on suunnattu myös yrittäjiä vastaan. Ne syventävät railoa yrittäjien ja ay-väen välille. Pitäisi rakentaa siltoja eikä repiä railoja. Nyt purraan ruokkivaa kättä, sillä uudet työpaikat ovat syntyneet juuri pk-yrityksiin.
Suomessa on työrauha, työehtosopimukset voimassa ja eduskunnan enemmistön luottamusta nauttiva hallitus. Talous kasvaa viimein, mutta kasvu on haurasta. Suhdannenäkymät ovat heikentymässä.
Poliittinen lakkoilu tässä tilanteessa on järjetöntä. Se heikentää monen yrityksen tilannetta ja vaikeuttaa työllistämistä.
Pitää muistaa, että Suomi on demokratia eikä järjestövalta. Demokraattisesti valitut poliitikot päättävät, eivät etujärjestöt. Liitoissa pitää ottaa rohtoa, jotta vaalikuume laskee. Vaalityö pitää tehdä muilla välineillä kuin työtaisteluilla.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 27.3.2018:
Työajoista pitää voida sopia paikallisesti
Hallitus valmistelee paraikaa työaikalain uudistusta. Lehtitietojen mukaan ay-liike painostaa hallitusta lakoilla ja torikokouksilla uhaten esitykseen, jossa työaikoja koskevan paikallisen sopimisen sopijaosapuoleksi kelpaa vain liittoon kuuluva luottamusmies, jos työehtosopimus sitä edellyttää. Yrittäjät ei hyväksy tätä.
Suomen Yrittäjien hallitus muistuttaa, että työmarkkinajärjestön ajama malli on sama sopimisen malli, jonka Yrittäjät torjui keväällä 2016 ja joka herätti tuolloin yrittäjäkunnassa laajaa arvostelua. Suomen Yrittäjien hallitus on tänään koolla Helsingissä.
Suomen Yrittäjien hallitus edellyttää, että hallituksen työaikalakiesitys mahdollistaa työajoista sopimisen paikallisesti paitsi luottamusmiehen myös koko henkilökunnan tai sen valitseman edustajan (luottamusvaltuutettu) kanssa ja että se ei syrji järjestäytymättömiä työntekijöitä eikä yrityksiä.
Luottamusmies ei voi olla ainut sopijavaihtoehto monesta syystä: Ensiksi luottamusmies on Yrittäjien arvion mukaan vain 3000 – 5000 työnantajayrityksessä, joiden kokonaismäärä on lähes 90000. Toiseksi se käytännössä toisi luottamusmiesjärjestelmän yleissitovuuden piiriin ja vahvistaisi ay-liikkeen valtaa pk-kentässä – myös siinä järjestäytyneiden yritysten enemmistössä, jossa henkilökunta ei ole halunnut valita luottamusmiestä. Kolmanneksi yrittäjät eivät tule hyväksymään mallia, jossa pienissä yrityksissä pitäisi ryhtyä houkuttelemaan väkeä liittoon, jotta saa jonkun luottamusmieheksi voidakseen sopia liiton edustajan kanssa työpaikan perusasioista.
Paikallisen sopimisen lisääminen on tärkeää työllisyyden vuoksi. Yrittäjägallupin (Kantar TNS, 3/18) mukaan 59 prosenttia yrittäjistä arvioi työllistävänsä enemmän, jos voisi sopia enemmän paikallisesti työajoista. Vain 10 prosenttia yrittäjistä hyväksyy, että työajoista ja muista työehtojen joustoista voisi sopia vain liittoon kuuluvan luottamusmiehen kanssa.
On ymmärrettävää, että työmarkkinaosapuolet kannattavat luottamusmiesvetoista sopimista, koska niiden ote yrityskentästä vahvistuisi merkittävästi. Yrittäjät vastustaa mallia, joka käytännössä tarkoittaa työntekijöiden pakkojäsenyyttä, jos haluaa hyötyä kaikista työehtosopimusten joustomahdollisuuksista.
Suomen Yrittäjien hallitus vaatii, että maan hallituksen pitää toteuttaa ohjelmansa ja tehdä työaikalaista esitys, joka mahdollistaa sopimisen kaikissa yrityksissä, joka ei syrji järjestäytymättömiä yrityksiä eikä työntekijöitä ja joka ei vahvista yleissitovuutta tuomalla luottamusmiesjärjestelmän sen piiriin.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 27.3.2018:
Yrittäjät SDP:lle: Työllisyys ei parane yrittäjiä rankaisemalla
SDP julkaisi viime viikolla eriarvoisuuden vähentämisohjelman, jonka Yrittäjät kokevat hyökkäyksenä yrittäjiä ja pk-yrityksiä vastaan. Yrittäjät on hämmästynyt siitä, että SDP luulee voivansa vähentää eriarvoisuutta heikentämällä yrittäjien edellytyksiä työllistää ja toimia.
SDP rahoittaisi eriarvoisuuden vähentämisohjelmansa kiristämällä veroja yli 600 miljoonalla. Veronkorotuksista valtaosa kohdistuisi pk-yrittäjiin. SDP poistaisi niin yrittäjävähennyksen kuin listaamattomien yritysten osinkohuojennuksen. Lisäksi SDP kiristäisi ansio- ja pääomaveroja.
Uudet työpaikat ovat syntyneet 2000-luvulla pk-yrityksiin. Riskiä ottavat yrittäjät ovat keskeisessä roolissa Suomen talouden kääntämisessä, koska investoinnit ja uudet työpaikat edellyttävät kasvuhakuisia yrityksiä ja niiden omistajayrittäjiä.
Yrittäjävähennys on merkittävä erityisesti pienimmille yrittäjille, joista moni on hyvin pienituloinen. Yrittäjien selvityksen mukaan puolet yksinyrittäjistä ansaitsee alle 2000 euroa kuukaudessa. EU-komission mukaan itsenäisen ammatinharjoittajan köyhyysriski on Suomessa seitsemänkertainen verrattuna työntekijään. Köyhyysriskiero on toiseksi suurin koko Euroopassa. On outoa, että SDP väittää vähentävänsä eriarvoisuutta lisäämällä ahtaimmalla olevien yrittäjien köyhyysriskiä.
Listaamattomien yritysten osinkohuojennus on keino kannustaa yrittäjiä ottamaan riskiä, investoimaan ja työllistämään. Jos yrittäjyyden kannustimia vähennetään, se heijastuu Yrittäjien mukaan työllisyydessä ja talouskehityksessä. Tämä olisi väärää politiikkaa tilanteessa, jossa kasvuhakuisia yrittäjiä on liian vähän. Uusimman Pk-yritysbarometrin mukaan vain joka kymmenes pk-yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen.
SDP on ollut työn puolue, jossa on ymmärretty, että työpaikkoja luomiseen tarvitaan riskiä ottavia yrittäjiä. Mihin tämä ymmärrys on kadonnut? Miksi SDP on nyt lähtenyt ristiretkelle yrittäjiä ja yrittäjyyttä vastaan?
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 19.4.2017:
Näillä lääkkeillä työllisyys saadaan ylös
9 neuvoa hallituksen puoliväliriiheen
Hallituksen työllisyystavoite on karkaamassa. 72 prosentin työllisyystaso ei todennäköisesti ole enää saavutettavissa tällä hallituskaudella.
Paljon on kuitenkin tehtävissä, sillä muuttamalla työmarkkinoita rohkeasti työllisyysastetta on mahdollista nostaa tuntuvasti. Yrittäjät keräsivät 9 neuvoa puoliväliriiheä varten. Nämä asiat auttaisivat pk-yrityksiä kasvamaan ja työllistämään enemmän.
- Julkisen talouden sopeuttamista tulee jatkaaJulkisen talouden pitkään jatkuneen alijäämäisen kehityksen ennustetaan jatkuvan. Julkisen velan määrä nousee ja suhde bruttokansantuotteeseen noussee seuraavien muutaman vuoden aikana. Ikärakenteestamme johtuen 2020-luvulla julkisiin menoihin kohdistuu lisäyspaineita. On mahdollista, että seuraavan vuosikymmenen aikana kohtaamme talouskriisin. Alhaisen kasvun ja lisääntyvien menopaineiden hallinta tulee olemaan hankalaa.Hallituksen tulisi arvioida julkiset menot ja verotuet talouskasvun kannalta ja aloittaa julkisten menojen ja verotukien karsiminen siten, että hallituskauden aikana päätetään noin miljardin euron lisäleikkauksista. On järkevää laatia lista menoista ja tuista, joiden taloudellinen vaikutus on rajallinen tai jopa negatiivinen. Esimerkkejä näistä ovat kilpailua vääristävät energiatuet sekä muut yritystuet sekä julkiseen infraan liittyvät asiat. Lisäksi pitää tarkastella hallintoon käytettäviä varoja.*
- Yritysrahoitusta on syytä monipuolistaaPk-yritysten kasvun turvaamiseksi tulee monipuolistaa yritysrahoitusta. Rahoitusmarkkinoiden poukkoileva sääntely haittaa riskirahoituksen lisääntymistä. Erityisesti verosääntelyssä tulee varmistaa johdonmukaisuus, ennakoitavuus ja tasapuolisuus. Esimerkiksi säätiöillä ja muilla yleishyödyllisillä yhteisöillä tulisi olla mahdollisuus osallistua pk-yritysten rahoitukseen. Merkittävä osa pk-yrityksistä tulee jatkossakin toimimaan pankkirahoituksella. Tämän varmistamiseksi eurooppalaista sääntelyä tulee kehittää ja kansallista ylisääntelyä välttää.
- Liikenneverkkoa kehitettäväTeknologian ja palvelujen kehityksestä huolimatta tarvitaan kunnollisia väyliä. On tehtävä uusia avauksia tieverkon parantamiseksi. On tehtävä laaja parlamentaarinen selvitys, jossa tarkastellaan, miten turvata kestävä rahoitus liikenneverkon perusväylänpidolle ja verkon kehittämiseen tarvittavien investointien takaamiseksi yritysten toimintaa silmällä pitäen.
- Yritysten riskinottohalua ja -kykyä lisättävä veromuutoksinTalouskasvun vuoksi on välttämätöntä kannustaa riskin ottamiseen. Riski tulee huomioida myös verotuksessa. Valtiovarainministeriön verotyöryhmän julkistamia osinkoverotuksen muutosehdotuksia ei tule toteuttaa, sillä muutokset heikentäisivät merkittävästi yrittäjyyden, kasvun ja työllistämisen kannusteita.Yhteisöverotuksen rakenne ei kannusta riittävästi kasvuun. Pelkkä yhteisöveron alentaminen esimerkiksi 17 – 18 prosenttiin ei olisi riittävä investointien aikaansaamiseksi. Hallituksen tulee tehdä päätös verotuksen myöhentämiseksi ensi vaiheessa varauksella. Kun yritys tekee tuloksesta esimerkiksi 20 – 25 prosentin varauksen, verotusta voidaan lykätä ja purkaa varausta joustavasti investointeihin, palkkoihin, tuotekehityskuluihin ja muihin kuluihin. Varaus on hyödyllinen myös tappiontasauksen täydentäjänä. Varausta ei pidä rahoittaa korottamalla muita veroja, koska se söisi kasvunosteen. 20 prosentin varaus maksaisi valtiolle noin 550 – 650 miljoonaa euroa, mutta pidemmällä aikavälillä lisää verotuloja kasvun myötä.
Hallituksen tulee nostaa arvonlisäverollisen toiminnan raja 20 000 euroon ja liukuvan huojennuksen raja 50 000 euroon. Näin poistetaan yrittäjyyden ja kasvun esteitä. Liukuva huojennusalue tulee säilyttää myös rajaa nostettaessa. Muutos keventäisi pienyritysten alv-taakkaa noin 160 miljoonalla eurolla ja helpottaisi noin 200 000 pienintä toimijaa.
- Paikallisessa sopimisessa pitää päästä eteenpäin1) Suomen työehtojen sääntelyjärjestelmä on joustamaton ja sisältää vähän mahdollisuuksia sopia toisin lain säännöksistä ja työehtosopimusten määräyksistä. Lisäksi työnantajaliittoon kuulumattomille järjestäytymättömille yrityksille on asetettu olennaisesti tiukemmat sopimissäännöt kuin järjestäytyneille. Työmarkkinajärjestelmää voidaan uudistaa seuraavasti:2) Käydään läpi keskeinen työlainsäädäntö ja arvioidaan mahdollisuus lisätä sopimisen vapautta. Toisin sopimisen mahdollisuutta lisätään.
Modernisoidaan yleissitovuusjärjestelmä siten, että se rajataan koskemaan vain työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa. Muilta osin noudatetaan sopimusvapauden periaatetta ja markkinaehtoisuutta sekä työajoissa työlainsäädäntöä; tai vaihtoehtoisesti annetaan lainsäädännöllä mahdollisuus poiketa yrittäjän ja työntekijöiden valitseman edustajan tai koko henkilöstön sopimuksella yleissitovan työehtosopimuksen määräyksistä; perälautana työlainsäädäntö ja työehtosopimuksen mukainen palkan vähimmäistaso. Mikäli paikallista sopimista voidaan näin edistää, lisätään tietyn kokoisissa yrityksissä henkilöstön osallistumista yritysten päätöksentekoon.
3) Alennetaan henkilöperusteisen irtisanomisen kynnystä enintään 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä työllistämisen helpottamiseksi.
- Yrittäjän sairausajan toimeentulon turvaaminenYrittäjä on aina työkyvyttömyytensä ensimmäiset neljä päivää omalla vastuulla poissa työstä ja ilman toimeentuloa, sillä sairauspäivärahaa maksetaan vasta viidennestä päivästä. Yrittäjälle riski lyhyen sairauden pitkittymisestä ja terveyden menettämisestä on suuri. Yrittäjien mahdollisuutta jäädä sairauslomalle tulee edistää siten, että omavastuuaika sairauspäivärahassa lyhennetään sairastumispäivään. Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisestä ja työkyvyn menettämisestä.
- Omistajanvaihdoksia edistettävä ja synnytettävä yritysmarkkinoitaKymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdostilanteeseen tulee 60 000 yritystä, joissa työskentelee noin 250 000 henkilöä. Toteutumaton omistajanvaihdos vaarantaa moninkertaisesti työpaikkoja välillisten vaikutusten vuoksi. On tarpeen toteuttaa mm. seuraavat toimet: Yrityksen työntekijöille, jotka siirtyvät yrityksensä omistajiksi, tehdään mahdolliseksi hankkia yritysosakkeita muita sijoittajia alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia. Finnveran edellytykset vaihdosten rahoittajana turvataan.
- Kasvuyrittäjyyttä ja pk-yritysten kansainvälistymistä tuettavaKestävä kasvu edellyttää, että yhteiskunta tukee uuden teknologian ja uusien palveluiden käyttöönottoa. Kasvuyrittäjyyden ja pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi toteutetaan seuraavat toimet: Julkista avustusmuotoista tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitusta lisätään purkamalla sovittuja leikkauksia. Lisäystarve on noin 100 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee ohjata TEKESille, josta innovaatiokentän muut toimijat, kuten VTT ja yliopistot, saavat resursseja yhteistyöhön pk-sektorin kanssa. Tällä hetkellä osa palveluista — kuten innovaatioseteli — ei ole yli 100 000 toiminimiyrittäjän ulottuvilla. Kasvuyrityspalvelut mahdollistetaan myös rahoituskriteerit täyttäville toiminimiyrittäjille sekä puretaan muutkin rajoitukset, jotka estävät pieniltä yrityksiltä tuen saannin niiden organisaatiomuodon johdosta.
- Sääntelyn järkeistämisen kunnianhimoa on lisättäväSääntely-ympäristön järkeistämistä on jatkettava määrätietoisesti. Yrittäjille raskaimpia sääntelyn osa-alueita ovat verotukseen, taloushallintoon, työnantajatoimintaan ja ympäristön käyttöön liittyvät kysymykset. On käynnistettävä monivuotinen projekti, jolla on seuraavat tavoitteet: Asetetaan tavoitteeksi sääntelystä yrityksille aiheutuvien noudattamiskustannusten vähentäminen 25 prosentilla seuraavien viiden vuoden aikana. Yksi sisään, yksi ulos -mallin pilotoinnin jälkeen laajennetaan malli koskemaan kaikkea säädösvalmistelua vuoden 2018 alusta lähtien. Otetaan säädösvalmistelussa käyttöön pk-yritystesti.Pienyritysten kannalta on tärkeää toteuttaa seuraavat toimet: rajata mikro- ja pienyritykset tilantarkastusvelvoitteen ulkopuolelle, poistaa osakeyhtiölaista minimiosakepääomavaatimus, helpottaa mikroyritysten henkilöperusteista irtisanomista ja muuttaa Yle-lakia niin, ettei Yle-vero kertaannu pk-yritysten ja sen omistajien kesken. Muutenkin on syytä pohtia mikroyritysregiimiä, joka jättäisi mikroyritykset kaiken sellaisen uuden lainsäädännön soveltamisen ulkopuolelle, mikä ei ole välttämätöntä mikroyrityksille.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 14.3.2017:
Maakuntien ja kuntien hyödynnettävä yrittäjyyden elinvoima
1. Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttaminen on yhteinen asia
Suomen Yrittäjien hallitus on tyytyväinen siihen, että hallitus vie sote- ja maakuntauudistusta määrätietoisesti eteenpäin. Uudistus merkitsee sote-palveluiden ja muiden maakuntien vastuulle tulevien palveluiden tehostamista. Yrittäjien mielestä uudistuksen tavoitteet ovat oikeita. Vain järjestelmää tehostamalla saadaan rahat riittämään hyvinvointivaltion ylläpitämiseen.
Asiakkaiden valinnanvapaus on avain niin sote-palveluiden kuin kasvupalveluidenkin uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiselle. Valinnanvapaus merkitsee terveen kilpailun tuomista julkisten palvelujen tuotantoon. Asiakkaiden nostaminen keskiöön kirittää kaikkia toimijoita parempaan laatuun ja kustannustehokkuuteen.
Uudistuksen läpivienti on kaikille osapuolille valtava haaste. Uudistus on toteutettava avoimesti, kaikki sidosryhmät osallistaen.
Alueilla käytävään keskusteluun on nostettava sote- ja maakuntauudistuksen ydinkysymys. Tulevat maakunnat ovat erityisesti palveluiden järjestäjiä, eivät tuottajia. Palveluiden järjestäjänä maakunnan keskeisin tehtävä on varmistaa, että verorahat käytetään vastuullisesti, markkinat toimivat ja palvelut tuotetaan monituottajamallilla.
Eri puolilla Suomea on edetty uudistuksen valmistelussa eri tahdissa. Valmistelutavat voivatkin poiketa. Yhteistä valmistelulle pitää kuitenkin olla alueen sidosryhmien ottaminen mukaan valmisteluun. Uudistusta ei saa valmistella yksinomaan virkamiesvoimin ja julkisen palvelutuotannon lähtökohdista. Hyvä lopputulos edellyttää, että kaikkien maakuntien yrittäjille turvataan edustus uudistuksen valmistelussa ja toteutuksessa.
2. Valinnanvapaus avain sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiselle
Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannuksia. Palveluiden tulee muodostaa asiakkaalle toimiva kokonaisuus, jossa on käytössä tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat.
Keskeinen osa muutosta on uudenlaisen valinnanvapausjärjestelmän luominen. Erityisesti lähipalveluiden turvaamisen näkökulmasta on ratkaisevan tärkeää, kuinka kansalaisten valinnanvapaus toteutetaan.
Uudistuksen tavoitteet eivät toteudu ilman monituottajamallin hyödyntämistä. On luotava hyvät edellytykset erikokoisten ja erilaisten yritysten toiminnalle avautuvassa uudessa markkinatilanteessa.
Markkinoiden toimivuuden kannalta olennaisia päätöksiä tehdään meneillään olevassa lainsäädäntötyössä. Siinä annetaan säännökset muun muassa sote-keskusten palveluvalikoimasta, maksusetelistä, henkilökohtaisesta budjetista sekä asiakassetelien myöntämisestä. Lainsäädännön on taattava matala markkinoille tulon kynnys.
Lakiratkaisujen ohessa on ratkaisevaa, että maakunnissa rakennetaan pienille ja keskisuurille yrityksille soveltuvat olosuhteet. Maakunnan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu sen strategisen kysymyksen määrittäminen, kuinka monituottajamalli saadaan toimimaan parhaiten.
Maakunnille tarjoutuu tilaisuus käyttää itsenäistä päätösvaltaa. Sote-yrittäjyyttä tulee edistää tällöin aktiivisesti, jotta markkinat eivät keskity pelkästään julkisten toimijoiden ja suurten yritysten toimintakentäksi.
Suomen Yrittäjien hallitus vetoaa maakuntien sote-uudistuksen valmistelijoihin, jotta nämä rakentavat mahdollisimman yrittäjämyönteisen tulevaisuuden ympäristön. Kunkin maakunnan on syytä määrittää, kuinka yrittäjämyönteinen toimintaympäristö luodaan maakunnan omista vahvuuksista ja tarpeista lähtien. Varmimmin hyvä, monituottajamallia hyödyntävä lopputulos syntyy yhteistyössä yrittäjien kanssa.
3. Kasvupalvelu-uudistus oikeilla raiteilla
Kasvupalvelu- ja aluekehitysuudistus on lausuntovaiheessa. Suomen Yrittäjien hallitus kannattaa lainvalmistelun kuluessa tehtyjä perusratkaisuja. Niitä ovat erityisesti aluekehityksen ja kasvupalveluiden yhdensuuntainen ohjaaminen sekä kilpailullisten kasvupalvelumarkkinoiden synnyttäminen. Maakuntien oma palvelutuotanto on jatkossa aina viimesijainen, vain markkinapuutetilanteissa valittavissa oleva vaihtoehto.
Myös kasvupalveluiden kohdalla on tärkeää, kuinka maakunnat käyttävät tulevan lainsäädännön luomaa liikkumatilaa. Jo nyt maakuntien rakennusvaiheessa on edistettävä siirtymistä markkinaehtoiseen järjestelmään. Eri alueilta saadun palautteen perusteella on olemassa riski siitä, että valmistelun tavoitteena on suojata julkisen sektorin omaa tuotantoa niin pitkälle kuin mahdollista. Jos näin tehdään, vesitetään koko uudistus.
Hyvin toimivat, kilpailua hyödyntävät ja asiakkaiden valinnanvapauteen perustuvat kasvupalvelut lisäävät maakuntien elinvoimaa. Suomi tarvitsee innovaatioita, kasvua ja työpaikkoja. Vetoamme aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistuksen valmistelijoihin: parhaat kasvupalvelut synnytetään yhdessä yrittäjien, kasvupalveluiden tärkeimpien asiakkaiden kanssa.
4. Kunnilla tärkeä rooli uudistuksen valmistelussa ja toteutuksessa
Sote- ja maakuntauudistus siirtää paljon tehtäviä ja resursseja kunnilta maakunnille. Suomen Yrittäjien hallitus näkee tämän suurena mahdollisuutena kuntakentälle. Kuntien toiminta voi jatkossa suuntautua vielä entistäkin voimakkaammin yrittäjyyden ja elinvoiman edistämiseen.
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa on ollut havaittavissa, että kuntien on vaikea luopua nykyisistä tehtävistään. Kuntakentällä on tehty erilaisia yhtiöittämis- ja muita toimenpiteitä, joiden tavoitteena näyttää olevan väistämättömiltä muutoksilta suojautuminen.
Yrittäjien hallitus kannustaa myös kuntia huolehtimaan siitä, että koko uudistus voidaan toteuttaa sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kunnat voivat nyt laajentaa palvelusetelien käyttämistä. Palvelusetelien käyttämisellä totutaan asiakasvalintojen tekemiseen ja turvataan monipuoliset pienten tuottajayritysten lähipalvelut.
Kasvupalveluissakin kunnilla säilyy merkittävä rooli paikallisten yrittäjien kasvun ja kehittämisen tukena. Yhdessä yrittäjien kanssa kuntien pitää miettiä, kuinka paikalliset palvelut yhdistetään maakunnallisiin ja valtakunnallisiin kasvupalveluihin.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 7.2.2017:
Vahvempi Suomi -ohjelma
Tämä asiakirja on neljän elinkeinoelämän järjestön ohjelmallinen evästys hallituksen puoliväliriiheen ja vaalikauden loppuvuosille. Pyydämme, että hallitus toteuttaa määrätietoisesti uudistuksia, jotta Suomi saa taloutensa viimein kuntoon ja selviää kasvavan epävarmuuden maailmassa.
1. Rakenteita ja sääntelyä uudistettava kunnianhimoisesti
Talouden kasvuedellytysten ja työllisyyden parantamiseksi on uudistettava työmarkkinoiden rakenteita. Työmarkkinoille tarvitaan lisää kilpailua ja joustavuutta.
Työlainsäädännön ja työelämän kehittämisessä strategiseksi tavoitteeksi on otettava työllistämisen helpottaminen ja joustavuuden lisääminen siten, että edellytykset menestyä kansainvälisessä kilpailussa paranevat kaikenkokoisissa yrityksissä riippumatta niiden järjestäytymisestä.
Sääntelyn yleisessä järkeistämisessä on lisättävä tavoitteiden kunnianhimoa. Sääntelyä on purettava siten, että myös perinteiset toimijat pystyvät näistä hyötymään. Digitaalisuutta tulee edistää kaikin keinoin.
Toimenpiteet:
- Paikallista sopimista työpaikoilla lisätään laajasti.
- Normienpurun painopisteeksi määritellään yritystoiminnan kannusteiden vahvistaminen ja esteiden purkaminen. Työlainsäädännön pakottavien säännösten tarve arvioidaan kriittisesti ja lisätään sääntelyn joustavuutta kautta linjan.
- Kannustinloukut puretaan, ja työttömyysturvajärjestelmä muutetaan aktivoivaksi. Työn vastaanottamisesta tehdään aina taloudellisesti mielekkäämpää kuin siitä kieltäytyminen.
- Sääntelyn purkamisessa omaksutaan yksi sisään – kaksi ulos –periaate sitovaksi tavoitteeksi läpi säädösvalmistelun: uusia velvoitteita säädettäessä on löydettävä uutta kustannusta vastaava vähintään kaksinkertainen säästö.
- Ansioturvajärjestelmää muutetaan edistämään joustavaa liikkumista yrittäjän ja palkansaajan roolien välillä ja mahdollistamaan myös niiden yhtäaikaisuus.
- Riittävät panostukset koulutukseen turvataan. Nuorten työllisyyden parantamiseksi sallitaan tuottavuutta vastaava palkkaus oppisopimustilanteissa. Huolehditaan työttömien kouluttamisesta ja uusien taitojen hankkimisesta. Koulutusjärjestelmää uudistetaan tukemaan ihmisten sijoittumista uusiin työtehtäviin nopeasti ja sujuvasti. Toteutetaan koulutussopimus tukemaan erityisesti nuorten oppimista työelämän kautta.
2. Verotuksesta tehtävä kilpailuetu
Verotuksen on kannustettava yrittämiseen, omistamiseen ja työntekoon. Sen tulee olla ennustettavaa ja sen oikeusvarmuus on turvattava. Erilaisten yritysmuotojen verotuksellinen tasavertaisuus on turvattava. Yrityksen ja omistajan verotuksen tulee olla Suomelle kilpailuetu.
Toimenpiteet:
- Yhteisöverokanta säilytetään vetovoimaisena.
- Verotusta uudistetaan tukemaan yritysten kasvua. Yrittäjäriskin ottamiseen pitää kannustaa verotuksen keinoin.
- Suomi sitoutuu osaltaan siihen, että kansainvälisen verotuksen uudistushankkeet toteutetaan niin, etteivät ne heikennä Suomen houkuttelevuutta yritysten toimintaympäristönä.
- Investointeja aineettomaan pääomaan vahvistetaan myös yritysverotuksen keinoin.
- Pääomaverotus sekä perintö- ja lahjaverotus pidetään pohjoismaisesti kilpailukykyisinä. Ne eivät saa johtaa suomalaisen omistajuuden näivettymiseen tai estää omistajanvaihdoksia.
- Työn verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa. Kaikille on jäätävä lisätuloista vähintään puolet käteen. Progressiivinen verotus on Suomessa EU:n jyrkimpiä, mikä syö työnteon ja yrittäjyyden kannustavuutta.
3. Julkisen sektorin uudistuttava
Julkisen sektorin pitkän aikavälin näkymä on erittäin huolestuttava viimeaikaisten hallitusten sopeutustoimista huolimatta. Syynä on rakenteellisten muutosten viivästyminen.
Suomi tarvitsee joustavuutta ja muutosvalmiutta kaikkialle yhteiskuntaan. Väestö ikääntyy ja teknologia muuttaa toimintatapoja ja työn luonnetta. Julkisen sektorin on osaltaan kannustettava ja tuettava muutosta.
Toimenpiteet:
- Julkinen sektori tehostuu ja palveluiden laatu paranee lisäämällä yksityistä toimintaa eri puolilla yhteiskuntaa. Markkinatalous valjastetaan entistä paremmin palvelemaan yhteiskuntaa.
- Päättäjien on oltava valmiita auttamaan niitä, joihin muutos osuu kipeimmin.
- Huolehditaan riittävästä julkisesta panostuksesta koulutukseen ja yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan.
- Verovaroin rahoitetut tietovarannot tulee avata kaupalliseen käyttöön uusien innovaatioiden vauhdittamiseksi.
4. Sote-uudistus ja valinnanvapaus vietävä maaliin
Sote-uudistuksen valmistelu on pitkällä. Uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää mahdollisimman laajaa valinnanvapautta kansalaisille palvelutuottajan valinnassa. Uudistus ei saa johtaa ansiotuloverotuksen kiristymiseen millään tulotasolla eikä kokonaisveroasteen kasvuun.
Laaja valinnanvapaus tuottaa kustannussäästöjä ja luo kannusteita asiakaslähtöisten, korkealaatuisten ja innovatiivisten palveluiden kehittämiseksi.
Digitalisaatio ja uusien teknologioiden käyttöönotto sisältää sote-uudistuksen suuren mahdollisuuden. Sote-uudistuksen on mahdollistettava uusien teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntäminen.
Toimenpiteet:
- Asiakkaiden mahdollisuutta valita palveluntuottaja laajennetaan oleellisesti. Valinnanvapaus on turvattava suoraan laissa, jotta kansalaiset ovat samanarvoisessa asemassa.
- Valinnanvapaus määritellään alusta lähtien siten, että myös pienten ja keskisuurten yritysten pääsy markkinoille sekä laajempi markkinoiden toimivuus tulevat turvatuiksi.
Yhtiöitetään kaikki sellainen maakunnille siirtyvä sote-palvelu, jolle löytyy kilpailevaa yksityistä tarjontaa. - Yksityiskohtaista toiminnan ja alalle tulon sääntelyä vältetään, jotta parhaat toimintatavat voivat kehittyä
5. Maahanmuutto hyödynnettävä mahdollisuutena yrittäjyyteen ja työhön
Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa. Onnistunutkaan koulutuspolitiikka ei riitä takaamaan osaavan työvoiman saatavuutta. Vaikeassakin taloustilanteessa on aina työvoimakapeikkoja, joihin tarvitaan työntekijöitä ulkomailta. Kyse voi olla erityisosaamista vaativista tehtävistä tai suoranaisista työvoimapula-aloista.
Suomen on oltava houkutteleva kohde ulkomaalaisille erityisosaajille ja investoinneille. Ulkomaisten huippujen työskentely lisää työpaikkoja Suomessa antaen myönteisen panoksen kasvulle ja julkisen talouden kestävyydelle.
Toimenpiteet:
- Luovutaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta, koska se hidastaa tarpeettomasti työntekijöiden rekrytointia Suomeen.
- Eri hallinnonalojen esteet ja hidasteet työperäiselle maahanmuutolle käydään läpi ja poistetaan.
- Maahanmuuttajien työelämään pääsyä niin työntekijöiksi kuin yrittäjiksikin nopeutetaan ottamalla ennakkoluulottomasti käyttöön uusia opintoja, harjoittelua ja työntekoa yhdistäviä kysyntälähtöisiä toimia.
6. Muutokset maailmalla eivät saa johtaa uusiin rajalinjoihin
Suomen on ratkaistava, millaisen roolin se haluaa muuttuvassa maailmassa ottaa. Eurooppalaisessa ja globaalissa ympäristössä on tapahtunut muutoksia, joiden vaikutuksia on vielä vaikea ennustaa. Iso-Britannia on irrottautumassa EU:sta. Yhdysvaltojen vasta valitun presidentin politiikka on vielä suuri kysymysmerkki.
Toimenpiteet:
- Suomi edistää mahdollisimman käytännönläheistä järjestelyä EU:n ja Yhdistyneiden Kuningaskuntien kanssa. Uusia kaupan ja palveluiden esteitä ei voida hyväksyä. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman laaja eurooppalainen markkina-alue. Vapaakauppaa on edistettävä kaikkiin ilmansuuntiin.
- Suomi uudistaa Euroopan unionia, jotta kansalaisten luottamus sen toimintaa kohtaan vahvistuu ja sen rooli taloutta vahvistavana voimana lisääntyy. EU:n ja Naton tulee tiivistää yhteistyötä. Puolustukseen, terrorismin torjutaan ja laittoman maahanmuuton kontrollointiin on Euroopassa panostettava voimakkaasti, sillä turvallisuusympäristön ennakoitavuus on yrityksille elintärkeää.
- EU:n tulevaisuus rakentuu yrittäjyyden ja menestyvän yritystoiminnan varaan. Yritysten toimintaympäristön vahvistaminen nostetaan tärkeämmälle sijalle unionin tehtävien joukossa. Vain kilpailukyky turvaa hyvinvoinnin ja antaa unionille oikeutuksen kansalaisten silmissä.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 17.1.2017:
Valinnanvapaus avain sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen
1. Valinnanvapaus ratkaisee sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisen
Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta, kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannuksia. Palveluiden tulee muodostaa asiakkaan näkökulmasta toimiva kokonaisuus, jossa on käytössä tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat.
Tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä hyödyntää monituottajamallia. Osana uudistusta on luotava hyvät edellytykset erikokoisten ja erilaisten yritysten toiminnalle.
Erityisesti lähipalveluiden turvaamisen näkökulmasta on ratkaisevan tärkeää, kuinka kansalaisten valinnanvapaus toteutetaan. Se on rakennettava tavalla, joka sallii todelliset valinnat palvelutuottajasta mahdollisimman laajasti. Oikein toteutettu valinnanvapaus turvaa lähipalveluiden saatavuuden sekä pienten palvelutuottajien pääsyn markkinoille. Sujuvat palveluketjut voidaan toteuttaa valinnanvapauteen nojaavassa järjestelmässä.
Suomen Yrittäjien hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 17.1.2017.
2. Hallituksen linjaukset valinnanvapaudesta kannatettavia
Yritystoiminnalla ja yrittäjyydellä on tärkeä rooli sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kun uudistuksessa huolehditaan myös pienimpien yritysten toimintaedellytyksistä, synnytetään tarpeellista kilpailua palveluiden saatavuuden, tuottavuuden ja laadun parantamiseksi sekä innovaatioiden edistämiseksi.
Maan hallituksen linjaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta ovat kannatettavia. Ne mahdollistavat pienten ja keskisuurten yritysten toimimisen tärkeänä ja laajenevana osana sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantojärjestelmää.
Oikein toteutettuna valinnanvapausjärjestelmä edistäisi ratkaisevalla tavalla sote-uudistuksen päätavoitteiden toteutumista. Valinnanvapaus toteutuu hallituksen linjauksen mukaan muun muassa suoran valinnan palvelutuottajavalinnalla, maksusetelillä, asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla.
Valinnanvapauden toteuttamistapa määrittää, kuinka sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantomarkkinat toimivat. Valinnanvapauden toteuttaminen pienten yritysten markkinoilla pääsyä edistävällä tavalla turvaa lähipalveluiden saatavuuden ja riittävän monipuolisen tuottajarakenteen sekä on omiaan varmistamaan koko järjestelmän kustannustehokkaan ja laadukkaan toiminnan. Uudet alalle pyrkivät yritykset ja pk-yritykset ovat tälläkin toimialalla paras alusta innovaatioille, jotka ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi välttämättömiä.
Maan hallituksen linjaukset ovat tarpeellinen pohja uuden järjestelmän luomiselle. Jatkovalmistelussa markkinoiden toimivuus tulee turvata siten, että asiakkaan valinnanvapaus määritetään mahdollisimman kattavaksi. Tämä tarkoittaa, että asiakkaalla on oltava laaja oikeus valita palvelutuottaja läpi koko järjestelmän. Lainsäädäntö ja maakuntien päätöksenteko on rakennettava tukemaan tämän tavoitteen toteutumista.
3. Kaikki lähtee palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottamisesta
Tähän asti julkisen tuotannon omista lähtökohdista syntyneet tarpeet ovat hallinneet palveluiden kehittämistä. Yksityisen tuotannon mahdollisuudet ovat jääneet paljolti hyödyntämättä. Uuden sote-järjestelmän yksi kulmakivi on palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuun erottaminen toisistaan.
Nyt maakunnille säädetään vastuu palveluiden järjestämisestä. Palveluiden tuotantotoiminta eriytetään siitä. Ratkaisu luo edellytykset kustannusten läpinäkyvyydelle, palveluiden tuotteistamiselle ja eri tuottajien palvelutason vertaamiselle tasapuolisin perustein. Uudistuksella saadaan kaivattua selkeyttä, joka hyödyttää asiakkaita ja helpottaa myös yritystoiminnan harjoittamista olennaisesti.
Jatkossa maakunnat saavat perustellusti laajan päätösvallan palveluiden järjestämisen suhteen. Pitää kuitenkin varmistaa, että löydetään tasapaino valtakunnallisesti tarvittavan yhdenmukaisen ohjauksen ja maakuntien omien ratkaisujen välillä. Tällöin on tärkeätä huolehtia siitä, että maakuntien käytännön päätökset edistävät markkinoiden toimivuutta ja pk-yritysten pääsyä markkinoille. Maakunnat tulee suoranaisesti velvoittaa vahvistamaan markkinoiden toimintaa omilla ratkaisuillaan, jotta koko uudistukselle asetetut tavoitteet toteutuisivat.
4. Kilpailun toimivuuden varmistamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota
Sote-palveluiden markkinoilla on tapahtunut keskittymistä, johon julkisen sektorin toimenpiteet ovat myötävaikuttaneet. Hallituksen tuoreet linjaukset mahdollistavat suunnan kääntämisen ja toimivien palvelumarkkinoiden syntymisen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon. Hallitus on jo aiemmin linjannut, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo kilpailun toteutumista sote-palveluiden markkinoilla ja sen osana myös pk-yritysten toimintamahdollisuuksia.
Hallituksen sitoumuksen mukaisesti on luotava menettelyt ja edellytykset, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita. Järjestelmän perusrakenne on tässäkin suhteessa linjattu hyvin. Olennaista kehittyvän kilpailun kannalta on varmistaa, että alalle voi syntyä uutta yrittäjyyttä.
Tarvitaan vielä täsmätoimia, joilla estetään markkinoiden keskittyminen suurten yritysten ja julkisten tuottajien yksinomaiseksi toimintakentäksi. Tällainen toimi voisi olla esimerkiksi erityisten yrityskauppasäännösten luominen estämään sote-toimialan keskittymistä. Lisäksi maakunnat tulee velvoittaa pyytämään kilpailuviranomaiselta lausuntoa maakuntien sote-markkinoihin olennaisesti vaikuttavissa päätöksissä.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 17.1.2017:
Suomen otettava mallia Ruotsin ja Viron veromalleista kasvun lisäämiseksi
Suomen Yrittäjien hallitus VATT:n ja Etlan esityksistä
Suomen Yrittäjien hallitus katsoo, että Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan julkaisemissa verosuosituksissa on ongelmia yritysten kasvun ja yrittäjyyden näkökulmasta. VATT ja Etla esittelivät 11.1.2017 selvityksensä yritys- ja pääomatuloverotusjärjestelmän uudistustarpeista sekä vaihtoehtoja investointien, tuottavuuden ja talouskasvun edistämiseen. VATT ja Etla tutkivat myös, olisiko Ruotsissa käytössä olevasta varauksesta tai Viron yritysveromallista vetoapua yritysten investointeihin. Selvityksessä ei ole yrittäjien mielestä kiinnitetty riittävästi huomiota pienten ja keskisuurten yritysten kasvuun ja yrittäjyyden kannusteisiin. Tämä on talouskasvun kannalta ongelmallista, koska pienten ja keskisuurten yritysten rooli työllistäjinä ja talouskasvun ylläpitäjinä korostuu entisestään. Myös ehdotukset eri yritysmuotojen verotuksen tasapuolisesta kehittämisestä puuttuvat, samoin kotimainen empiirinen tutkimustieto ehdotusten taustalta.
Pk-yritysten verotuksen kiristämistä varottava
VATT ja Etla esittävät uudenlaisen oman pääoman vähennyksen käyttöönottoa yhteisöverotuksessa tai vaihtoehtona tälle tappiontasausmahdollisuuksien laajentamista ja poistojen kiristämistä. Viron veromallia ne pitävät kalliina ja Ruotsin varausta vaikutuksiltaan vähäisenä. Listaamattomien yritysten osinkoverotukseen ehdotetaan sen sijaan merkittävää leikkausta. Tämä tehtäisiin alentamalla osinkoveron laskennassa käytettyä kahdeksan prosentin tuottoastetta tai poistamalla yrittäjähuojennus kokonaan. Esitys voi yrittäjien mielestä johtaa nykyisten kasvukannusteiden nopeaan heikentymiseen listaamattomissa yrityksissä, ja veronkiristys haittaa kasvua ja työllisyyttä.
Suomen Yrittäjien mielestä on syytä ottaa mallia sekä Ruotsin että Viron veromalleista. Yrityksillä tulee olla nykyistä paremmat mahdollisuudet varautua kasvuun siten, että tulosta voi siirtää esimerkiksi varaukseen investointeja ja käyttömenoja varten. Näin voidaan kannustaa kasvamaan erityisesti omalla pääomalla, mikä on tärkeää pk-yrityksissä, joissa ei ole vierasta pääomaa aina saatavilla. Pienissä tai aloittavissa yrityksissä ei kyetä luomaan riittäviä varoja, jotka toimisivat velkojen vakuutena. VATT:n ja Etlan kannattama oman pääoman vähennysmalli (ACE), joka myöntäisi yritykselle pienen vähennyksen oman pääoman määrästä laskettuna, ei ratkaisisi mitään yritysten kasvuun liittyvistä ongelmista. Asian tarkastelu voi ylipäätään tulla ajankohtaiseksi vasta, jos malli saa kannatusta Euroopan unionissa. Jotta investoinnit saadaan kasvuun, pitää luoda lisäkannusteita, kuten verotuksen jaksottaminen myöhemmäksi – kuten Ruotsissa ja Virossa tehdään. Näin voidaan lisätä yrityksille tärkeää käyttöpääomaa. Mallit joustavoittavat myös tappioiden vähentämistä.
Omaan yritystoimintaan panostamisen oltava kannattavaa
Suomen osinkoverojärjestelmä kannustaa nykyisin listaamattomia yrityksiä vahvistamaan omavaraisuuttaan, sillä näillä on usein rajallinen pääsy rahoitusmarkkinoille. Osinkoverotus on sidottu yritysten oman pääoman määrään. Tämä on tärkeä yrittäjyyden kannustin, ja sillä lievennetään osakeyhtiöiden kahdenkertaista verotusta. Yritys voi jakaa alemmalla verolla kahdeksan prosenttia nettovaroista, enintään 150 000 euroa.
Noin 80 prosentilla YEL-yrittäjistä osinko on nykyisin alle 10 000 euroa ja huojennuksen yltäminen esimerkiksi 150 000 euron osinkoihin edellyttää lähes kahden miljoonan euron nettovarallisuutta, mikä on erittäin harvinaista pk-yrityksissä.
Kasvuun tähtääviä yrityksiä ei sen sijaan synny riittävästi, ja tähän auttaisi verotuksen jaksottaminen Ruotsin tai Viron tapaan. Tuottoasteen madaltaminen tai asettaminen riskittömien markkinakorkojen tasolle heikentää tai hävittää kokonaan kasvun kannustimet. Jos yrityksiä halutaan kannustaa kasvuun ja investointeihin, jotka tuottavat hyvin ja joihin siksi sisältyy aina myös riskiä, tuottoasteen on oltava korkeampi kuin riskittömälle sijoitukselle saadun tuoton.
Muunto-ongelma on myytti
VATT:n ja Etlan tarkastelu on kokonaistaloudellinen, eikä tarkastele asioita yritysten näkökulmasta. Verokannusteiden päätellään johtavan suoraan heikkoihin investointeihin tai pääomien lukkiutumiseen yrityksiin. Yrittäjä ei ajattele näin, vaan hankkii tulovirtoja ja pyrkii tekemään kannattavia investointeja. Nykyisessä verojärjestelmässä ei ole näyttöä huonoista investoinneista pääoman tuottoasteiden valossa. Huonompinakin vuosina sijoitetun pääoman tuotto on ollut keskimäärin kohtuullisella tasolla (esimerkiksi vuonna 2015 pienet yritykset 15,6 prosenttia ja suuret yritykset 10,4 prosenttia). Tämä ei olisi mahdollista, jos taseissa olisi runsaasti yritystoimintaan kuulumatonta tai heikkolaatuista omaisuutta. Näihin voidaan myös puuttua veronkiertoa ja luontoisetuja koskevilla säännöillä.
Myös muunto-ongelma on vero-oikeudellinen myytti, jolla yrittäjien esitetään muuttavan ansiotuloaan pääomatuloksi. Yrittäminen ja palkkatyö eroavat olosuhteiltaan merkittävästi, ja yrittäjätyö ja palkkatyö on pidettävä käsitteellisesti erillään ilman, että muunto-ongelmaa sekoitetaan yrittäjätyöhön luonnollisena osana kuuluvaan toimintaan. On hyväksyttävää, että omistajayrittäjän työpanosta kuuluu yritystuloon, sillä tulot syntyvät juuri yrittäjän työstä.
Yrittäjä katsoo verotusta kokonaisuutena, johon sisältyvät yrityksen ja omistajan verot. Noin 94 prosenttia yrityksistä on alle kymmenen työntekijää työllistäviä mikroyrityksiä. Pienten yritysten merkitys kasvun lähteenä ja työllistäjänä on kasvanut, ja 2010-luvulla lähes kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Samalla pk-kentän osuus investoinneista on kasvanut, ja oli vuonna 2015 peräti 44 prosenttia aineellisista investoinneista.
Puolivälitarkastelussa päätettävä rakenteellisista yritysverouudistuksista
Hallituksen tulee päättää kevään puolivälitarkastelussa veromuutoksesta, joka kannustaa kasvuun ja lisää luottamusta talouteen. Pelkkä yhteisöveron alentaminen esimerkiksi 18 prosenttiin ei riitä lisäämään kasvua pienyrityksissä. Samoin tulee selvittää mahdollisuus nostaa arvonlisäverollisen toiminnan raja 20 000 euroon ja liukuvan huojennuksen raja 50 000 euroon. Tämä kannustaisi pienyrittäjyyteen, joka kasvaa, koska myöskään työmarkkinoilla ei ole kyetty toteuttaman riittäviä joustoja.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 25.10.2016:
Yrittäjävähennyksessä kyse yritysmuotojen tasavertaisuudesta
Juha Sipilän hallitus esittää, että vuoden 2017 alusta otetaan käyttöön uusi yrittäjävähennys. Vähennys olisi viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta. Kokonaisuudessaan vähennys merkitsisi käytännössä noin kahden prosentin kevennystä yrittäjien verotukseen. Suomen Yrittäjien hallitus kannattaa uudistusta, sillä se asettaa erilaiset yhtiömuodot verotuksessa enemmän samalle viivalle. Se on ennen kaikkea tasavertaisuuskysymys eri yritysmuotojen välillä.
Toiminimet, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt ovat jääneet jälkeen kannustavasta verokehityksestä. Vuonna 2014 tuli voimaan yhteisöveroalennus, jossa yhteisövero laski 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisövero koskee vain osakeyhtiöitä, eli toiminimet, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt eivät hyötyneet uudistuksesta. Ne jäivät siis verotuksellisesti huonompaan asemaan kuin osakeyhtiöt. Sen sijaan viime hallituskaudella tehdyt pääomaveron kiristykset koskevat kaikkia yritysmuotoja.
Noin puolet pk-yrityksistä on muita kuin osakeyhtiöitä, ja niihin ei sovelleta yhteisöverokantaa. Käytännössä lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät tällä hetkellä pk-yrityksiin. Myös pienyritykset ovat tärkeitä työpaikkojen luojia, sillä yli 10 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista on näissä yrityksissä. Kun pääomaverokantaa on korotettu, mutta vain yhteisöveroa laskettu, yritysmuotojen suhteellinen veroasema on muuttunut. Pienituloisimpien ansiotuloverotusta on tosin samalla alennettu jonkin verran, mutta ei merkittävästi. Kannusteita tulee olla kaiken kokoisille yrityksille.
On populismia väittää yrittäjävähennystä kaverikapitalismiksi. Vähennys toki hyödyttää myös enemmän ansaitsevia, mutta se kohdentuu erityisesti pienimpiin yrityksiin, jotka ovat toimineet tähän asti usein vailla minkäänlaista kannustinta palkkatyöhön verrattuna. Verohallinnon tietojen mukaan Suomessa on noin 176 000 elinkeinoharjoittajaa – toiminimiä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä. Niistä 77 prosentilla eli yli 135 000 yrityksellä vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa. YEL-yrittäjien keskimääräisillä 47 000 euron tuloilla vähennys keventää yrittäjän verotusta noin 940 eurolla vuodessa. Suurituloisia, yli 100 000 euron tuloilla toimivia yrityksiä on vähennyksen piirissä vain noin 5000.
Yrittäjävähennykselle ei ole syytä asettaa ylärajaa, koska kyse on eri yritysmuotojen saattamisesta paremmin samalle viivalle. Suomen Yrittäjien mielestä ei ole syytä kohdella erikokoisia yrityksiä eri tavoin. Niin ei tehty esimerkiksi yhteisöveroalennustenkaan yhteydessä. Suomen Yrittäjät esitti yrittäjävähennyksen käyttöönottoa tavoiteohjelmassaan vuosille 2015–2019.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 6.9.2016:
Maan hallitus liikaa työmarkkinajärjestöjen vietävänä – työttömät kärsivät
Suomen Yrittäjien hallitus on pettynyt siihen, ettei maan hallitus tee talouteen välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. Ne jäävät tekemättä, kun hallitus joutuu hakemaan lupaa työmarkkinaosapuolilta työryhmien kautta.
Suomen Yrittäjien hallitus kiittelee joitakin hallituksen budjettiesityksen linjauksia. Yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisäverotus ja kotitalousvähennyksen laajentaminen ovat olleet pitkään yrittäjien asialistalla.
Nämä ovat tärkeitä asioita yrittäjille. Ne kannustavat yrittäjyyteen, mutta eivät kuitenkaan riitä luomaan riittävästi kasvua ja työllisyyttä.
Yrittäjävähennys ja maksuperusteinen alv ovat tärkeitä ennen muuta pien- ja yksinyrittäjille, joita on Suomessa paljon. Heistä moni on hyvin pienituloinen.
Paikallisen sopimisen reipas edistyminen veroalen ehto – mihin se unohtui?
Hallitus lupasi 515 miljoonan euron verohelpotukset, kun kilpailukykysopimuksen kattavuus on yli 90 prosenttia. Alun perin hallitus edellytti myös paikallisen sopimisen etenemistä. Työehtosopimuksiin piti ottaa määräykset paikallisesta sopimisesta koskien työaikoja, palkkoja, palkanlisiä ja muita korvauksista sekä selviytymislausekkeita.
Mitään selvitystä ei ole esitetty siitä, miten paikallinen sopiminen oikeasti etenee työehtosopimuksissa. Hallitus on myöntänyt yli puolen miljardin euron verohelpotukset välittämättä itse asettamistaan tavoitteista.
Suomen Yrittäjien hallituksen mukaan tarvitaan välttämättä rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja Saksassa paikallinen sopiminen, työllistämisen riskien keventäminen ja työelämän sääntelyn modernisointi ovat luoneet uusia työpaikkoja.
Miksi Suomi ei käytä näitä hyväksi havaittuja tehokkaita työllisyyskeinoja?
Myös julkista sektoria pitää keventää enemmän, sillä sen kulujen kattamiseen ei ole varaa, verotus on liian ankaraa ja velkaantuminen on liian suurta.
Tämä sukupolvi jättää tuleville kohtuuttoman velkataakan.
Työmarkkinajärjestöt ottavat demokratiasta selkävoiton
Suomen Yrittäjien hallitus tuomitsee sen, että hallitus näyttää ottaneen valmistelun yksin työmarkkinajärjestöjen kanssa normaaliksi tavakseen. Hallitusohjelmassa hallitus julistautui uudistuksiin kykeneväksi ratkaisujen hallitukseksi, joka vahvistaa luottamusta. Puolitoista vuotta myöhemmin hallitus on antautunut työmarkkinajärjestöjen vietäväksi.
Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Silti hallitus ohittaa yrittäjät toistuvasti keskeisestä valmistelusta. Näin kävi kilpailukykysopimuksessa, näin kävi paikallisen sopimisen vesittämisessä ja näin on käymässä tässä jatko-kikyssä.
Työttömyysturvan uudistaminen ja palkkausjärjestelmien uudistaminen ovat kuitenkin välttämätöntä työllisyyden vuoksi. OECD:n tutkimuksen mukaan suomalainen työttömyysturva on yksi lepsuimpia Euroopassa eikä kannusta riittävästi ottamaan vastaan työtä.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 14.6.2016:
Suomen työmarkkinoita on uudistettava — työpaikkasopiminen kiihdyttäisi kasvua, yleissitovuutta on purettava
Suomen vaisun talouskasvun ja massatyöttömyyden yksi keskeinen syy ovat heikosti toimivat työmarkkinat sekä liian raskas ja vanhanaikainen työelämän säätely. Suomessa ei ole kyetty uudistamaan työmarkkinoita tavalla, joka kiihdyttäisi kunnolla kasvua ja saisi yritykset investoimaan ja työllistämään. Siksi on erittäin tärkeää, että hallitus toteuttaa ohjelmansa työllisyyden lisäämiseksi, kuten muun muassa viikonlopun puoluekokouksissa korostettiin.
Takana on jälleen pysähtyneisyyden vuosi, kun työmarkkinajärjestöt ovat lukuisia kertoja aloittaneet ja päättäneet neuvottelut. Neuvottelut viimein johtivat 10.6.2016 kilpailukykysopimukseen. Suomen Yrittäjien hallitus toteaa, että kilpailukykysopimus vakauttaa Suomen taloutta ja on siksi tarpeen. Se ei kuitenkaan ole sellainen riittävä rakenteellinen muutos, jota Suomi tarvitsee.
Hallitusohjelman tärkein työmarkkinauudistus vesittyi, kun hallitus helmikuussa siirsi paikallisen sopimisen työmarkkinaosapuolten neuvottelupöytään. Työpaikkasopimisessa ei ole siksi tapahtumassa vieläkään merkittävää edistystä, ellei hallitus tartu määrätietoisesti asiaan. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tietojen valossa esimerkiksi työaikapankit koskevat vain alle neljännestä jäsenliittojen työvoimasta kilpailukykysopimuksen kirjauksesta huolimatta. Myös selviytymislausekkeen kattavuudessa on toivomista. Liittokierroksella ei päästy edes lähelle hallitusohjelman tavoitteita.
Jos lailla mahdollistettaisiin, että työpaikalla voitaisiin yhteisellä työpaikkakohtaisella sopimuksella poiketa työehtosopimuksen työaikoja, palkkoja ja erilaisia korvauksia koskevista määräyksistä, pk-yritysten työllistämiskynnys laskisi merkittävästi. Työllisyysvaikutus perusuraan verrattuna olisi 60 000 – 65 000 uutta työpaikkaa. Arvio perustuu TEM:n, Finnveran ja Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometriin.
Paikallisen sopimisen kehitysmaa
Suomi on kehitysmaa paikallisessa sopimisessa. Kovin hinta siitä koituu työttömille ja heidän perheilleen. Suomessa on maailman jäykin palkanmuodostus ja Euroopan keskitetyin työmarkkinajärjestelmä. Missään muualla ei myöskään tunneta Suomen kaltaista työmarkkinoita ja sopimista jäykistävää sekä kilpailua rajoittavaa työehtosopimusten yleissitovuutta. Tarvitaan rohkeita toimia, joilla työelämän sääntelyä joustavoitetaan, reilua kilpailua työmarkkinoilla lisätään ja sopimista työpaikoilla aidosti vapautetaan. Pk-yrityksissä on hyvät edellytykset sopia, koska niissä on tutkitusti vahvin luottamus.
Yleissitovan kentän yritysten saattaminen tasa-arvoiseen asemaan työpaikkasopimisessa olisi toteutettava tavalla, joka ei syrji ketään eikä ole perustuslain vastainen. SY:n hallitus toteaa, ettei järjestö voinut hyväksyä kilpailukykysopimuksen pohjalta syntynyttä kompromissiehdotusta, joka olisi vahvistanut yleissitovuutta, lisännyt rakenteellista syrjintää, edistänyt pakkojärjestäytymistä ja järjestövaltaa sekä estänyt pieniä yrityksiä sopimasta suoraan oman henkilökunnan kanssa. Suomen Yrittäjät on pettynyt siihen, että hallitus ja järjestöt eivät olleet halukkaita edistämään SY:n esitystä, joka olisi ollut yhdistymisvapautta ja yhdenvertaisuutta korostava sekä huomioinut Suomen yritysten valtavirran eli pk-kentän tarpeet. Järjestö kuitenkin arvostaa, että hallitus halusi kuulla SY:n kannan ja päätti sen pohjalta, ettei sopimista vaikeuttavaa esitystä edistetä.
SY pitää vahingollisena, että työmarkkinakeskusjärjestöt keskenään sopivat järjestäytymättömien yritysten ja työntekijöiden asioista, vaikka he eivät niitä lainkaan edusta. Demokratiaan ei kuulu myöskään se, että järjestöt kilpailukykysopimuksessa vaativat, ettei hallitus edistäisi paikallista sopimista sovittua laajemmin. Kansanvaltaisessa markkinataloudessa eduskunnan enemmistön tukea nauttivan hallituksen tehtävä on tehdä lakiesityksiä – tietenkin osapuolia kuullen.
Työelämä- ja työmarkkinauudistuksen paikka
Suomen Yrittäjät ehdottaa laajaa ja syvällekäyvää työelämä- ja työmarkkinauudistusta, joka lisää merkittävästi työpaikkasopimista, tuo reilua kilpailua työmarkkinoille, purkaa yleissitovuutta, keventää työelämän sääntelyä ja tuo sen savupiippuajalta nykyaikaan ja modernin työ- ja yrityselämän tarpeisiin. Lähtökohtana pitää olla yritysten sekä koko kansantalouden kasvun vauhdittaminen ja työttömyyden nujertaminen. Jos uudistusta ei nopeasti tehdä, suomalainen hyvinvointimalli on uhattuna.
Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmaan pohjautuva työaika- ja vuosilomalain kokonaisuudistus, jonka on tarkoitus alkaa ensi syksynä, antaa hallitukselle mahdollisuuden keskeisen sääntelykokonaisuuden modernisoimiseen.
Työpaikkasopimisen edistämiseen hallitusohjelman kirjausten mukaisesti on pikaisesti palattava. Se on välttämätöntä Suomen kasvun ja työllisyyden kannalta.
Suomen Yrittäjät lisää ja tehostaa työmarkkina-asioihin liittyvää edunvalvontaa ja palvelua. Järjestön työmarkkinajohtajaksi on nimitetty varatuomari Janne Makkula, 39. Lisäksi SY:n merkittävän jäsenkunnan, yksinyrittäjien edunvalvontaa ja neuvontaa parannetaan. Suomen Yrittäjät kehittää muun ohella neuvontapalvelujaan siten, että entistä useampi yritys pääsee niitä hyödyntämään. Jo nykyisin Suomen Yrittäjät ottaa vastaa yli 55000 neuvontapuhelua vuodessa.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 20.10.2015:
Monituottajamalli sote- ja aluehallintouudistuksen pohjaksi
Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistuksessa
- kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu kuntaa suuremmille itsehallintoalueille
- toteutetaan sote-palveluiden integraatio ja rakenneuudistus
- yksinkertaistetaan nykyistä monikanavarahoitusta
- selvitetään mahdollisuudet laajentaa asiakkaan valinnanvapautta.
Hallitus aikoo toteuttaa myös aluehallintouudistuksen, jossa valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sovitetaan yhteen ja julkisen aluehallinnon järjestämistä yksinkertaistetaan. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille.
Suomen Yrittäjien 20.10.2015 kokoontuneen hallituksen mielestä uudistusten valmistelussa ja toteuttamisessa tulee huomioida tässä kannanotossa esitettävät asiat.
Uudistusten vaikutus yrittäjyyteen merkittävä – vaikutukset arvioitava tarkasti
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, itsehallintoalueiden perustaminen ja aluehallintouudistuksen sovittaminen yhteen on muutos, jolla on merkittävä vaikutus yrittäjille toimialasta riippumatta. Esimerkiksi nykyisin ELY-keskuksien yrityksille tarjoamat neuvonta- ja tietopalvelut, rahoituspalvelut ja liikenteen ja ympäristön luvat ovat sellaisia, joiden joustava ja kohtuuhintainen saatavuus tulee turvata yrityksien sijainnista riippumatta mm. sähköisiä palveluita hyödyntäen.
Muutoksella ja muutoksen vaatimilla päätöksillä voidaan joko heikentää tai parantaa yrittäjyyden olosuhteita Suomessa. Pieniltäkin vaikuttavat toimet voivat vaikuttaa yrittäjiin merkittävästi.
Suomen Yrittäjät korostaa, että uudistuksia ja niihin liittyviä päätöksiä tehtäessä pitää muistaa, että Suomi on yritystensä summa. Yrityksistä 98,9 prosenttia on alle 50 hengen yrityksiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle.
Uudistusten onnistuminen edellyttää yrittäjyyden huomioimista koko muutosprosessin ajan sekä kaikkien päätösten ja osa-alueiden yritysvaikutusten arviointia.
Järjestäjän rooli eriytettävä ja valittava monituottajamalli
Uudistusten keskeiseksi periaatteeksi on otettava järjestäjän roolin eriyttäminen. Sote-uudistuksessa tämä tarkoittaa, että järjestämisvastuuta kantava itsehallintoalue ei ensisijaisesti itse tuota palveluita. Sen pitää järjestää palvelut ensisijaisesti monituottajamallilla kaikissa palveluissa siten, että mahdollisimman laajasti hyödynnetään yksityisen sektorin tuottamia palveluita.
Monituottajamallin tulee olla aito, ja sitä valmistellessa on luotava mekanismit, jotka kannustavat käyttämään erilaisia palveluntuottajia. Tämä edellyttää myös julkisen sektorin tuottaman oman palvelutuotannon kustannustenlaskennan kehittämistä.
Myös aluehallintouudistuksessa on tunnistettava, mitä palveluja yksityiset yritykset tuottavat paremmin kuin julkinen sektori ja päinvastoin. Työnjako sekä yksityisen sektorin hyödyntäminen aluehallinnossa tulee toteuttaa tämän arvioinnin pohjalta. Monituottajamallia pitää siis hyödyntää laajasti kaikissa itsehallintoalueen järjestämisvastuulle tulevissa palveluissa.
Valinnanvapautta nopeasti palvelusetelillä
EU:n potilasdirektiivin toteuttaminen EU-komission hyväksymällä tavalla vaatii julkisten ja yksityisten palveluntuottajien asettamista samalle viivalle. Sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää siis vahvistaa valinnanvapautta.
Nopeasti valinnanvapautta voidaan Suomessa edistää lisäämällä palvelusetelin käyttöä. Uudet itsehallintoalueet tulee velvoittaa käyttämään palveluseteliä ensisijaisena tuotantotapana. Järjestämisvastuun keskittämisestä huolimatta palvelusetelin avulla voidaan helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti
- lisätä palvelujen saatavuutta
- parantaa asiakkaan valinnanvapautta
- varmistaa asiakkaan kokemukseen perustuva palvelun laadun paraneminen ja palvelujen aito vaikuttavuus
- varmistaa lähipalvelut kaikkialla Suomessa
- kehittää alueiden elinvoimaa sekä vetovoimaisuutta.
Kehittäminen lähellä – luvat sujuvasti – valvonta valtakunnallisesti
Suomen Yrittäjien mielestä aluehallintouudistuksen periaatteena tulee olla, että yrittäjyyden olosuhteisiin, yritysten toimintaympäristöön sekä alueiden elinvoimaan ja vetovoimaan liittyvät päätökset tehdään mahdollisimman lähellä asukkaita ja yrittäjiä.
Viranomaispalvelut (mm. luvat, valvonta) on hyvä järjestää yhden luukun periaatteella – jopa yhden viraston kautta valtakunnallisesti. Yrittäjien näkökulmasta on tärkeää, että palveluketjut määritellään asiakaslähtöisesti ja asiakkaaseen luotetaan. Hallinnon tehtävänä pitää olla yrittäjyyden mahdollistaminen.
Alueellinen valmistelu maakuntaliittojen vetovastuulle
Suomen Yrittäjät esittää, että itsehallintoalueita valmistelevat väliaikaiset organisaatiot muodostettaisiin alueilla maakuntaliitoista. Näin varmistettaisiin riittävän laaja monialaisuus sekä aluekehityksen ja yritysten palvelujen huomioiminen, eikä uudistus keskity liikaa vain sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Itsehallintoalueiden määrään Suomen Yrittäjät ei ota kantaa.
Elinvoima- ja elinkeinonäkemys otettava mukaan valmisteluun
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistaminen on valtava muutos. Itsehallintoalueista tulee väistämättä myös elinkeinopoliittisia toimijoita.
Sekä valmisteluorganisaatioita että itsehallintoalueita muodostettaessa on ehdottomasti varmistettava, että organisaation eri tasoilla ylin johto mukaan lukien on vahva liiketaloudellinen osaaminen ja yrittäjyyden tuntemus.
Uudistusten valmistelussa pitää hyödyntää kaikki olemassa oleva osaaminen ja huomioida uudistusten vaikutukset myös alueiden elinvoimaan ja yrityksiin. Suomen Yrittäjät esittää, että kunkin alueen valmisteluorganisaatioon kutsutaan mukaan alueen yrittäjäjärjestön edustaja.
Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 18.11.2014:
Sote-uudistuksessa turvattava palvelumarkkinoiden kehittyminen
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta valmistellut parlamentaarinen työryhmä on päässyt sopimukseen siitä, että kuntayhtymät toimivat jatkossa tuotantovastuullisina alueina. Päätöksessä rajoitettiin myös tuotantoalueiden määrää niin, että niistä muodostuu isoja, vähintään nykyisten sairaanhoitopiirien kokoisia alueita.
Tuotantoalueiden ollessa suuria syntyy riski, että palvelutuotantoa keskitetään julkisen sektorin tuottamaksi ja toisaalta isot tuotantoalueet voivat johtaa hankintojen koon kasvuun. Tässä on riskinä se, että suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ja järjestöt eivät pääse osallistumaan palveluiden tuottamiseen. Tämä heikentää myös markkinoiden toimivuutta.
Toisin kuin peruskunnat, kuntayhtymät eivät kanna huolta alueensa elinvoimasta. Tuotantovastuun siirtäminen kuntayhtymille katkaisee julkisen palvelutuotannon yhteyden elinkeinopolitiikkaan. Julkisen sektorin on hallintorakenteista riippumatta kannettava vastuu koko Suomen elinvoimaisuudesta.
Osasovusta huolimatta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmäuudistuksen toteuttamista ohjaavan lainsäädännön valmistelutyö on vielä kesken.
Uudistuksen keskeinen tavoite on parantaa sote-palveluiden järjestämistä ja tuotantoa sekä palveluiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta. Tämä on pidettävä mielessä lainsäädännön jatkovalmistelussa. Järjestämislain täytyy ohjata muodostamaan Suomeen sellainen sote-palveluiden rakenne, jolla voidaan merkittävästi parantaa tuottavuutta. Jotta tähän päästään, pitää palvelutuotannon järjestämisessä ja tuotannossa hyödyntää tehokkaimpia käytettävissä olevia keinoja.
Suomen Yrittäjien 18.11. kokoontuneen hallituksen mielestä tavoitteeseen pääsemiseksi tulee seuraavat tekijät tulee huomioida jatkovalmistelussa:
Tehokkaimmat tuotantotavat kansalaisten hyödyksi
Suomen Yrittäjät esittää, että lailla määrätään sote-alueet vaatimaan, että tuotantoalueet (tuotannosta vastaavat kuntayhtymät) hyödyntävät tehokkaimpia käytettävissä olevia keinoja palveluiden ja niiden tuotannon organisoimisessa ja toteuttamisessa. Tämä edellyttää myös julkisen sektorin oman palvelutuotannon kustannusten laskemisen kehittämistä. Näin erilaiset palveluntuottajat ovat samalla viivalla valittaessa parhaita tuottajia. Vain näin varmistetaan, että sote-alueiden kautta palvelutuotantoon ohjautuvat varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti kansalaisten hyödyksi.
Toimivan monituottajamallin tulevaisuus turvattava
Järjestämislakiesityksen mukaisesti tuottamisvastuulliset alueet voivat tuottaa palvelut itse tai hankkia ne muilta tuottajilta. Jo nyt kunnalliset toimijat hankkivat kansalaisille tarjottavista sote-palveluista osan (noin 11 %) yhdistyksiltä tai yrityksiltä.
Tämä ns. monituottajamalli, jossa palveluita tuottavat julkinen sektori, yritykset ja järjestöt, on yksi suomalaisten hyvinvointipalveluiden vahvuus.
Monituottajamallin edelleen kehittäminen ja hyödyntäminen kansalaisille turvattavien palveluiden tuotannossa on jatkossa entistä välttämättömämpää. Näin voidaan parantaa lähipalveluiden ja yksilöllisten tarpeiden mukaisten palveluiden saatavuutta sekä tuottavuutta. Reilulla kilpailulla ja vertailtavuudella saadaan aikaan myös uusia tapoja ja innovaatioita palveluihin.
Järjestämislakiin on kirjattava tuotantovastuullisille alueille velvollisuus huolehtia palvelumarkkinoiden toimivuudesta ja kehittämisestä. Näin varmistetaan, että ulkopuoliselle tuottajalle ei synny monopoliasemaa hankintojen seurauksena ja että pk-yritykset yritykset voivat päästä mukaan tarjoamaan ja tuottamaan palveluja.
Lain tarkoitukseen velvoite kehittää markkinaa
Suomen Yrittäjien hallituksen mielestä sote-järjestämislakiin on kirjattava sekä sote-alueelle että tuotantoalueelle velvollisuus kehittää ja hyödyntää monituottajamallia.
Järjestämislain ensimmäisen pykälän (lain tarkoitus) neljänteen momenttiin tulee tehdä muutos seuraavasti ”luoda edellytykset sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle sekä monipuoliselle tuotantorakenteelle j a alan markkinoiden kehittymiselle koko maassa.
Tuotannosta vastaavan kuntayhtymän pitää käyttää kaikkia keinoja, joilla annetaan jokaiselle toimijalle mahdollisuus tuottaa palveluita. Esimerkiksi palvelusetelijärjestelmiä pitää hyödyntää mahdollisimman laajasti.
Muut kannanotot
Ohjelmistoyrittäjien, Palvelualojen työnantajat PALTA:n, Suomen Yrittäjien ja Teknologiateollisuuden kannanotto 3.9.2018:
Tietopolitiikka ja digitalisaatio tarvitsevat oman vastuuministerin
Tiedon hyödyntämiseen perustuvat toimintamallit ja digitaalisten ratkaisujen edistäminen ovat tällä hetkellä valtioneuvostossa usean eri ministeriön ja ministerin vastuulla. Istuvan hallituksen tavoitteeksi otettu yhtenäinen valtioneuvosto ei ole onnistunut tarttumaan näihin keskeisiin politiikka-alueisiin riittävän hallitulla otteella. Merkittävä haaste on se, että julkisen hallinnon ja yksityisten tahojen digitalisaatiota valmistellaan eri ministeriöissä ilman strategista kokonaisjohtajuutta.
Digitalisaatio, tekoäly ja käynnissä oleva tietopolitiikan suunnittelu ovat lähitulevaisuuden suuria muutostekijöitä, joiden ripeä ja täysimääräinen valjastaminen on Suomelle merkittävä kasvun ja uudistumisen mahdollisuus. Näistä ilmiöistä hyötyminen edellyttää selkeämpää johtajuutta ja kokonaisnäkemystä sekä määritellympiä vastuu- ja toimivaltasuhteita valtionhallinnossa.
Kuluvalla hallituskaudella on otettu edistysaskeleita julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisoinnissa ja poikkihallinnollisen yhdessä tekemisen harjoittelussa. Mainittavimpana asiana on rakennettu kansallinen palveluarkkitehtuuri, jonka avulla tiedon siirto julkisten organisaatioiden ja palvelujen välillä on tulevaisuudessa helpompaa. Myös digitalisaatiota hidastavaa sääntelyä on purettu. Maamme osaamispääoma, infrastruktuuri ja vakaus huomioiden meillä on erinomaiset edellytykset vieläkin tuloksekkaamman digipolitiikan tekemiseen.
Tulevaisuudessa korostuu erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin kyky tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoaineistoja. Tätä ei voida riittävästi turvata eikä edistää nykyisellä hallintomallilla. Digitalisoituva Suomi tarvitsee määrätietoisempaa poliittista johtajuutta ja hallitumpaa suuntaa, sekä elimellisempää julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuutta.
Koska digitalisaatio on horisontaalinen, kaikkia politiikan sektoreita ja hallinnonaloja koskeva ilmiö, esitämme:
- Tietopolitiikan johtaminen ja useaan eri sektoriin vaikuttavien digitalisaatiohankkeiden koordinointi keskitetään seuraavassa hallituksessa yhdelle vastuuministerille.
- Vastuuministeri sijoitetaan esikuntineen valtioneuvoston kansliaan ja samalla luodaan ministerin johdettavaksi hallinnonrajat ylittävä, digitalisaatiosta eri ministeriöissä vastaavien virkahenkilöiden yhteistoimintamalli.
- Uusi Digi- ja väestötietovirasto asetetaan vastuuministerin ohjauksen alaisuuteen.
- Tärkeimmille julkisille digitalisaatiohankkeille luodaan läpinäkyvä ja reaaliaikainen seurantajärjestelmä.
Järjestämällä tietopolitiikan ja digitalisaation toimivaltuudet ajan tasalle valtionhallinnossa luomme Suomelle ja suomalaisille yrityksille nykyistä paremmat edellytykset ottaa tehokkaasti ja vastuullisesti käyttöön älykkäitä ratkaisuja sekä niiden avaamia uusia liiketoimintamalleja ja kehittyneempiä julkisia palveluja.
Suomen Yrittäjien kannanotto 29.6.2018:
Yrittäjien evästyksiä budjettiriiheen
Yleistä
Reaalitalouden hyvä vire on kasvattanut verotuloja ja julkisen talouden tilanne on parantunut, mutta on yhä alijäämäinen. Samalla väestön ikääntyminen lisää julkisia menoja ja kiihtyvällä tahdilla tulevaisuudessa. Tämän hetkinen talouskasvu on siis suhdanneluonteista ja siten ohimenevää. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät talouden tuotantokapasiteettia tulevaisuudessa.
Vaikka kansantalouden tilanne on parantunut, julkisia menoja lisäävien tai merkittävästi veroja alentavien finanssipoliittisten päätösten aika ei ole nyt. Julkisen talouden haasteista johtuen hallituksen tulisi tehdä ensi vuodeksi lievästi kiristävä budjetti, joka luo pohjaa tulevalle kasvulle.
Yrittäjien tavoitteena on jo pitkään ollut julkisten palvelujen tehokkuuden ja laadun parantaminen. Tästä hyötyisi koko kansakunta. Tällä hetkellä yksityisen sektorin toimintaa tai markkinoille pääsyä on rajoitettu tai jopa kokonaan estetty joillakin aloilla. Esimerkiksi julkisen sektorin infra-hankkeissa ja niiden ylläpidossa olisi tehostamista, samoin kuntien ruokahuollossa tai vapaa-ajan palveluissa.
Hallituksella on mahdollisuus karsia ja kohdentaa uudelleen julkisia menoja siten, että päästäisiin noin 100–200 miljoonaa ylijäämäiseen ehdotukseen. Hallituksella on tietoa julkisista menoista, joiden taloudellinen vaikutus on rajallinen tai jopa negatiivinen. Näitä ovat esimerkiksi kilpailua vääristävät yritys- ja energiatuet, joiden uudistaminen voitaisiin aloittaa jo nyt. Laajempi yritystukireformi jää seuraavalle hallitukselle. Lisäksi hallintokustannuksia tulisi tarkastella kriittisesti.
Seuraavassa esitellään Suomen Yrittäjien ehdotukset budjettiriiheen. Lista lisäisi menoja lievästi, mutta jos yllä esitetyt leikkaukset toteutetaan, se tehostaa ja leikkaa valtion menoja.
Yrittäjien ehdotukset
Yrittäjän perheenjäsenen asema työttömyysturvassa parannettava
Kehysriihipäätös ei ratkaise yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvan ongelmaa: yrityksestä ei-omistava yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva ja perheyrityksessä työskentelevä katsotaan kaikessa muussa lainsäädännössä työntekijäksi, mutta työttömyysturvassa yrittäjäksi.
Jotta hänet voitaisiin katsoa työttömäksi ja hänellä olisi oikeus työttömyysetuuteen, hänen työnsä tulisi päättyä työttömyysturvalain yrittäjiä koskevissa pykälissä määritellyllä tavalla. Pääsääntönä on koko yritystoiminnan lopettaminen. Yrittäjästatus työttömyysturvassa tarkoittaa myös sitä, että tosiasiallisesti ilman työtä olevalla henkilöllä ei ole oikeutta työttömien työllistämistä edistäviin palveluihin.
Selvitysten perusteella perheyrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, joilla ei ole omistusta yrityksestä. Asia tulisi ratkaista siten, että ei-omistavat perheenjäsenet poistetaan työttömyysturvalain yrittäjä-käsitteen alta ja heitä kohdeltaisiin kaikessa lainsäädännössä samalla statuksella. Muutoksesta aiheutuvat kustannusvaikutukset olisivat äärimmilläänkin työttömyysturvan kokonaiskustannuksiin nähden minimaaliset ja parhaimmillaan sekä työttömyysturvan että valtiontalouden näkökulmasta positiiviset.
Tarvitaan selvitys uutta alkua vaikeuttavista lainsäädännön esteistä
Lainsäädännössä ja käytännöissä on useita esteitä yritystoiminnan jatkamiseksi, jos yritys on tehnyt konkurssin. Esteitä on esimerkiksi verotuksessa, maksukyvyttömyysmenettelyissä ja luottotieto-sääntelyssä. Kokonaisselvitystä yrittäjän uuden alun ongelmista ja esteistä ei ole Suomessa tehty. Tällä hallituskaudella tulisi vielä käynnistää poikkihallinnollinen selvitys siitä, miten yrittäjän uuden alun esteitä voitaisiin poistaa. Selvitys toimisi pohjana lainsäädäntöuudistuksille, joita tulisi tehdä seuraavalla hallituskaudella.
Liikunta ja kulttuuriseteli myös toiminimiyrittäjille
Yritysmuoto asettaa yrittäjät eriarvoiseen asemaan hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukemisessa. Osakeyhtiössä tai henkilöyhtiössä työtä tekevä yrittäjä voi maksaa itselleen rahapalkkaa ja luontoisetua. Halutessaan hän saa omaehtoisen kulttuuri- ja liikuntatoiminnan rajatusti verovapaasti kuten muutkin yrityksen työntekijät. Yrittäjä on palkansaajiensa kanssa samalla viivalla.
Liikkeen- tai ammatinharjoittaja (toiminimiyrittäjä) ei voi olla itsensä työntekijä ja palkansaaja. Siksi omaehtoisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan kustannuksetkaan eivät ole verovapaita. Toiminimiyrittäjä vastaa itse yrityksensä toiminnasta, jolloin hyvinvoinnin ja jaksamisen merkitys korostuu. Liikunta- ja kulttuurisetelin mahdollistaminen toiminimi-yrittäjille tukisi yrittäjien hyvinvointia ja työkykyä.
Pk-yrityksille rahoituksen neuvontapalvelut
Pankkien sääntely on vähentänyt niiden mahdollisuuksia rahoittaa pk-yrityksiä. Markkinatyhjiöön on syntynyt paljon uusia markkinatoimijoita. Rahoituslähteiden monipuolistuminen on parantanut rahoituksen saatavuutta, mutta vaatii rahoitusosaamista. Sitä on pk-yrityksissä vähän. Käytännössä pk-yrityksen rahoituksen järjestäminen edellyttää rahoituskonsultointipalvelujen hankkimista.
Rahoituskonsultointipalvelujen käyttö nostaa pk-yrityksen kasvussa olleita rahoituskustannuksia. Lisäksi palvelujen saatavuudessa ja laadussa on suuria eroja. Olisi perusteltua järjestää pk-yrityksille rahoituspalvelujen hankintaan neuvontapalveluja. Tämä voidaan tehdä jo olemassa olevan verkoston kautta suuntaamalla henkilöresursseja.
Rahoitusta perusasteen varassa olevien osaamispalveluihin
Hallituksen kehysriihessä sovittujen yritysten osaavan työvoiman saatavuutta helpottavien toimenpiteiden lisäksi tulee suunnata rahoitusta vailla toisen asteen tutkintoa olevien yli 25-vuotiaiden (yli 500 000 henkilöä) ohjaus- ja osaamispalveluihin. Heidän työllistymisensä vaatii merkittävää osaamistason lisäystä (yleensä toisen asteen tutkinto). Tämä on tehtävissä suuntaamalla erillismääräraha vailla tutkintoa olevien yli 25-vuotiaiden ammatilliseen tutkinto- tai tutkinnon osa -tavoitteiseen koulutukseen sekä kehittämällä Ohjaamo-palveluita koskemaan koko työikäistä väestöä.
Innovaatioseteli vakinaistettava
Vuodesta 2016 Tekesin (nyt Business Finlandin) kasvuhakuisille pk-yrityksille myöntämä innovaatioseteli (5000 euroa + alv) on osoittautunut hyväksi tavaksi edistää yritysten kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Hallitus on päättänyt jatkaa innovaatiosetelikokeilua 2019 loppuun. Yritystukia purettaessa tulee huolehtia TKI-rahoitusmahdollisuuksien riittävyydestä sekä kattavasta kohdennuksesta erikokoisille ja eri kasvuvaiheessa oleville yrityksille. Tämän vuoksi on tärkeää vakinaistaa innovaatioseteli, kasvattaa siihen varattua määrärahaa ja ottaa sen piiriin osakeyhtiömuotoisten yritysten lisäksi myös kasvuhakuiset toiminimiyrittäjät.
Hankintaneuvonnan jatkorahoitus turvattava
Julkiset hankinnat ovat merkittävä elinkeino- ja yrittäjäpoliittinen kysymys. Uutta hankintalakia on jalkautettu hankintaneuvonnalla eri puolilla maata. Neuvonta on kohdistunut julkisiin toimijoihin ja yrityksiin. Työtä on yhä paljon. Siksi on tärkeää turvata hankintaneuvonnan rahoitus lähivuosina.
Sote-uudistuksen onnistumisen varmistettava
Tarvitaan useita kohdennettuja toimenpiteitä varmistamaan sote- ja maakuntauudistuksen onnistuminen sekä turvaamaan monipuolinen elinkeinorakenne siirtymäkauden aikana ja valinnanvapauden käynnistyessä. Uusien toimijoiden tuleminen sote-alalle, erityisesti sote-keskuksiksi, vaatii yritykseltä ja yrittäjältä alkuvaiheessa huomattavia taloudellisia satsauksia. Rahoituksen saatavuus on turvattava tekemällä sote-toimialasta Finnveran erityinen painopistealue. Lisäksi TEM:n on esimerkiksi ELY-keskusten kautta suunnattava kehittämispalveluita ja rahoitusta sote-alalle.
KKV:n ja Luovan resurssit on turvattava siten, että ne pystyvät valvomaan tasapuolisia kilpailuolosuhteita tehokkaasti. Tämä on erityisen tärkeää, kun valinnanvapauspilotit ja valinnanvapaus käynnistyvät. Sote-keskusten kilpailuvalvonnan lisäksi asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti luovat tarpeen uusille keinoille. On erityisen tärkeää valvoa neutraalin palveluohjauksen toteutumista.
Resurssien lisäksi tarvitaan lainsäädäntötoimia, jotka turvaavat kilpailua ja valinnanvapauden edellyttämää monituottajamallia. Tällainen olisi pientä toimijaa alihankintasuhteen kohtuuttomilta ehdoilta suojaava säännös, jota TEM sote-alan kilpailulainsäädännön yhteydessä on valmistellut.
Business Finlandin resursointi turvattava
Hallitus käynnisti suuren määrän Team Finland -kasvuohjelmia, joiden budjetti oli yhteensä 43 miljoonaa euroa. Business Finlandin perustamisen jälkeen Finpron ohjelmat on yhdistetty Tekes-ohjelmiin. On epäselvää, mitkä ohjelmat jatkuvat tai miten yritykset pääsevät näihin mukaan. Olisi lyhytnäköistä, jos hallituskauden loppuessa ohjelmat ajetaan alas ja syntyneet verkostot hajoavat. Hallituksen tulisi kohdentaa rahoitusta kasvuohjelmien jatkoon. Yleisemmin hallituksen tulisi pitkällä aikavälillä turvata T&K-panostusten osuuden nostaminen.
Omistajavaihdoshankkeen rahoitus varmistettava
Suomessa on kymmeniä tuhansia yrittäjiä joko lähestymässä eläkeikää tai etsimässä uutta omistajaa. Jos omistajavaihdos epäonnistuu, voidaan menettää merkittävä määrä työpaikkoja. Omistajavaihdoshankkeen rahoitus on tärkeää varmistaa aiempien päätösten mukaisesti lähivuosille.
Suomen Yrittäjien kannanotto 29.3.2018:
Näillä keinoin työllisyysaste 75 prosenttiin
Tilannekuva
Suomen talous on tällä hetkellä hyvässä kasvussa, mikä heijastuu myös työllisyyskehityksessä. Samalla on havaittavissa, että työvoimapula rajoittaa kasvua yli puolella yrityksiä, Suomi lähestyy rakenteellisen työttömyyden tasoa ja Suomen julkisen talouden ongelmat jatkuvat lähivuosina. Talouden virkoamisen johdosta velkasuhde voi väliaikaisesti parantua, mutta tähän ei missään nimessä saa tuudittautua.
Tässä tilanteessa on olennaista tehdä toimia, jotka turvaavat kasvun jatkuvuuden, vahvistavat työllisyyttä ja suomalaista osaamista sekä tasapainottavat julkista taloutta. Työllisyysaste pitää nostaa tulevalla vaalikaudella vähintään 75 prosenttiin. Se vaatii työmarkkinauudistuksia. Pikkutemput eivät riitä. Julkisen talouden tilanteen vuoksi julkisia menoja pitää vähentää ja välttää merkittäviä verohelpotuksia.
Suomen Yrittäjät esittää seuraavia toimenpiteitä hallituksen harkintaan kevään 2018 kehysriiheen:
Talous- ja työmarkkinapolitiikka
Julkisia menoja karsittava
Julkisen talouden sopeuttamista tulee jatkaa määrätietoisemmin. Reaalitaloudellisen tilanteen paraneminen ei ole peruste luopua julkisen talouden tervehdyttämisestä. Olisi vastuutonta talouspolitiikkaa, jos hyvän taloudellisen kehityksen vallitessa rakenteita ei muuteta.
Se, että suhdannetilanteen paranemisen seurauksena julkisen talouden alijäämä voi jopa kääntyä hetkellisesti ylijäämäiseksi, ei saisi johtaa haluttomuuteen tehdä reformeja. Ikääntymisestä johtuvat menopaineet ovat tulevaisuudessa merkittävät.
Hallituksen tulisi päättää vielä noin 200 miljoonaan euron lisäleikkauksista kohdistuen menoihin, joiden taloudellinen vaikutus on rajallinen tai jopa negatiivinen. Tällaisia kohteita on mm. hallinnossa ja julkisen vallan toiminnassa sektoreilla, joita markkinat hoitavat tehokkaammin.
Henkilöperusteista irtisanomista helpotettava
Työsopimuslaki edellyttää, että työsopimuksen irtisanomiselle on oltava asialliset ja painavat perusteet. Kynnys irtisanomiselle on käytännössä erittäin korkea. Liian tiukaksi asetettu yksilöperuste vaikuttaa haitallisesti varsinkin pienimpien yritysten palkkaushalukkuuteen. Epäonnistuneen rekrytoinnin seuraukset ovat yritykselle sitä vahingollisemmat, mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys.
Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä on muutettava mikroyritysten osalta niin, että sopimuksen päättämiseen riittäisi asiallinen syy tai hyväksyttävä peruste. Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisella olisi merkittävä työllisyysvaikutus.
Paikallisen sopimisen kiellot poistettava
Työsopimuslaki (13:8), työaikalaki (40a §), vuosilomalaki (31 §) ja opinto-vapaalaki (13 §) sisältävät paikallisen sopimisen kiellot yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille. Kiellot merkitsevät sitä, että jos työehtosopimusosapuolet ovat sallineet paikallisen sopimisen tietyistä laissa säädetyistä asioista, sopiminen on mahdollista vain työnantajaliittojen jäsenille.
Kiellot on poistettava, jotta järjestäytymättömät yritykset pääsevät tasa-arvoiseen asemaan järjestäytyneiden yritysten kanssa. Kieltojen poistamisella poistetaan samalla lähes 50 sopimista estävää normia.
Paikallista sopimista edistettävä lainsäädäntömuutoksilla
Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on vahvistettava lainsäädäntömuutoksilla työllisyyden ja kasvun turvaamiseksi. Työpaikan osapuolille on annettava tilaa yhdessä sopien löytää järkeviä ratkaisuja työn tekemiseen, palkkaukseen ja työaikojen sekä erilaisten vapaiden järjestelemiseen niin, että se on järkevintä työntekijöiden tarpeiden sekä yrityksen tuotannon ja toiminnan tehokkuuden kannalta. Tämä lisää tuottavuutta.
Uudistusten ainespuut ovat hallitusohjelmassa. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille on annettava käyttöön samat joustot, joita järjestäytyneet yritykset voivat hyödyntää. Lainsäädäntö ei saa syrjiä myöskään järjestäytymättömiä työntekijöitä. Sopiminen ei voi käytännössä toimia, jos vain ammattiliittoon kuuluvat työntekijät saavat osallistua sopimiseen ja työntekijöiden edustajan valintaan. Sopiminen on työpaikan yhteinen asia eikä osaa työntekijöistä voida syrjiä sen ulkopuolelle.
Työaikalakia uudistettava
Työaikalain uudistamisessa olennaisin asia on paikallisen sopimisen edistäminen tavalla, joka asettaa järjestäytymättömät yritykset samaan asemaan järjestäytyneiden kanssa tavalla, joka ei syrji myöskään järjestäytymättömiä työntekijöitä. Työaikalainsäädäntöön esitetty luottamusmiespakkoa merkitsevä malli, joka edellyttäisi työntekijöiltä järjestäytymistä, ei tuo työaikasääntelyä nykyaikaan ja on perusoikeudellisesti ongelmallinen.
Paikallisen sopimisen osalta työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän mietinnön toteuttaminen merkitsisi sitä, että lainsäädäntöön lukittaisiin pitkälle tulevaisuuteen malli, joka sulkisi osan työntekijöistä kokonaan sopimisen ulkopuolelle. Tämä vaikeuttaisi työpaikkatason sopimista. Noin 60 prosenttia työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon ja järjestäytyminen on ollut laskussa. Alle 30-vuotiaista palkansaajista ja työttömistä vain joka kolmas kuuluu liittoon. Alle 10 työntekijän yrityksissä lähes puolet työntekijöistä (44 %) ei kuulu ammattiliittoon.
Jos laissa velvoitettaisiin noudattamaan luottamusmiesjärjestelmää, se merkitsisi yleissitovuuden laajentamista. Tämä jäykistäisi työmarkkinoita entisestään.
Paikallisen sopimisen edistäminen on tehtävä tavalla, joka ei edellytä työntekijän järjestäytymistä liittoon, mutta toisaalta antaa työntekijälle oikeuden järjestäytyä. Perustuslaki turvaa yhdistymisvapauden, johon kuuluu sekä oikeus kuulua yhdistykseen, mutta olla myös kuulumatta. Laki tuntee työntekijöiden edustajan eli luottamusvaltuutetun, jonka valintaan voivat osallistua kaikki työntekijät. Luottamusvaltuutetulla on myös luottamusmiestä vastaava korotettu irtisanomissuoja.
Vuosilomalakiin kokonaisuudistus
Voimassa oleva vuosilomalaki on varsin monimutkainen johtuen osittain vanhasta, ansaintakynnyksiin perustuvasta loman ansainnasta sekä erityisesti erilaisista vuosilomapalkan laskentasäännöistä ja vuosiloman pitämistä koskevista säännöistä.
Käynnissä olevan vuosiloman uudistamisen tavoitteena tulee olla vuosilomasääntelyn kokonaisuudistus, jolla yksinkertaistetaan sääntelyä ja helpotetaan lain soveltamista. Vuosilomalain uudistukset tulee toteuttaa työnantajayritysten kannalta kustannusneutraalisti, eivätkä ne saa lisätä työllistämiskynnystä tai alentaa työllisyyttä.
Yt-lain alarajaa nostettava
Yhteistoimintalakia sovelletaan, jos työntekijöitä on vähintään 20. Laki lisää työnantajan hallinnollista taakkaa muodollistamalla tarpeettomasti yhteistyötä työpaikoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan pienissä yrityksissä yhteistyö ja tiedonkulku työntekijöiden ja työnantajan välillä ovat kunnossa. Työpaikan yhteistyön määrämuotoisuudelle ei ole hyväksyttävää perustetta.
Pienet alle 50 työntekijän yritykset tulisi jättää määrämuotoisen yhteistoiminnan soveltamisen ulkopuolelle ja ulottaa yt-laki koskemaan ainoastaan vähintään 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä.
Yrittäjän perheenjäsenen sosiaaliturvaa kohennettava
Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet, jotka työllistyvät yrityksessä. He ovat muun työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännön silmissä työntekijöitä ja usein vakuuttavat itsensä palkansaajien työttömyyskassassa. Kun heidän työnsä yrityksessä päättyy, he eivät usein pääse yrittäjästatuksen vuoksi ansiosidonnaiselle työttömyysetuudelle, koska ovat tietämättään väärinvakuutettuna palkansaajakassassa.
Yrittäjän käsite tulee muuttaa työttömyysturvassa vastaamaan yrittäjän eläkelain määritelmää. Ongelma koskee ainakin noin 22000 yrittäjän ei-omistavaa perheenjäsentä. Lisäksi lukuisat yrittäjät eivät tällä hetkellä uskalla rekrytoida työtöntä perheenjäsentään sosiaaliturvan menettämisen pelossa.
Omistajavaihdoksia edistettävä
Pienten ja keskisuurten yritysten yritysmarkkinat eivät toimi hyvin. Haaste on suuri työpaikkojen säilymiseen ja alueellisen elinvoiman kannalta: Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdostilanteeseen tulee noin 60 000 yritystä, joissa työskentelee noin 250 000 henkilöä. Toteutumaton omistajanvaihdos vaarantaa moninkertaisesti työpaikkoja välillisten vaikutusten vuoksi. Kyse on myös yritystoiminnan uudistumisesta ja sitä kautta kasvusta. On tarpeen toteuttaa mm. seuraavat toimet:
Luovutusvoittoverotuksessa otetaan käyttöön sama maksuperiaate kuin muussakin henkilöverotuksessa: maksut ja verot toteutuvat samana vuonna.
Yrityksen työntekijöille, jotka siirtyvät yrityksensä omistajiksi, tehdään mahdolliseksi hankkia yritysosakkeita muita sijoittajia alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia.
Sääntelyn keventäminen
Yksi yhdestä -hanke laajennettava
Yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen vauhdittaa investointeja ja tuotannon kasvua sekä parantaa työvoiman tuottavuutta. Tästä syystä on tärkeää arvioida kattavasti sääntelyn vaikutuksia pienille ja keskisuurille yrityksille. 2017 toteutettu ”yksi yhdestä” -pilotti tulee laajentaa kaikkiin ministeriöihin ja asiakokonaisuuksiin, mukaan lukein työoikeudelliset hankkeet. Tavoitteena on, etteivät yrityksille sääntelystä aiheutuvat kustannukset nouse.
Yrityksille sääntelystä aiheutuvat kustannukset ovat miljardiluokkaa. Yritysten sääntelykustannusten vähentämiseksi tarvitaan pitkällä tähtäimellä nykyistä kunnianhimoisempi tavoite: yhden uuden kustannuksen ilmaantuessa tulee poistaa kaksi olemassa olevaa kustannusta aiheuttavaa velvoitetta, yksi kahdesta -malli.
Usein sääntelystä aiheutuvat kustannukset ja hallinnollinen taakka kohdistuvat suhteellisesti raskaimmin pienyrityksiin. Kansallisessa lainsäädännön valmistelussa tulisi ottaa käyttöön pk-yritystesti osaksi kaikkea lainsäädäntövalmistelua. Lisäksi tulee asettaa määrällinen sääntelykustannusten vähentämistavoite.
Osakeyhtiöiden vähimmäispääoma poistettava
Yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäispääoman poistamisella vapautettaisiin noin 700 miljoonaa euroa muihin yritysten tarpeisiin. Nykyinen vähimmäispääomavaatimus ja siihen liittyvät hallinnolliset vaatimukset rajoittavat yritysten perustamista erityisesti palvelualoilla.
Tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvoja nostettava
Tilintarkastusvelvollisuuden alarajaa tulee nostaa. Suomella on EU:n jäsenmaista toiseksi matalimmat rajat Maltan jälkeen. Mikäli mikroyritykset rajattaisiin tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle, 30 000 yritystä olisi tilintarkastusvelvollisuuden piirissä.
Julkisuudessa on esitetty, että tilintarkastusvelvoitteen keventäminen nostaisi harmaata taloutta. Tällä hetkellä kaikista yrityksistämme noin 80 prosenttia on lakisääteisen velvollisuuden ulkopuolella, mikä ei tue harmaan talouden kasvun lisääntymistä koskevaa väitettä. Yritykset, jotka yhä pitävät tilintarkastusta tarpeellisena, voisivat jatkossakin valita tilintarkastajan, vaikka se ei olisi lakisääteistä.
Rajojen nostaminen olisi linjassa tilintarkastusdirektiiviin ja tilinpäätösdirektiiviin perustuvien pien- ja mikroyrityksiin kohdistuvien muiden helpotusten kanssa.
Yrityssaatavien perintäkuluille enimmäismäärät
Saatavien perinnästä annettua lakia tulee muuttaa siten, että myös yrityssaatavien perintäkuluille säädetään enimmäismäärät. Perintäkulujen määrän tulisi olla kohtuullinen suhteessa saatavan suuruuteen. Lakimuutos säästäisi yritysten kustannuksia ja selkeyttäisi oikeustilaa. Selkeät säännöt palvelisivat myös velkojan oikeusturvaa.
Pakollisesta velkakonversiosta luovuttava
Valtiovarainministeriön työryhmä on esittänyt, että yrityksen velkasaneerauksessa pitäisi voida muuttaa saneerausvelkoja velallisyhtiön osakkeiksi. Velallinen voisi järjestelyssä menettää vastustuksesta huolimatta 90 prosenttia osakkeistaan velkojalle, myös pienemmissä yrityksissä. Valtioneuvoston teettämän vertailun valossa pakollista pk-yritysten velkakonversiota ei ole Saksaa lukuun ottamatta muissakaan verrokkimaissa. Pakolliseen konversioon tähtäävää valmistelua ei tule kansallisesti aloittaa.
Yrittäjän uutta alkua helpotettava
Euroopan komissio ehdotti vuonna 2016 direktiiviä yritysten varhaisen vaiheen uudelleenjärjestelyjä ja yrittäjien vapautumista velkavastuusta. Aloitteen tavoitteet ovat yrittäjille myönteisiä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tilapäisiin talousvaikeuksiin puututaan, sitä todennäköisempää on pelastaa yritystoiminta ja työpaikat, mutta myös kasvattaa velkojan perintäastetta.
Jos rehellisesti toiminut yrittäjä menee konkurssiin, lainsäädännössämme ja käytännöissämme on useita esteitä uuden yritystoiminnan perustamiseksi. Esteitä on esimerkiksi verotuksessa, maksukyvyttömyysmenettelyissä, sosiaaliturvassa ja luottotietolaissa. Vastuuministeriössä tulee käynnistää selvitykset, miten yrittäjän uuden alun esteet voitaisiin poistaa.
Sakon muuntorangaistus rikoslakiin
Myymälävarkauksien ja näpistysten määrät ovat viime vuosina kasvaneet. Varkaushävikin kokonaiskustannukset kaupoille ovat noin 550 miljoonaa euroa vuodessa. Osa myymälävarkaista jää ilman seuraamuksia tekemistään rikoksista. Kun näpistykseen syyllistynyt jättää poliisin määräämän sakon maksamatta, on rikos ollut mahdollista toteuttaa ilman seuraamuksia. Yleinen oikeustaju edellyttää, että lainsäätäjä korjaa asian pikaisesti.
On perusteltua palauttaa poliisin rangaistusmääräysmenettelyyn liittyvä sakon muuntorangaistus rikoslakiin. Näpistyksissä ei ole kyse pelkästään tappiosta kauppiaalle, vaan hävikin maksavat rehelliset asiakkaat korkeampina hintoina. Muutos edistäisi myös yleistä lainkuuliaisuutta.
Suomen Yrittäjien kannanotto hallituksen puoliväliriiheen 6.3.2017:
Talouden rakenteita on uudistettava kasvun vauhdittamiseksi
Suomen talous on virkoamassa. Kotitalouksien luottamus omaan sekä kansantalouden tilaan on kohonnut ja yrittäjien näkemykset talouden tilasta ovat parantuneet. Kasvunäkymät ovat vaatimattomat ja julkisen talouden tilanne ei kohene riittävästi. Hallitus ei saavuta työllisyystavoitetta nykyisillä toimenpiteillä ja tehdyillä päätöksillä. Työllisyysastetta voitaisiin nostaa keskipitkällä aikavälillä tuntuvasti, mikäli hallitus tekee rohkeita muutoksia työmarkkinoille. Välttämätöntä olisi paikallisen sopimisen aito lisääminen ja työllistämisen kynnystä alentavat reformit.
Suomen Yrittäjät antaa arvoa monille hallituksen talouspoliittisille päätöksille. Kilpailukykysopimus osaltaan parantaa ulkoista kilpailukykyä. Sote- päätös antaa mahdollisuuden tehokkuuden nostamiselle. Myös uusi hankintalaki, yrittäjävähennys ja laki maksuperusteisesta arvonlisäverotuksesta ovat tärkeitä. Talouskasvun kiihdyttämiseksi hallituksen tulee jatkaa talouden rakenteiden määrätietoista uudistamista.
Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä hallituksen puoliväliriiheen:
Julkisen talouden sopeuttamista tulee jatkaa
Julkisen talouden pitkään jatkuneen alijäämäisen kehityksen ennustetaan jatkuvan. Julkisen velan määrä nousee ja suhde bruttokansantuotteeseen noussee seuraavien muutaman vuoden aikana. Ikärakenteestamme johtuen 2020-luvulla julkisiin menoihin kohdistuu lisäyspaineita. Talouskriisien ennustaminen on mahdotonta, mutta on mahdollista, että seuraavan vuosikymmenen aikana kohtaamme talouskriisin. Alhaisen kasvun ja lisääntyvien menopaineiden hallinta tulee olemaan hankalaa.
Hallituksen tulisi jo tällä kaudella aloittaa järjestelmällinen julkisten menojen ja verotukien arviointi. Julkisten menojen karsiminen ei ole poliittisesti helppoa. Olisi kuitenkin syytä arvioida menoja talouskasvun kannalta.
Kaikki julkiset menot eivät ole välttämättömiä. Suomen Yrittäjien tavoitteena on julkisten palvelujen tehokkuuden ja laadun parantaminen. Tästä hyötyisi koko kansakunta. Tällä hetkellä yksityisen sektorin toimintaa tai markkinoille pääsyä on rajoitettu tai jopa kokonaan estetty joillakin aloilla. Esimerkiksi julkisen sektorin infrahankkeissa ja niiden ylläpidossa olisi tehostamista, samoin esimerkiksi kuntien ruokahuollossa tai vapaa-ajan palveluissa.
Tulee aloittaa julkisten menojen ja verotukien karsiminen siten, että tämän hallituskauden aikana päätetään noin miljardin euron lisäleikkauksista. On järkevää laatia lista menoista ja tuista, joiden taloudellinen vaikutus on rajallinen tai jopa negatiivinen. Esimerkkejä näistä ovat kilpailua vääristävät energiatuet sekä muut yritystuet sekä julkiseen infraan liittyvät asiat. Lisäksi pitää kriittisesti tarkastella hallintoa sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoja.
Yritysrahoitusta on syytä monipuolistaa
Finanssikriisin jälkeen pankkien sääntelyä on lisätty voimakkaasti. Pk-yritysten kasvun turvaamiseksi tulee yritysrahoitusta monipuolistaa. Riskirahoituksen lisääntymistä haittaa rahoitusmarkkinoiden poukkoileva sääntely. Verotuksen monimutkaisuus ja ennakoimattomat muutokset heikentävät tilannetta.
Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen rahoituksen turvaamiseksi tulee sujuvoittaa sääntelyä. Erityisesti verosääntelyn osalta tulee varmistaa johdonmukaisuus, ennakoitavuus ja tasapuolisuus. Esimerkiksi säätiöillä ja muilla yleishyödylliset yhteisöillä tulisi olla mahdollisuus osallistua pk-yritysten rahoitukseen.
Euroopan komissio on antanut uusia sääntelyehdotuksia, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia pankkien toimintaedellytyksiin pk-yritysten rahoituksessa. Yritysrahoituksen monipuolistamisesta huolimatta on välttämätöntä huolehtia pankkien toimintaedellytyksistä yritysrahoituksessa. Merkittävä osa pk-yrityksistä tulee jatkossakin toimimaan pankkirahoituksen avulla. Tämän varmistamiseksi eurooppalaista sääntelyä tulee kehittää ja kansallista ylisääntelyä välttää.
Liikenneverkon kehittämiseen tulee panostaa
Hallitus on tehnyt hyviä linjauksia liikenteen palvelujen uudistamisen ja teknologiamurroksen huomioimisessa. Teknologian ja palvelujen kehityksestä huolimatta tarvitaan kunnollisia väyliä. Uusia avauksia tieverkon parantamiseksi tulee tehdä. Pelkona on, etteivät nykyiset varat riitä ylläpitämään ja kehittämään Suomen liikenneinfrastruktuuria. On tehtävä laaja parlamentaarinen selvitys, jossa tarkasteltaisiin, miten turvata kestävä rahoitus liikenneverkon perusväylänpidolle ja verkon kehittämiseen tarvittavien investointien takaamiseksi sekä tarkastella liikenneinfrastruktuurin tulevia tarpeita ja toimivuutta yritysten toimintaedellytyksiä silmällä pitäen.
Yritysten riskinottohalua ja -kykyä lisää veromuutoksin
Talouskasvun vuoksi on välttämätöntä kannustaa riskin ottamiseen. Riski tulee huomioida myös verotuksessa. VM:n verotyöryhmän julkistamia osinkoverotuksen muutosehdotuksia ei tule toteuttaa, sillä muutokset heikentäisivät merkittävästi yrittäjyyden, kasvun ja työllistämisen kannusteita. Investointeja, kasvua ja työllistämistä miettiessään yrittäjän tulee voida luottaa, että talous- ja veropolitiikka tukevat yritystoimintaa. Uudistusten yritysvaikutukset on siksi selvitettävä huolellisesti.
Yhteisöverotuksen taso on tällä hetkellä tyydyttävä, mutta rakenne ei kannusta riittävästi kasvuun. Pelkkä yhteisöveron alentaminen esimerkiksi 17–18 prosenttiin ei olisi riittävä investointien aikaansaamiseksi. On myös esitetty, että yhteisöverolla olisi suurempi vaikutus investointeihin kuin osinkoverotuksella. Yrittäjillä näin ei ole. Yritys on perustettu tuottamaan tuloa omistajalleen, ja yrityksen ja omistajan kokonaisverotus on ratkaiseva.
Monella pienyrityksellä on ongelmana, että yrityksen käyttöpääoma menee veroihin, eikä yritys kykene kasvamaan niin paljon kuin haluaisi. Yrityksillä pitäisi olla mahdollisuus varautua kasvuun siten, että tulosta voi siirtää esimerkiksi varaukseen investointeja ja käyttömenoja varten. Verotuksen myöhentäminen ei vähennä verokertymää pysyvästi, koska kyse on tulon jaksotuksesta. Veropohjan tulee muutoin edelleen olla laaja ja verokantojen matalia. Laajasta veropohjastakin tulee kuitenkin voida poiketa, kun tarvitaan investointeja ja kasvua.
Hallituksen tulee tehdä päätös verotuksen myöhentämiseksi ensi vaiheessa varauksella. Joustavalla varauksella haetaan yrityksille tarpeellista käyttöpääomaa. Kun yritys tekee tuloksesta esimerkiksi 20-25 prosentin varauksen, verotusta voidaan lykätä ja purkaa varausta joustavasti investointeihin, palkkoihin, tuotekehityskuluihin ja muihin kuluihin. Joustava varaus on hyödyllinen myös tappiontasauksen täydentäjänä. Kun varaus tehdään, sitä ei pidä rahoittaa korottamalla muita veroja, koska se söisi varauksen tuoman kasvunosteen. Selvitysten mukaan 20 prosentin varaus maksaisi käyttöönottovaiheessa valtiolle noin 550-650 miljoonaa euroa, mutta pidemmällä aikavälillä uudistus lisää verotuloja kasvun myötä.
Arvonlisäverokantoja ei tule korottaa, sillä korotus haittaisi kasvua, joka on edelleen vahvasti kotimarkkinavetoista. Hallituksen tulee selvittää myös mahdollisuus nostaa arvonlisäverollisen toiminnan raja 20 000 euroon ja liukuvan huojennuksen raja 50 000 euroon. Näin poistetaan yrittäjyyden ja kasvun esteitä, jotka johtuvat ahtaasta verollisen toiminnan rajasta. Liukuva huojennusalue tulee säilyttää myös rajaa nostettaessa. Arvonlisäveron alarajan korotus kannustaisi pienyrittäjyyteen, joka kasvaa, koska työmarkkinoilla ei ole kyetty toteuttaman riittäviä joustoja. Muutos keventäisi arviomme mukaan pienyritysten alv-taakkaa noin 160 miljoonalla eurolla ja helpottaisi noin 200 000 pienintä toimijaa.
Paikallisessa sopimisessa pitää päästä eteenpäin
Suomen työehtojen sääntelyjärjestelmä on joustamaton ja sisältää vain vähän mahdollisuuksia sopia toisin lain säännöksistä ja työehtosopimusten määräyksistä. Lisäksi työnantajaliittoon kuulumattomille järjestäytymättömille yrityksille on asetettu olennaisesti tiukemmat sopimissäännöt kuin järjestäytyneille. Paikallista sopimista on edistettävä hallitusohjelman mukaisesti. Työpaikkasopimisen lisäämiseksi ja työllistämisen kynnyksen alentamiseksi työmarkkinajärjestelmää voidaan uudistaa seuraavasti:
- Käydään läpi keskeinen työlainsäädäntö ja arvioidaan mahdollisuus lieventää sääntelyn pakottavuutta ja lisätä sopimisen vapautta. Työpaikkasopiminen ei voi aidosti lisääntyä ilman lainsäätäjän omia työlainsäädäntöön kohdistuvia toimenpiteitä, joilla toisin sopimisen mahdollisuutta säännöksistä lisätään.
- Modernisoidaan suomalainen yleissitovuusjärjestelmä siten, että se rajataan koskemaan vain työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa. Muilta osin palkkauksessa noudatetaan sopimusvapauden periaatetta ja markkinaehtoisuutta sekä työajoissa työlainsäädäntöä; tai vaihtoehtoisesti annetaan lainsäädännöllä mahdollisuus poiketa yrittäjän ja työntekijöiden valitseman edustajan tai koko henkilöstön kesken tehdyllä sopimuksella yleissitovan työehtosopimuksen määräyksistä; perälautana pakottava työlainsäädäntö ja työehtosopimuksen mukainen palkan vähimmäistaso. Mikäli paikallista sopimista voidaan näin edistää, lisätään tietyn kokoisissa yrityksissä henkilöstön osallistumista yritysten päätöksentekoon.
- Alennetaan henkilöperusteisen irtisanomisen kynnystä enintään 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä työllistämisen helpottamiseksi.
Yrittäjän sairausajan toimeentulon turvaaminen
Yrittäjä on aina työkyvyttömyytensä ensimmäiset neljä päivää omalla vastuulla poissa työstä ja ilman toimeentuloa, sillä sairauspäivärahaa maksetaan vasta viidennestä päivästä. Yrittäjälle riski lyhyen sairauden pitkittymisestä ja terveyden menettämisestä on suuri. Suomen Yrittäjien kyselyn (2016) mukaan lähes 72 prosenttia vastaajista on harjoittanut yritystoimintaa sairaana viimeisen 12 kuukauden aikana, joka viides jopa yli 10 päivää. Yrittäjän sairaus voi kaataa koko yrityksen ja työpaikkoja.
Yrittäjien mahdollisuutta jäädä sairauslomalle tulee edistää siten, että omavastuuaika sairauspäivärahassa lyhennetään sairastumispäivään. Suomen Yrittäjien arvion mukaan muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisestä ja työkyvyn menettämisestä. Tästä tulisi yhteiskunnalle mittavia säästöjä.
Omistajanvaihdosten edistäminen ja yritysmarkkinoiden synnyttäminen
Uusien yrittäjien löytyminen jo toiminnassa oleviin yrityksiin on tärkeää koko Suomelle. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdostilanteeseen tulee noin 60 000 yritystä, joissa työskentelee noin 250 000 henkilöä. Toteutumaton omistajanvaihdos vaarantaa moninkertaisesti työpaikkoja välillisten vaikutusten vuoksi. Omistajanvaihdosten sujuvuutta voidaan edistää hyvällä talous- ja yrittäjäpolitiikalla. On tarpeen toteuttaa mm. seuraavat toimet, jotka vaikuttavat omistajanvaihdosten edellytyksiin:
- Yrityksen työntekijöille, jotka siirtyvät yrityksensä omistajiksi, tehdään mahdolliseksi hankkia yritysosakkeita muita sijoittajia alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia.
- Finnveran riittävät toimintaedellytykset omistajanvaihdosten rahoittajana turvataan.
Kasvuyrittäjyyttä ja pk-yritysten kansainvälistymistä tuettava
Kestävä kasvu edellyttää, että yhteiskunta tukee uuden teknologian ja uusien palveluiden käyttöönottoa. Julkisen TKI-järjestelmän vastuulla on, että uudistamisen edellyttämä osaaminen on helposti käytettävissä ja saatavissa pk-yrityksissä. Niiden mahdollisuuksia osallistua tutkimukseen ja tuotekehitykseen on vahvistettava kilpailukyvyn ja tuottavuuden vuoksi.
Tekes on rakentanut pk-yritysten tarpeista lähtevän rahoituspaketin innovaatiotoiminnan, digiosaamisen ja viennin edistämiseen. Nämä palvelut jatkuvat kokeiluluontoisesti 30.6.2017 asti. Kansainvälistymisen edistämisresurssien riittävyyteen on syytä kiinnittää huomiota. Resurssit on kohdennettava tehokkaasti pienten, kansainvälistymispotentiaalia omaavien yritysten tukemiseen. Kasvuyrittäjyyden ja pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi toteutetaan seuraavat toimet:
- Julkista avustusmuotoista TKI-rahoitusta lisätään purkamalla jo sovittuja leikkauksia. Lisäystarve on noin 100 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee ohjata TEKESille, josta innovaatiokentän muut toimijat, kuten VTT ja yliopistot, saavat kohdennettua resursseja yhteistyöhön pk-sektorin kanssa.
- Tällä hetkellä osa palveluista – kuten innovaatioseteli – ei ole yli 100 000 toiminimiyrittäjän ulottuvilla. Kasvuyrityspalvelut mahdollistetaan myös rahoituskriteerit täyttäville toiminimiyrittäjille sekä puretaan muutkin rajoitukset, jotka estävät pieniltä yrityksiltä tuen saannin pelkästään niiden organisaatiomuodon tai vähäisen liikevaihdon johdosta.
- Tutkimuksen keinoin edesautetaan uuden yrittäjyyden ja olemassa olevan yritystoiminnan uusiutumista. Vaikuttavuuden lisäämiseksi korkeakoulujen tulee panostaa yhdessä tekemiseen, vuorovaikutukseen ja osaaviin, elinkeinoelämää tunteviin ihmisiin.
Sääntelyn järkeistämisen kunnianhimoa on lisättävä
Hallitus on työskennellyt aktiivisesti sääntelyn järkeistämiseksi. Vaikuttavimmat hankkeet ovat olleet kauppojen aukiolosääntelyn kumoaminen ja liikennepalveluita koskeva kokonaisuudistus. Hallitus on myös sitoutunut pilotoimaan yksi sisään, yksi ulos –menetelmää, joka tarkoittaa, että jos uusia velvoitteita säädettäessä aiheutuu uusia kustannuksia, on vastaava kustannussäästö saatava aikaan toisaalla.
Sääntely-ympäristön järkeistämistä on jatkettava määrätietoisesti. On haettava keinoja, joilla koko sääntelyjärjestelmää saadaan parannettua pysyvästi. Yrittäjille raskaimpia sääntelyn osa-alueita ovat verotukseen, taloushallintoon, työnantajatoimintaan ja ympäristön käyttöön liittyvät kysymykset. On käynnistettävä monivuotinen projekti, jolla on seuraavat tavoitteet:
- Asetetaan tavoitteeksi sääntelystä yrityksille aiheutuvien noudattamiskustannusten vähentäminen 25 prosentilla seuraavien viiden vuoden aikana.
- Yksi sisään, yksi ulos -mallin pilotoinnin jälkeen laajennetaan malli koskemaan kaikkea säädösvalmistelua vuoden 2018 alusta lähtien.
- Otetaan säädösvalmistelussa käyttöön pk-yritystesti.
Suomen Yrittäjien kannanotto 7.10.2016:
Aikuiskoulutustuen käyttäminen työttömien opiskelun tukena
1. Yhteenveto
Suomen Yrittäjät ehdottaa aikuiskoulutustuen käyttämistä työttömien opiskelun tukena. Esityksen keskeiset elementit ovat seuraavat:
- Aikuiskoulutustukeen olisi oikeutettu myös sen ehdot täyttävä työtön henkilö, ei ainoastaan työssä oleva.
- Esitys on mahdollista toteuttaa kustannusneutraalisti ja vähäisin lainsääntömuutoksin nykyrakenteita hyödyntäen.
- Esityksessä valtio vastaisi työttömien aikuiskoulutustuen perusosasta ja käytetyt aikuiskoulutustukipäivät kuluttaisivat henkilön työttömyyspäivärahan enimmäisaikaan luettavia päiviä.
- Esitys toteutuessaan kannustaisi työtöntä kouluttautumaan itseään kiinnostavaan tutkintoon tai suorittamaan sellaisen osia ja siten parantamaan työmarkkinakelpoisuuttaan ilman, että toimeentulo kärsisi. Erityisesti perusturvalla olevien osalta toimeentulo olisi jopa parempi, mikä lisäisi kannustavuutta.
- Esitys kannustaisi työtöntä hakeutumaan nimenomaisesti työllistymistään edistävään koulutukseen, kun aikuiskoulutustukipäivät kuluttaisivat työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa.
- Valtiolle esitys olisi lähes kustannusneutraali. Vaikka valtio rahoittaisi työttömien henkilöiden työmarkkinakelpoisuuden parantamista aktiivisella työvoimapolitiikalla etuuden perusosan verran, tulisi ehdotetussa mallissa säästöä perusturvamenoissa, koska aikuiskoulutustuen perusosa ollaan laskemassa 15 % vuonna 2017.
- Työttömyysetuuden rinnalla maksettavien Kelan etuuksien osalta menot saattaisivat hieman kasvaa.
- Myös työttömyysvakuutusrahastolle esitys olisi lähellä kustannusneutraalia. Menojen lisäystä tulisi lähinnä siltä osin, kun tällä hetkellä perusturvaetuuksilla oleville henkilöille tulisi oikeus aikuiskoulutustukeen. Menoa kuitenkin rajoittaa aikuiskoulutustuen saamiselle asetetut muut edellytykset (8 vuoden vakuutettu työhistoria, opiskelu julkisen viranomaisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa). Tältä osin olisi syytä pohtia TVR:n Kelalle tilittämän työttömyysvakuutusmaksutulon osuuden hyödyntämistä.
- PK-yrittäjän näkökulmasta malli tuottaisi työmarkkinoille nykyaikaisella koulutuksella varustettuja ammattiosaajia.
2. Aikuiskoulutustuki
2.1. Myöntämisedellytykset
Aikuiskoulutustuen maksaa Koulutusrahasto. Etuuden tarkoitus on mahdollistaa työelämässä oleville osaamisensa uudistaminen, syventäminen ja laajentaminen sekä siirtyminen uuteen ammattiin. Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea tutkintoon johtavaan opiskeluun, tutkinnon osion suorittamiseen sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Opintojen tulee tukiaikana olla päätoimisia.
Aikuiskoulutustuen saamisen ehtona on voimassa olevan työ- tai virkasuhteen lisäksi:
- hakija on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta [1] ja
- ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua ja
- jää palkattomalle opintovapaalle yhdenjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai opiskelee lyhyemmillä opintojaksoilla tai osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivän ajan ja
- ei saa opiskeluun muuta tukea.
2.2. Kesto ja määrä
Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta ja sen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia. Tuen perusosa on vuonna 2016 peruspäivärahan suuruinen (eli 702,62 euroa/kk, 32,68 euroa/pv).
Aikuiskoulutustuen perusosa pienenee 15 prosenttia 1.8.2017 alkaen. Lisäksi kaikissa 1.1.2017 tai sen jälkeen saapuvien hakemusten osalta tuen enimmäiskesto lyhenee neljällä kuukaudella 15 kuukauteen.
2.3. Rahoitus
Aikuiskoulutustuen perusosa maksetaan valtion varoista. Ansio-osan ja rahaston hallintokulujen rahoituksesta vastaa Työttömyysvakuutusrahasto (TVR).
Vuoden 2017 alusta lukien työntekijän aikuiskoulutustuesta vastaa kokonaisuudessaan TVR.
3. Nykytilanne
3.1. Aikuiskoulutuksen määrät
Vuonna 2015 Koulutusrahastossa ratkaistiin hieman yli 35 000 aikuiskoulutustukihakemusta. Ratkaisuista hieman vajaa 31 000 oli hakijalle myönteisiä. Aikuiskoulutustuen käyttö on ollut 2010-luvulla vahvassa nousussa.[2] Vuonna 2016 aikuiskoulutustukea myönnettäneen tulevan lakimuutoksen johdosta erityisen paljon.
Aikuiskoulutustukea maksettiin vuonna 2015 136 miljoonaa euroa. Perusosan osuus oli tästä vajaa puolet (63 miljoonaa euroa).
3.2. Työttömyysturva
Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2016 heinäkuussa 214 000. Saman kuukauden lopussa TE-toimistoissa oli 378 400 työtöntä työnhakijaa. Elokuun 2016 aikana työttömyysetuuksia sai lähes 200 000 henkilöä.
Vuonna 2015 työttömyysetuuksia maksettiin kokonaisuudessaan hieman yli 5 miljardia euroa. Tästä passiiviajan turvaa oli lähes 4 miljardia euroa.[3]
Kelan tilaston mukaan ansiopäivärahan saajien määrät ovat liikkuneet viimeisen vuoden aikana 160 000–190 000 henkilössä, peruspäivärahan noin 40 000 henkilössä ja työmarkkinatuen 190 000–200 000 henkilössä.
Keskimääräinen työttömyyskorvaus 1-8/2016 on ollut 47,57 euroa, josta peruspäivärahan osuus on 32,68 euroa eli ansio-osaksi jää 14,89 euroa.
3.3. Opiskelu työttömyysturvalla
Päätoiminen opiskelija ei pääsäännön mukaan voi saada työttömyysturvaa. TE-toimiston tarjoaman työvoimakoulutuksen ajalta työnhakijan toimeentulo turvataan kuitenkin työttömyysetuudella. Ammatillisen työvoimakoulutuksen tavoitteena on usein suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa. Monilla eri ammattialoilla järjestetään lisäksi jatko- tai täydennyskoulutusta.
Vuonna 2015 ammatillisen työvoimakoulutuksen suoritti noin 12 000 työnhakijaa.[4]
Työttömyysetuudella voidaan tukea myös työnhakijan omaehtoista koulutusta. Ennen koulutusta TE-toimisto kuitenkin arvioi, täyttyvätkö edellytykset opiskelua suunnittelevan koulutustarpeelle ja omaehtoisen opiskelun tukemiselle. Työttömyysetuutta voi saada opiskelun ajalta 25-vuotias henkilö, jos työnhaku TE-toimistossa on voimassa ja TE-toimiston arvion mukaan henkilö on koulutuksen tarpeessa ja opiskelu parantaa hänen ammattitaitoaan. Opintojen tulee olla päätoimisia ja johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon, alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon yliopistossa tai korkeakoulussa taikka mainittujen tutkintojen osien suorittamiseen.
4. Aikuiskoulutustuen muuttaminen myös työttömän tueksi koulutuksen ajalta
Vaikka työvoimaa on tarjolla paljon, koetaan pk-yrityksissä työvoiman saatavuus yhtenä merkittävimmistä työllistämisen esteistä.[5] Työttömillä oleva osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät tällä hetkellä riittävällä tavalla kohtaa. Ongelman ratkaisemiseksi myös työttömänä aloitettua/jatkettua koulutusta pitäisi tukea sen lisäksi, että vahvistetaan työssä olevien henkilöiden osaamista.
Työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksena on tarjota henkilölle toimeentulon turvaa tilanteessa, jossa hän on sitä vailla työttömyyden tai työn vähäisyyden vuoksi. Opiskelijan toimeentulo puolestaan turvataan pääsääntöisesti opintososiaalisilla etuuksilla.
SY:ssä on pohdittu aikuiskoulutustuen uudistamista siten, että etuutta voisi saada myös työtön henkilö samoilla ehdoilla kuin mitä sitä tällä hetkellä myönnetään työssä olevalle henkilölle. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että voimassa olevan työsuhteen tai yrittäjäsuhteen sekä opintovapaalle jäämisen ehdoista luovuttaisiin. Etuuden saamisen muut edellytykset täyttävä työttömäksi jäänyt yrittäjä tai työntekijä voisi opiskella tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa tai suorittaa sellaisen osan saaden opiskelun ajalta aikuiskoulutustukea.
Työssä olevat eivät ole kovin laajasti käyttäneet mahdollisuutta aikuiskoulutustukeen. Työttömällä henkilöllä on usein intressi kehittää omaa ammatillista osaamistaan, joten oletettavaa on, että mikäli muutos tehtäisiin, niin aikuiskoulutustuen käyttömäärät lisääntyisivät. Uudistus olisi järkevintä toteuttaa mahdollisimman kustannusneutraalisti.
- Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuoden 2015 lopussa
- ei-eläkkeellä olevia
- 18–65-vuotiaita henkilöitä
- joilla on työhistoriaa vähintään 8 vuotta
oli hieman yli 1,9 miljoonaa. Näistä työsuhteessa vakuutettuina työskentelystään ko. hetkellä oli noin 1,7 miljoonaa henkilöä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että aikuiskoulutustuen ulottaminen koskemaan myös työttömiä henkilöitä tarkoittaisi, että etuuteen oikeutettujen piiri laajenisi noin 200 000 hengellä.
Erityisen kannustavaa työttömän aikuiskoulutustuelle siirtyminen olisi nyt Kelan työttömyysturvaetuudella oleville, sillä heidän aikuiskoulutustukensa voisi ansio-osan vuoksi olla jopa työttömyysetuutta korkeampi. Tästä saattaisi seurata jossain määrin etuuskulujen kasvua TVR:lle.[6]
Passiiviajan työttömyysetuuksien käyttömäärät kuitenkin pienenisivät, kun henkilöt siirtyisivät työttömyysetuudelta aikuiskoulutustuelle. Myös aikuiskoulutustuen ansiopäivärahaa hieman matalampi taso tarkoittaisi käytännössä säästöä ansiopäivärahalla olevien etuuskuluissa. Toisaalta työttömyysetuuden rinnalla maksettavien Kelan etuuksien osalta kulut saattaisivat hieman kasvaa.
Vuoden 2017 alusta aikuiskoulutuen rahoitus siirtyy työssä olevan henkilön osalta kokonaisuudessaan työttömyysvakuutusrahaston vastuulle pl. yrittäjät, joiden perusosan tasoisen aikuiskoulutustuen rahoittaa edelleen valtio. Koska aikuiskoulutustuen perusosa on määrältään keskimääräistä työttömyysetuutta pienempi, aiheuttaisi muutos todennäköisesti lisäkustannuksia työttömyysvakuutusrahastolle. Koska kyse olisi työttömien henkilöiden työmarkkinakelpoisuuden parantamisesta aktiivisella työvoimapolitiikalla ja nykyrakenteita hyödyntäen, olisi perusteltua, että valtio osallistuisi heidän aikuiskoulutustukensa rahoittamiseen siltä osin, kun kyse on tuen perusosasta. Tämä ei nostaisi valtion menoja, koska valtio rahoittaa jo nyt työttömien työttömyyspäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan määrän ja aikuiskoulutustuen perusosa tulee jatkossa olemaan 15 % peruspäivärahaa matalammalla tasolla.[7]
Edelleen olisi perusteltua, että työttömänä nostettu aikuiskoulutustuki kuluttaisi henkilön työttömyyspäivärahan enimmäisaikaan luettavia päiviä, koska hänen työmarkkinakelpoisuutensa paranisi koulutuksen myötä. Tämä ohjaisi henkilöä myös hakeutumaan koulutukseen, josta on hyötyä työllistymisen kannalta. Lisäksi tällöin muutos olisi myös työttömyysvakuutusrahaston näkökulmasta kustannusneutraali.
[1] Kaikki työsuhteet, joista työnantajalla on ollut vakuuttamisvelvollisuus, ja lisäksi eläkevakuutettu yritystoiminta. 31.12.2006 saakka työ- ja virkasuhteiden sekä yrittäjätoiminnan kestoajan mukaan. 1.1.2007 jälkeiseltä ajalta lasketaan vuosiansioiden perusteella kalenterivuosittain. Kertyvien työhistoriakuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kalenterivuoden ansiot vuosittain vahvistettavalla jakajalla.
[2] Lähde: Koulutusrahasto: Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet 2001-2015
[3] Ansiopäiväraha n. 2,5 miljardia, peruspäiväraha n. 0,3 miljardia ja työmarkkinatuki n. 1,2 miljardia. Lähde: Kela: Suomen työttömyysturvaetuuksien kuukausitilasto elokuussa 2016.
[4] Lähde: Työpoliittinen aikakauskirja 2/2016.
[5] Lähde: TEM: Pk-yritykset ja työvoiman kohtaanto.
[6] Toisaalta TVR tilittää palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kelalle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Vuonna 2015 Kela maksoi työttömyysturvaetuuksia n. 2,1 miljardia euroa. TVR osuus etuuskuluista oli 121 miljoonaa eli n. 6 %. Tämän osalta voitaisiin selvittää erän käyttöä työttömän aikuiskoulutustuen ansio-osan rahoittamiseen. Lähde: Kelan toimintakertomus 2015
[7] Toisaalta jos kovin moni työmarkkinatuella oleva pitkään työttömänä ollut henkilö lähtisi muutoksen jälkeen opiskelemaan, olisi sillä valtion etuusmenoja nostava vaikutus, sillä valtio maksaa 50 % yli 300 pv ja 30 % yli 1 000 pv työmarkkinatukea saaneiden etuusmenoista. Lopusta vastaa kunta.
Suomen Yrittäjien kannanotto 29.9.2016:
Työtä Suomeen – muutoksia rakenteisiin
1. Ennakoitu talouskasvu ei tuo helpotusta työmarkkinoille
Vaikka talous on piristynyt hieman ja monen pk-yrittäjän näkymät ovat toiveikkaat, Suomen taloustilanne pysyy lähivuodet heikkona. Alustavien tilastojen mukaan Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna vain 0,2 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Konsensusnäkemyksen mukaan kuluvan ja seuraavien parin vuoden ajan talouskasvu on noin prosentin luokkaa ja kasvu tulee miltei kokonaan kotimaisesta kysynnästä eli pääosin yksityisestä kulutuksesta ja yksityisistä investoinneista.
Heikko reaalitalouden kehitys tarkoittaa myös, että julkisen talouden heikkoon tilanteeseen ei ole odotettavissa käännettä ja työmarkkinoiden ongelmat jatkuvat. Suomen talouden ehdottomasti suurin ongelma on reaalitalouden heikko kehitys. Vienti on kasvanut ja kasvaa hitaammin kuin maailmankauppa. Se tarkoittaa, että Suomi menettää markkinaosuuksia. Markkinaosuuksien menettämisen taustalla on Suomen akuutti kilpailukykyongelma. Kilpailukykysopimus on liike oikeaan suuntaan, mutta täysin riittämätön. Sopimus ei muuta työmarkkinoiden rakennetta olennaisesti joustavampaan suuntaan eikä siten vaikuta siihen, että yritysten tarvitsema tuotantopanos olisi saatavilla kilpailukykyisin ehdoin.
On selvää, että tällä hallituskaudella ei saavuteta hallituksen tavoitetta 72 prosentin työllisyysasteesta. Työttömyysasteen trendin aleneminen on pysähtynyt ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on voimakkaassa nousussa. Työttömyyden kustannuksista on muodostumassa yhteiskunnalle ennalta arvioitua suurempi lasku. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita on jo liki 130 000 ja määrä on noussut vajaalla 20 000 vuodessa. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on ollut voimakkainta parhaassa työiässä olevien keskuudessa, eli 25–54 -vuotiaissa. Niin kutsuttu laaja työttömyys, eli työttömien työnhakijoiden ja aktivointipalveluissa olevien henkilöiden kokonaismäärä, on jo yli 450 000 henkeä.
Tilastokeskuksen otospohjaisia työttömyyslukuja tulkittaessa on hyvä muistaa, että osa työttömistä on luopunut aktiivisesta työnhausta. Tilastokeskuksen työttömyyskäsite edellyttää aktiivista työnhakua viimeisten 4 viikon aikana ja siten ei-aktiiviset työttömät luokitellaan piilotyöttömiksi. Työvoiman ulkopuolella on tällä hetkellä noin 1,37 miljoonaa ihmistä, mikä on 25 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoiman ulkopuolisista piilotyöttömiä on jo 165 000, ja nousua vuodentakaisesta on noin 22 000.
2. Työllisyysasteen nostaminen strategiseksi tavoitteeksi
Työelämän lainsäädännön kehittämisessä strategiseksi tavoitteeksi on otettava työllistämisen helpottaminen ja työllisyysasteen nostaminen. On oivallettava, että työ- ja sosiaalilainsäädäntö on myös markkinoiden toiminnan sääntelyä, joka vaikuttaa kysyntään, tarjontaan ja työmarkkinoiden dynamiikkaan.
Suomen vaikean työttömyystilanteen korjaaminen ja alhaisen työllisyysasteen nostaminen vaativat rohkeita muutoksia työmarkkinoiden rakenteisiin. Muuten Suomi ei voi menestyä. Suomen työmarkkinat eivät jousta, sääntelyjärjestelmä on monimutkainen ja työehdoista sopimisen vapaus vähäistä. Palkanmuodostus on Maailman talousfoorumi WEF:n selvitysten mukaan maailman jäykintä.
Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmä on ainutlaatuisen tiukka eikä vastaavaa tunneta missään muussa Euroopan maassa. Järjestelmä on myös perusoikeuksien kannalta kyseenalainen muun muassa siitä syystä, että työnantajaliittoon kuuluvat yritykset voivat sopia järjestäytymättömiä yrityksiä vapaammin poikkeuksia työehtosopimuksen määräyksiin. Yritysten eriarvoisuus työehtosopimusten sallimassa paikallisessa sopimisessa on korjattava tavalla, joka ei syrji myöskään työntekijäliittoon järjestäytymättömiä työntekijöitä.
3. Työn teettäminen helpommaksi
3.1 Sopimisen vapautta lisättävä
Lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että kaikissa yrityksissä ja kaikilla työpaikoilla on mahdollisuus sopia työehtosopimuksesta poikkeavista järjestelyistä yhdessä henkilöstön tai sen valitseman edustajan ja työnantajan kesken. Suomen Yrittäjät on arvioinut Pk-yritysbarometrin tietojen perusteella, että työpaikkasopimisen merkittävä laajentaminen synnyttäisi Suomeen jopa 65 000 uutta työpaikkaa muutaman vuoden sisällä. Työpaikkasopimisen vaikutuksia on mahdollista selvittää myös kokeilemalla muutaman vuoden ajan mallia, jossa yrityksille annetaan mahdollisuus yhdessä työntekijöiden kanssa poiketa työehtosopimusten määräyksistä.
Valtaosa Suomen työnantajayrityksistä on hyvin pieniä. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavassa noin 50 000 työnantajayrityksessä on keskimäärin viisi työntekijää. Yritykset ovat erilaisia, ja myös kotimarkkinoilla toimivat yritykset kohtaavat globaalin kilpailun haasteet. Yritykset ja niiden työntekijät tarvitsevat enemmän vapautta järjestää työn tekemistä ja työehtoja yhteisesti sovittavalla tavalla. Jäykät rakenteet ja vähäinen sopimisen vapaus eivät anna tarpeellisia työkaluja muuttuvaan kilpailutilanteeseen vastaamiseksi.
Työehtojen määräytymisessä on siksi otettava harppaus kohti paikallista sopimista muun Euroopan tapaan. Sekä kansainvälisesti että Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan esimerkiksi Saksan keskeinen menestystekijä ja merkittävin työllisyyttä parantanut muutos on ollut paikallisen sopimisen merkittävä lisääminen.
3.2 Työllistämisen riskiä alennettava
Yksi keskeisin työlainsäädäntöön liittyvä rekrytoinnin este on liian tiukaksi asetettu yksilöperusteinen irtisanomissuoja. Jokainen työntekijä on pienessä yrityksessä tärkeä avainhenkilö, ja sen vuoksi myös palkkaamisen suhteellinen riski on huomattavan korkea.
Palkkaamista voi helpottaa suoraan lainsäädännöllä lieventämällä työsopimuslaissa olevia työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta alle 30 henkeä työllistävissä yrityksissä. Muutoksella todennäköisesti saavutetaan nopeasti näkyviä myönteisiä vaikutuksia pienten yritysten palkkaamishalukkuuteen ja sitä kautta työllisyyteen.
3.3 Työlainsäädäntö normienpurun painopisteeksi
Työlainsäädännön joustavuuden lisääminen on määriteltävä normienpurun painopisteeksi. Koko työlainsäädäntö on arvioitava siitä näkökulmasta, miltä osin nykyisille pakottaville säännöksille on tarvetta. Pakottavuutta on lievennettävä niin, että muutetaan ehdottomia säännöksiä ja työehtosopimusosapuolten välillä sovittavia säännöksiä suoraan työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovittaviksi. Tällöin voitaisiin nykyistä laajemmin sopia esimerkiksi sairausajan palkanmaksusta sekä yli- ja sunnuntaityökorvauksista
4. Työn tekeminen kannustavaksi
4.1 Kannustinloukut purettava
Työsuhde syntyy ainoastaan, jos palkkaaminen on yritykselle taloudellisesti järkevää ja jos henkilön kannattaa ottaa työtä vastaan. Nyt paljon työtä jää tekemättä sen vuoksi, että työehtosopimusten edellyttämä palkkataso on yksilön tuottavuuteen nähden liian korkea. Tämä johtaa työttömyyden lisääntymiseen kaikkine huonoine seurannaisvaikutuksineen.
Nykyisessä palkkatukijärjestelmässä lähtökohtana on, että tuetaan työnantajaa. Rakenteita on muutettava niin, että tulonsiirto suunnataan suoraan yksilölle. Tällöin yritys voi maksaa palkkaa henkilön tuottavuuden mukaan, ja tarvittaessa toimeentuloa täydennetään tulonsiirroilla. Tämä vähentää yritykseltä palkkaukseen liittyvää byrokratiaa, helpottaa siten työllistämistä ja parantaa työllisyyttä. Tulonsiirrosta voidaan vähitellen luopua, kun työntekijän tuottavuus ja sitä kautta palkka nousee.
Työn vastaanottamisen kannustamiseksi on pikaisesti selvitettävä, mitkä kohdat sosiaaliturvajärjestelmässä hidastavat työllistymistä. Kannustinloukut on purettava, jotta työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.
4.2 Työttömyysturvajärjestelmää kehitettävä
Työttömyysturvajärjestelmää on muutettava aktivoivaan suuntaan. On kehitettävä työttömälle maksettavia sosiaalietuuksia opiskelun ajalta sekä porrastettava työttömyysturvan tasoa työttömyyden keston perusteella. Porrastaminen aktivoi työnhakuun ja on myös taloudellisesti tehokasta työvoimapolitiikkaa.
5. Lisää väyliä työelämään
5.1 Oppisopimusmalli nuorille ja koulutussopimus käyttöön
Yritykset solmivat vain vähän oppisopimuksia nuorten kanssa. Vuonna 2014 oppisopimuksista 4,1 prosenttia tehtiin alle 19-vuotiaille. Keskeinen syy matalaan lukuun on se, että oppisopimuspalkkaus ei vastaa opiskelijan osaamista. Tämän vuoksi vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten oppisopimuspalkkaus on sidottava osaamisen kehittymiseen. Oppisopimuskoulutus säilyisi edelleen työsopimussuhteisena.
Nuorten uusi oppisopimusmalli madaltaisi olennaisesti yrittäjien kynnystä kouluttaa ja työllistää. Nuori saisi ammatin ja osaamiseen kehittymiseen sidottua palkkaa. Yhteiskunnalle malli olisi lähes kustannusneutraali. Valtion maksama valtionosuus palautuisi veroina, tuottavuutena ja työllisyytenä jo koulutuksen aikana.
Oppisopimuksen lisäksi vuoden 2018 alusta käyttöönotettava koulutussopimus on tärkeä väylä kohti työelämää. Koulutussopimus voi esimerkiksi olla osa yhdistelmää, jossa voi olla myös oppilaitoksessa tapahtuvaa opiskelua tai oppisopimuskoulutusta. Tavoitteena on lisätä opintojen työelämälähtöisyyttä ja helpottaa työllistymistä opintojen päätyttyä. Koulutussopimuksen voimaantulo on kytketty ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistukseen. Koulutussopimuksen hyödyntämistä maahanmuuttajien kotouttamisessa tulisi kuitenkin aikaistaa niin, että se otettaisiin käyttöön jo 2017.
5.2 Kotoutusopimus maahanmuuttajille
Maahanmuuttajien integrointi osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää on otettava työvoimapolitiikan yhdeksi painopisteeksi. Suomeen saapui viime vuonna yli 32 000 turvanpaikanhakijaa. Heistä merkittävä osa saa oleskeluluvan Suomesta. Osa oleskeluluvan saaneista työllistyy avoimille työmarkkinoille.
On kuitenkin luotava myös muita väyliä työelämään. Maahanmuuttajia varten on luotava erityinen kotoutussopimusmalli. Siinä oleskeluluvan saanut henkilö ja yritys solmivat kotoutussopimuksen, jonka puitteissa henkilö tulee määräajaksi yritykseen oppimaan kieltä, kulttuuria ja suomalaista työelämää. Kotoutussopimus ei synnytä osapuolten välille työsuhdetta, vaan henkilö saa sopimuksen voimassaolon ajalta työmarkkinatukea. Sen lisäksi yritys voi kuitenkin halutessaan maksaa sovitun määrän palkkaa. Kotoutussopimuksen päätyttyä henkilön valmiudet työllistyä avoimille työmarkkinoille olisivat huomattavasti paremmat. Kotoutussopimusmalli toteuttaisi osaltaan myös hallituksen periaatepäätöksellä linjaamaa valtion kotouttamisohjelmaa.
6. Vauhtia investointeihin
Pk-yritysbarometrin mukaan yritysten rahoituksen hakuaikomukset kasvavat hieman seuraavan vuoden aikana. Rahoituksen hakuaikomusten taustalla ovat havainnot talouden noususta ja sitä seuraava investointiaktiviteetin kasvu.
Pk-yritysten rahoituksen turvaamisessa riittää yhä haasteita. Pankki-toiminnan tiukka sääntely, normaalia vähäisempi luottojen kysyntä sekä yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisessa rahoituksessa. Syksyn Pk-yritysbarometrin mukaan harvemmalla kuin joka toisella yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta.
Barometri kertoo, että joka kymmenes pk-yritys ei ole hakenut rahoitusta, vaikka tarve rahoitukselle on ollut. Merkittävä osa rahoitusta tarvitsevista pk-yrityksistä jättää hakematta sitä. Syynä ovat ensisijaisesti kireät vakuus- ja lainavaatimukset.
Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella on suora vaikutus siihen, miten yritykset kykenevät toteuttamaan erilaisia hankkeita. Pk-yritysbarometri osoittaa, että vajaa viidennes yritysten suunnittelemista hankkeista jäi toteutumatta tai toteutui suunnitellusta poiketen rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin liittyneiden vaikeuksien vuoksi.
Vaikka vähitellen vaikuttaisi siltä, että luottopolitiikan suurimmat muutokset olisivat ohi, lähes puolet barometrin vastaajista raportoi, että luottopolitiikka on edelleen kiristynyt. Rahoittajien luottopolitiikka on muuttunut hyvin laajasti. Marginaalien nousun ja aiempaa kovempien vakuusvaatimusten ohella myös oman pääoman vaatimus on kasvanut ja lainavaatimukset ovat kiristyneet.
Veropolitiikassa Suomen Yrittäjät ehdottaa joustavaa investointi- ja toimintavarausta. Yritysverotukseen tulee luoda laajapohjainen ja joustava varaus, joka voisi olla askel kohti pidemmälle menevää rakenneuudistusta yritysverotuksen myöhentämiseksi. Joustavalla varauksella haetaan yrityksille tarpeellista käyttöpääomaa.
On olennaista, että pk-yritysten lisääntyvään rahoituksen tarpeeseen pystytään vastaamaan. Näin osaltaan turvataan kasvun mahdollisuudet ja uusien investointien myötä syntyvät työpaikat.
Suomen Yrittäjien kannanotto 25.8.2016:
10 keinoa talouskasvuun ja parempaan työllisyyteen
Talouskasvu on lähtenyt Suomessa käyntiin, mutta valitettavan hitaasti. Kun ulkomaankauppa ei vedä ja maailmatalouden kasvu hiipuu, tulee kiinnittää erityistä huomiota vahvana kasvun lähteenä toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Investoinnit tukevat talouskasvua välittömästi, ja niillä on tärkeä rooli pidemmän aikavälin kasvun edellytysten muodostumisessa. Näin ollen investoinnit on perusteltua ottaa huomioon talouspoliittisissa päätöksissä.
Suomen talouden viime vuosien vaikeudet ovat pitkäaikaisia ja vain osin suhdanneluonteisia. Tämä korostaa tarvetta politiikalle, joka tukee kasvun ja investointien pitkän aikavälin edellytyksiä.
Suomen Yrittäjät esittää kymmenen uudistusta, joilla talouskasvu ja työllisyys saataisiin vauhtiin.
Paikallista sopimista edistettävä lakimuutoksin
Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa erityisesti pk-yritysten työllistämishalukkuutta lisääviä uudistuksia uusien työpaikkojen luomiseksi. Tavoite on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista ja työajoista. Suomen Yrittäjät on arvioinut Pk-yritysbarometriin pohjautuvien tietojen perusteella, että työpaikkasopimisen olennaisella laajentamisella saavutettaisiin 60 000 – 65 000 uutta työpaikkaa.
Hallituksen tavoittelema työllisyysasteen nostaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia
Suomen jäykkään työehtojen määräytymisjärjestelmään. Siksi on tärkeä tehdä hallitusohjelman mukaisesti lainsäädäntömuutokset, joilla mahdollistetaan työehtosopimuksen työaikoja, palkkausta ja eri korvauksia koskevista määräyksistä poikkeaminen työpaikkakohtaisella sopimuksella.
Työsopimuslain muutoksella helpotettava henkilöperusteista irtisanomista pienyrityksissä
Irtisanominen henkilöön liittyvällä perusteella on osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Lain mukaan perusteen on oltava ”painava ja asiallinen”. Pelko virherekrytoinnista vaikeuttaa työllistämistä. Epäonnistuneen rekrytoinnin seuraukset ovat yritykselle sitä vahingollisemmat mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys.
Siksi on tärkeä helpottaa henkilöperusteista irtisanomista alle 30 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Sääntelyä tulisi muuttaa niin, että työsopimuksen päättämiseen henkilöperusteella riittäisi asiallinen syy tai hyväksyttävä peruste. Näin pienyrityksissä uskallettaisiin palkata rohkeammin uusia työntekijöitä.
Työn vastaanottamiseen kannustettava
Hallitus on esittänyt työttömyysturvajärjestelmään muutoksia, joilla työn vastaanottamista pyritään nopeuttamaan ja työttömyysjaksoja lyhentämään mm. tiukentamalla työttömien velvollisuutta hakea tarjottua työtä ja velvollisuutta osallistua työllistymisedellytyksiä parantaviin toimenpiteisiin työttömyydenetuuden menettämisen uhalla.
Työttömyysturvajärjestelmää on edelleen tärkeää kehittää, jotta yhä useampi työtön päivittäisi osaamistaan ja saisi töitä. Kannattaa esimerkiksi kehittää työttömälle maksettavia sosiaalietuuksia opiskelun ajalta sekä porrastaa työttömyysturvan tasoa työttömyyden keston perusteella.
Työn vastaanottamisen kannustamiseksi tulee selvittää, mitkä kohdat sosiaaliturvajärjestelmässämme hidastavat työllistymistä ja purkaa niitä siten, että työnteko on aina kannattavaa.
Sääntelyn järkeistämisen kunnianhimoa lisättävä
Hallitus on käynnistänyt määrätietoisen työn lainsäädännön järkeistämiseksi. Hallituksella on norminpurussa oikeat tavoitteet, mutta kunnianhimon astetta on lisättävä. Turhan sääntelyn aiheuttamat ylimääräiset kustannukset kohdentuvat erityisen raskaasti pieniin yrityksiin. Siksi hallituksen on käynnistettävä erityisesti pk-yrityksiä rasittavaa taakkaa helpottava operaatio normienpurku.
Osana operaatio normienpurkua on otettava käyttöön konkreettinen sääntelyn kustannusrasituksen vähentämiseen tähtäävä tavoite. Tällainen on yksi sisään, kaksi ulos -periaate: uuden sääntelyn kustannukset on kompensoitava vähintään kaksinkertaisella kulujen keventämisellä. Vain konkreettisen tavoitteen kautta saadaan sääntelyn kokonaiskustannusten kasvu taittumaan.
Työlainsäädännön joustavuuden lisääminen on määriteltävä normienpurun painopisteeksi. Koko työlainsäädäntö on arvioitava siitä näkökulmasta, miltä osin nykyisille pakottaville säännöksille on tarvetta. Pakottavuutta on lievennettävä niin, että muutetaan ehdottomia säännöksiä työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovittaviksi. Tällöin voitaisiin nykyistä laajemmin sopia esimerkiksi sairausajan palkanmaksusta sekä yli- ja sunnuntaityökorvauksista.
Koulutussopimusta aikaistettava
Koulutussopimuksella alennetaan nuorten ja maahanmuuttajien työllistämiskynnystä. Se luo työpaikkoja ja vähentää syrjäytymistä. Koulutussopimus on tulossa voimaan 1.1.2018 osana ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistusta. Koulutussopimuksen hyödyntämistä maahanmuuttajien kotouttamisessa tulisi aikaistaa niin, että se otettaisiin käyttöön jo 2017.
Pääkaupunkiseudun asuntorakentamista kiihdytettävä
Asuntotuotantotarve kasvaa kasvukeskuksissa koko ajan. Työllistymistä ja talouden kasvua ei pidä vaarantaa alimitoitetulla asuntorakentamisella. Asuminen on kalleinta pääkaupunkiseudulla, jossa lisäksi asumiskustannukset nousevat nopeimmin.
Kustannustason nousua pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa ruokkii myös muuttoliikkeen ja liian vähäisen asuntorakentamisen epäsuhta. Kunnilla on kaavoituksessa monopoliasema. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämisen keskeinen este on tonttipula, joka olisi ratkaistavissa poliittisella päätöksenteolla.
Kilpailua ja markkinalähtöisyyttä lisättävä
Kilpailuedellytysten parantaminen vaatii erityisesti kilpailuneutraliteetista huolehtimista. Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa tasapuolista kilpailuasetelmaa julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä.
Julkisten hankintojen uudistamista koskevan lakiesityksen käsittelyssä on painotettava kilpailuneutraliteettia ja pk-yritysten tasapuolista asemaa muiden tarjoajien kanssa. Avaimia kilpailuneutraliteetin vahvistamiseksi ja markkinalähtöisyyden lisäämiseksi ovat julkisten hankintojen jakaminen osiin, tiukka suhtautuminen sidosyksikköhankintoihin ja neuvonnan lisääminen.
Julkisten hankintojen arvo pelkästään Suomessa on 35 miljardia euroa vuodessa. Liian suuret yksittäiset hankinnat ovat pk-yrityksille usein tarjouskilpailuihin osallistumisen este. Lakiesityksen käsittelyssä ja uuden lain täytäntöönpanossa on huolehdittava siitä, että tavoite hankintojen jakamisesta toteutuu läpi linjan, suurista hankinnoista pieniin.
Samalla tulee varmistaa, että yrityksille on tarjolla neuvontaa hankintalakiin liittyvissä asioissa. Se hyödyttää tilaajia, tarjoajia ja veronmaksajia. Vuoropuhelua edistävä neuvonta varmistaa paremmat tarjouspyynnöt ja tarjoukset eli tuottaa enemmän hyötyä kilpailusta.
Postin yleispalveluvelvoitteen alaisen postin volyymi laskee 10 prosentin ja 70 miljoonan euron vuosivauhtia. Valtio ei subventoi Postia, joten nykyisillä palveluvelvoitteilla Postille syntyy kannustin hakea tuottoja muusta toiminnasta. Pulmallista julkisen talouden kannalta on, että eri toimijat kulkevat samat reitit (esimerkiksi kunnan kotihoito ja Posti), ja kumpaakin reittiä tuetaan.
Valtiolla tulee säilyttää ainoastaan järjestämisvastuu Postin yleispalveluista. Jakelupalvelun tuottaminen tulee avata kilpailulle. Palvelut on kilpailutettava riittävän pienissä osissa, jotta markkinoille pääseminen mahdollistuisi myös pienille toimijoille.
Tarvitaan joustava investointi- ja toimintavaraus
Yritysverotuksen lykkääminen voitonjakohetkeen tai investointeihin kannustava varaus edistäisivät investointeja ja työllisyyttä. Yritysverotukseen tulisi tehdä laajapohjainen ja joustava investointi- ja toimintavaraus, joka voisi olla askel kohti pidemmälle menevää rakenneuudistusta yritysverotuksen myöhentämiseksi.
Joustavalla varauksella haetaan yrityksille tarpeellista käyttöpääomaa. Kun yritys tekee tuloksesta esimerkiksi 30 prosentin varauksen, verotusta voidaan lykätä ja purkaa varausta joustavasti investointeihin, palkkoihin, tuotekehityskuluihin ja muihin kuluihin. Joustava varaus on hyödyllinen myös nykyisen tappiontasauksen täydentäjä. Kun varaus tehdään, sitä ei pidä rahoittaa korottamalla muita veroja, koska se söisi varauksen tuoman kasvunosteen.
Varauksella voisi edistää pienten yritysten rekrytointeja, kun ensimmäisen työntekijän palkkauskulut voisi purkaa varauksesta korotettuna.
Omistajavaihdoksia edistettävä
Suomessa on noin 78 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. 39 prosenttia näistä aikoo myydä yrityksensä ulkopuolisille ja 23 prosentissa toiveena on sukupolvenvaihdos. On yhteiskunnallisesti perusteltua luoda kannusteet sellaisiksi, että omistajan- ja sukupolvenvaihdos mahdollisimman monessa tapauksessa onnistuu. Omistajanvaihdosten verokohtelu on tässä avainasemassa.
Yrityksen työntekijät tuntevat yrityksen markkinat. Työntekijälle tapahtuviin osakeluovutuksiin liittyy kuitenkin eräitä ongelmia. Jos luovutus on alihintainen, etu verotetaan työntekijän ansiotulona, mikä voi olla progression vuoksi kireää. Jos osakkeet luovutetaan käypään hintaan, työntekijän voi olla vaikeaa saada rahoitusta. Tulisi mahdollistaa osakkeiden tai osuuksien hankinta yrityksen työntekijöille muuta sijoittajaa alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia. Uudistuksella voitaisiin edistää yritysten myyntiä toimintaa jatkaville työntekijöille.
Eräs keino luovutuksiin rohkaisemiseksi on luovutusvoittoverotuksen muuttaminen suoritusperusteisesta pääsääntöisesti maksuperusteiseksi. Tämä merkitsisi samaa pääsääntöä kuin muussakin henkilöverotuksessa: maksu ja verot samana vuonna. Apua voisi tuoda myös varainsiirtoveron poisto omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Vaihtoehtona varainsiirtoveron maksuajan koroton pidennys tai muuttaminen myös maksuperusteiseksi keventäisivät veroseuraamuksia.
Pk-yritysrahoitusta syytä kehittää
Raha- ja finanssipolitiikka ovat Suomessa osaltaan tukeneet investointien kehitystä vuonna 2008 alkaneiden talousvaikeuksien aikana, mutta rahoitusolosuhteet näyttävät viime vuosina kehittyneen heikommin pienten ja keskisuurten yritysten kuin suurten yritysten kohdalla. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusolosuhteita on kiristänyt pankkien vakavaraisuusvaatimusten tiukentuminen. Tämän vuoksi olisi perusteltua pienentää pk-yritysluottojen riskipainoja jatkossakin.
Erityisen tärkeää on vaikuttaa siihen, että pk-yritysten riskipainolievennys saa jatkoa. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen vakavaraisuusasetuksen (Capital Re-quirements Regulation, CRR 501 artikla) mukaan tietyt kriteerit täyttävien pk-yritysten luottojen riskipainoja voidaan skaalata lähes neljäsosalla perustason vaatimusta lievemmäksi. Riskipainolievennys ei ole pysyvä, vaan komission on tehtävä tammikuun alkuun 2017 mennessä arvio lievennyksen jatkamistarpeesta. Säännös on uudistuksen harvoja osa-alueita, joka lievennyksen kautta yrittää tasapainottaa kiristyvistä vaatimuksista aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia.
Yritysten investointipäätökset määräytyvät pitkälti tulevaisuutta koskevien odotusten perusteella. Tilanteessa, jossa kasvuodotukset ovat matalia pitkälle eteenpäin, aikaisempaa joustamattomampi luotonanto, missä vakuusvaatimukset kasvavat ja sopimusvakuuksien käyttö lisääntyy, johtaa tilanteeseen, jossa investointien tuotto-odotus ei ole riittävä suhteessa rahoituskuluihin. Tämän lievittämiseksi tulisi selvittää mahdollisuudet hyödyntää pk-sektorilla korkotukea investointien edistämiseksi.
Suomen Yrittäjien ja Perheyritysten liiton kannanotto 26.4.2016:
Kilpailukykysopimus ja paikallinen sopiminen – luottamusmiespakko perustuslain vastainen
Osana paikallisen sopimisen edistämistä hallitus on sitoutunut turvaamaan yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalle työnantajalle samanlaisen mahdollisuuden poiketa työehtosopimusten määräyksistä paikallisella sopimuksella kuin normaalisitovaa työehtosopimusta noudattavilla työnantajilla jo on.
Työmarkkinajärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta helmikuussa 2016. Järjestöt tulkitsevat sopimustaan niin, että työnantajaliittoon kuulumattomassa yrityksessä vain luottamusmies voi tehdä paikallisen sopimuksen, jos työehtosopimuksessa paikallisen sopimuksen osapuoleksi on määrätty luottamusmies.
Yhdistymisvapaus vaarassa
Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto vastustavat tätä tulkintaa, sillä se rajoittaa työntekijöiden ja yrittäjien yhdistymisvapautta ja tuhoaa tärkeän tavoitteen työpaikkasopimisen lisäämisestä ja sitä kautta työllisyyden parantamisesta.
Työmarkkinajärjestöjen tulkinnan mukaan paikallinen sopimus syntyisi työnantajan ja ammattiliiton kesken, ei työpaikan osapuolten välille. Suomen noin 90 000 työnantajayrityksestä työnantajaliittoihin kuuluu vain 20 000 yritystä. Liittojen ulkopuolella on siis 70 000 yritystä.
– On tärkeää, että pitkään vallinnut vääryys oikaistaan ja poistetaan liittoon kuulumattomilta yrityksiltä kielto tehdä paikallisia sopimuksia. On kuitenkin mahdotonta hyväksyä, että sopimusosapuoleksi hyväksyttäisiin vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies, jos työehtosopimus sitä edellyttää, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.
Jos työmarkkinajärjestöjen tulkinta hyväksytään, työntekijöistä osan olisi siis pakko kuulua työntekijäliittoon, jos työntekijät ja työnantaja haluaisivat käyttää hyväkseen mahdollisuutta sopia työehtosopimuksesta poiketen. Myös työnantajan olisi järjestäydyttävä tai sovittava ammattiliiton kanssa siitä, että sitoutuu noudattamaan luottamusmiesjärjestelmää. Ilman järjestäytymistä työpaikan osapuolet menettäisivät nykyisetkin kapeat oikeudet sopia työpaikalla esimerkiksi säännöllisestä työajasta työaikalain mukaan.
– Tämä tulkinta on räikeässä ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslaki takaa ihmisille yhdistymisvapauden. Nykyjärjestelmässä työaika- ja työsopimuslain mukaan sopimuksen osapuoleksi kelpaa myös luottamusvaltuutettu, henkilöstön valitsema muu edustaja tai henkilöstö yhdessä. Nykyjärjestelmä on myös henkilöstön kannalta järkevä, Jyrki Mäkynen toteaa.
Kyse työllistämisestä ja investoinneista
Perheyritysten liiton puheenjohtajan Heikki Kovasen mukaan suomalaisten omistajayrittäjien on eri yhteyksissä toivottu näyttävän suuntaa investoinneissa ja työllistämisessä.
– Paikallisen sopimisen edistäminen on keskeinen väline tämän tavoitteen saavuttamisessa siitä riippumatta, kuuluvatko yritykset ja työntekijät liittoihin vai eivät. Pidämme ristiriitaisena, että samaan aikaan ollaan ajamassa läpi uudistusta, joka päinvastoin kaventaisi yritysten ja työntekijöiden mahdollisuuksia demokraattiseen edustukseen ja paikalliseen sopimiseen, Kovanen huomauttaa.
Pienissä yrityksissä luottamus kunnossa – sopimiseen hyvät mahdollisuudet
Suurin osa suomalaisyrityksistä on alle kymmenen hengen mikroyrityksiä, joissa yrittäjä tekee samaa työtä työntekijöidensä rinnalla. Pienissä ja keskisuurissa suomalaisyrityksissä työntekijöiden ja työnantajien välit ovat erittäin hyvät ja luottamukselliset, ja tieto kulkee. Tämä antaa hyvät mahdollisuudet sopia asioista.
Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto osoittavat tukensa hallitukselle sen pyrkiessä lisäämään mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen yhdistymisvapauden turvaavalla tavalla. Työntekijöiden demokraattisesti valitsema luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja on hyväksyttävä tasavertaisena neuvottelukumppanina paikallisesta sopimisesta neuvoteltaessa.
Lisätietoja:
Suomen Yrittäjien kannanotot 9.5.2015:
Sääntelyä järkeistettävä – Suomen Yrittäjien ehdotuksia
Sääntely on yritysten toiminnalle joko myönteinen kilpailutekijä tai kielteinen kilpailuhaitta. Sääntelypolitiikan pyrkimyksenä pitää olla, että sääntely tukee tehokkaasti yritystoiminnan kilpailukykyä ja aiheuttaa mahdollisimman vähän turhia kustannuksia.
Suomen Yrittäjät on jo pitkään tehnyt esityksiä sääntelyjärjestelmän yleiseksi parantamiseksi. Olemme esittäneet säädösvalmistelujärjestelmän rakenteiden ja menettelyiden uudistamista siten, että lopputuotteet eli säädökset olisivat tarkoituksenmukaisempia. Myönteistä kehitystä onkin tapahtunut. Sääntelyn sujuvoittaminen on yksi pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeista, ja hallitus on jo asettanut lainsäädännön arviointineuvoston huolehtimaan hallituksen esitysten vaikutusarviointien laadunvarmistuksesta.
Olemme myös kiinnittäneet huomiota sellaisiin yksittäisiin säädöksiin, säännöksiin ja viranomaismenettelyihin, joita tulisi muuttaa yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi. Tällaisia aloitteita sisältyy mm. vaaliohjemaamme #työn_tekijä. Lisäksi olemme tehneet erikseen aloitteita EU-lainsäädännön ja kotimaisen lainsäädännön järkeistämiseksi.
Tähän asiakirjaan on koottu sääntelyn järkeistämistä koskevat aloitteet, jotka on mahdollista toteuttaa tällä vaalikaudella. Suurin osa aloitteista koskee sääntelyn keventämistä, mutta joukossa on myös esityksiä sääntelyn tiukentamiseksi. Kaikki sääntely ei ole pahasta yrittäjyydelle, vaan joissakin tapauksissa yrittämisen todellisen vapauden ja kilpailun toimivuuden varmistaminen edellyttää lisäsääntelyä.
Pääosa ehdotuksista perustuu Suomen Yrittäjien jäseniltä saatuun palautteeseen. Suomen Yrittäjät avasi maaliskuussa verkkosivuilleen kanavan (http://yrittajat.fi/saantelyn-jarkeistaminen ), jonka kautta yrittäjät ovat antaneet palautetta sääntelystä sekä ehdotuksia sääntelyn muutostarpeista. Ehdotuksia tuli yhteensä noin 160. Ne liittyvät pääasiassa työlainsäädäntöön, verotukseen, erilaisiin viranomaisten lupamenettelyihin sekä toimialakohtaisiin säädöksiin. Tässä asiakirjassa esiin nostetut muutostarpeet perustuvat kyselyn kautta tulleisiin vastauksiin, aiempiin vastaaviin jäseniltä saatuihin ehdotuksiin sekä SY:n asiantuntijoiden näkemyksiin.
Esitykset yritystoiminnalle haitallisesta sääntelystä eivät ole tyhjentäviä. Yrittäjäjärjestön työ jatkuu jäsenyritysten näkemyksiä kuunnellen. Muistion esimerkit konkretisoivat, millaisia lainsäädäntöön liittyviä epäkohtia sekä ongelmia pienet ja keskisuuret yritykset tällä hetkellä kohtaavat.
Muistioon on kerätty pääasiassa sellaisia kokonaisuuksia, joista erillisiä lainsäädäntöhankkeita ei ole vielä käynnissä. Lisäksi muistiossa tuodaan esille muutama esimerkki viranomaisten muuttuneesta laintulkintakäytännöstä, mikä on ollut omiaan vaikeuttamaan yritystoimintaa.
1. Kunnianhimoinen tavoite sääntelykustannusten vähentämiseksi
Esitys: Otetaan käyttöön yksi sisään, kaksi ulos -periaate
Sääntelyjärjestelmän järkeistämiseksi on alettu tehdä töitä aikaisempaa tehokkaammin ja määrätietoisemmin. Työ on kuitenkin edelleenkin jossakin määrin hajanaista. Yhteinen iso tavoite on riittävän selvä: sääntelyä on järkeistettävä. Sen käytännöllinen, tuloksellinen toteuttaminen vaatii kuitenkin konkreettisemman maalin.
Yrityksiä rasittaa yksittäisten lakien ja määräysten lisäksi kasautuva sääntelytaakka. Sääntelyä on jo niin paljon, että sitä voidaan pitää järjestelmäriskinä. Sääntelykuorma ei rohkaise ryhtymään yrittäjäksi eikä kannusta yrittäjiä kasvattamaan yrityksiään.
Suomessa tarvitaan käytännönläheinen tavoite sääntelykustannusten keventämiseksi. On annettava ”norminpurkulaki”. EU on jo toteuttanut hankkeen, jossa tavoitteeksi asetettiin yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen 25 prosentilla. Suomi epäonnistui tavoitteen kansallisessa toteuttamisessa täysin. On asetettava määrällinen tavoite, joka ohjaa lainsäätäjän toimintaa tavoiteltuun suuntaan.
Tehokas ja samalla joustava ratkaisu olisi niin sanottu yksi sisään, kaksi ulos –periaatteen käyttöönottaminen lainvalmistelua ohjaavaksi sitovaksi tavoitteeksi. Periaate tarkoittaa, että kun uusi lainsäädäntö aiheuttaa yrityksille tietyn euromääräisen kustannuksen, on samalla kevennettävä kustannuksia vähintään kaksinkertainen määrä. Periaatetta on sovellettu käytäntöön ainakin Saksassa ja Isossa-Britanniassa.
2. Verotus
2.1 Yle-veron kertaantuvuuden poistaminen omistajavetoisissa pk-yrityksissä
Esitys: Yle-verosta annettua lakia (31.8.2012/484) tulee muuttaa siten, että vero ei kertaannu omistajavetoisen pk-yrityksen ja sen omistajien kesken. Saman YEL-yrittäjän osalta vain kotitalouden maksaman maksun tulee olla riittävä.
Yle-vero on korvannut televisiomaksun vuodesta 2013. Vero on 0,68 prosenttia ansio- ja pääomatuloista, vuonna 2016 enintään 143 euroa, ja alle 70 euron veroa ei peritä. Yrityksen Yle-vero on 140 euroa, jos verotettava tulo on 50 000 euroa ja ylittävältä osalta 0,35 prosenttia, enintään 3 000 euroa vuodessa. Enimmäismäärän maksavat yhtiöt, joiden verotettava tulo ylittää 868 000 euroa. Veroa ei peritä elinkeinonharjoittajilta ja henkilöyhtiöiltä.
Pk-yritysten näkökulmasta ongelma on, että veron kertaantumista yrityksen ja sen omistajien välillä ei ole estetty. Yrittäjäperheen maksettavaksi tulee kotitalouksilta sekä osakeyhtiömuotoiselta yritykseltä perittävä Yle-vero. Konsernirakenteissa vero voi nousta useampikertaiseksi. Suomen Yrittäjien arvion mukaan osakeyhtiöille verosta aiheutuva vuotuinen bruttovaikutus on 15 miljoonaa euroa. Veron nettovaikutus jää kuitenkin tätä pienemmäksi yhtiöiden vähennysoikeuden myötä. Muutoksen vaikutukset olisivat Yleisradion toiminnan kannalta niin vähäisiä, ettei se vaarantaisi sen rahoitusta.
Yle-veron kertaantuminen tulee estää, sillä omistajaveroisissa pk-yrityksissä vero mielletään vahvasti useampikertaiseksi. Poistoon voitaisiin käyttää esim. YEL-yrittäjämääritelmää, jolloin saman YEL-yrittäjän osalta vain kotitalouden maksaman maksun olisi riittävä. Verohallinnolta löytyy rekisteröity YEL-tieto, jota voitaisiin hyödyntää päällekkäisyyden poistamisessa. YEL-vakuutetun henkilön Yle-vero määräytyy lisäksi ansio- ja pääomatulon yhteismäärästä tai tätä korkeammasta YEL-työtulon määrästä. Perustetta tulee korjata siten, että vero määräytyy todellisten ansio- ja pääomatulojen perusteella, koska vain näiden määrä kuvaa yrittäjän todellista käytettävissä olevaa tuloa.
2.2 Palkka vai työkorvaus konevaltaisilla aloilla
Esitys: Kuljetus- tai koneyrityspalvelua voidaan myydä yrittäjänä silloinkin, kun työ suoritetaan toimeksiantajan kalustolla.
Verohallinto on päivittänyt ohjettaan siitä, milloin alihankkijan tekemä työ on tehty yrittäjänä ja milloin työsuhteessa. Ohjetta on päivitetty muutoksilla, jotka vahvistavat pienyritysten mahdollisuutta toimia yrittäjänä eikä vain palkansaajana. Ohjeen mukaan yleensä kyse on toimeksiantosuhteesta, kun työn tekee yritys tai yrittäjä, joka on hoitanut yritystoiminnan aloittamiseen ja yrittäjänä toimimiseen liittyvät velvoitteet. Kyse on verotuksen pitkäaikaisesta ongelmasta, jossa yrittäjämallien monipuolistuminen on vasta vähitellen hyväksytty laajemmin myös verotuksessa.
Tietyillä toimialoilla toiminnan harjoittaminen edellyttää kalliiden koneiden ja laitteiden hankkimista. Ohjeen mukaan tällaisilla toimialoilla henkilön katsotaan kuitenkin edelleen yleensä olevan työsuhteessa, jos hän ei itse omista tai hallitse leasing- tai muun vuokrasopimuksen perusteella toiminnassa tarvittavia koneita ja laitteita. Esimerkiksi kuljettaja työskentelee työsuhteessa, jos hän ei omista tai ole vuokrannut itselleen työssä käyttämäänsä ajoneuvoa. Sama koskee koneyrittäjää, joka ei omista tai ole vuokrannut esimerkiksi kaivinkonetta tai muuta työkonetta.
Kuljetus- ja konealallakin verkostoidutaan enenevässä määrin. Työt ovat usein lyhytaikaisia ja edellyttävät joustavuutta. Kaikkea työtä ei tehdä perinteisessä työsuhteessa, vaan kuljettajia joudutaan kutsumaan töihin tarpeen mukaan ajamaan toimeksiantajien koneita ja kulkuneuvoja. Konevuokraamot ovat alkaneet vuokrata työkoneita ja ajoneuvoja myös lyhytaikaisiin töihin. Myös tällöin on tyypillistä, että tarvitaan ammattitaitoinen henkilö tai toinen saman alan yritys käyttämään tilapäisesti konetta tai kulkuneuvoa. Verohallinnon mukaan koneen käyttäjä katsotaan yrittäjäksi vain silloin, jos hän vuokraa itse joko ulkopuoliselta tai toimeksiantajaltaan laitteen, jolla työ tehdään. Konevuokraussuhteiden rakentaminen vain verotuksen vuoksi ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista.
Tilaajavastuumääräykset ja rakennusalalle voimaan tullut ilmoitusvelvollisuus ovat torjuneet työkone- ja kuljetusaloilla harmaata taloutta tehokkaasti. Kuljettajilta edellytetään myös korkeaa ammattitaitoa ja liikennealalla ammattipätevyyttä. Toimeksiantajien on kuljetusalalla otettava huomioon myös loma- ja työaikarajoitukset, joka käytännössä asettaa monessa tapauksessa suuren haasteen toimeksiantojen hoitamiselle. Palvelun tarjoajan on myös tunnettava vastuunsa, koska hänen haltuunsa on uskottu toimeksiantajan elinkeinotoiminnan kannalta elintärkeä kalusto.
Nykyisin voidaan toimia yrittäjänä lukuisissa ammateissa kuten kirvesmiehenä, maalarina, siivoojana, atk-henkilönä, kampaajana, kirjanpitäjänä ym., mutta ei kuljettajana, vaikka kyse on vastaavasta ammattitoiminnasta. Esimerkiksi ennakonpidätysten varmempi karttuminen yrittäjätuloihin verrattuna ei ole riittävä syy kuljetusalalla asettaa verotuksellista palkkatyötä yrittäjätyön edelle, jos yrittäjyyden tunnusmerkit täyttyvät. Henkilöillä tulee siksi myös kuljetus- ja konealoilla olla oikeus tulla katsotuksi yrittäjäksi, vaikka hän ei omista tai ole vuokrannut itselleen työn suorittamiseen tarvittavaa kalustoa.
3. Työlainsäädäntö
3.1 Paikallinen sopiminen
Esitys: Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulee laajentaa lainsäädäntömuutoksilla.
Lainsäädäntömuutoksilla pitäisi mahdollistaa, että työpaikalla voitaisiin työpaikkakohtaisella sopimuksella poiketa työehtosopimuksen työaikoja, palkkoja ja eri korvauksia koskevista määräyksistä. Tällä olisi merkittävä vaikutus pk-yritysten työllistämismahdollisuuksiin. Pk-yritysbarometrin vastausten perusteella paikallista sopimista laajentavien toimenpiteiden vaikutus perusuraan verrattuna olisi noin 60 000 – 65 000 uutta työpaikkaa. Tehtäessä lainsäädäntömuutoksia on lisäksi varmistettava, että työntekijöillä on mahdollisuus valita edustaja riippumatta siitä, kuuluuko henkilö ammattiliittoon.
Lisäksi työlainsäädännön pakottavuutta tulee lieventää säännösmuutoksilla. Koko työlainsäädäntö tulee käydä läpi ja arvioida, miltä osin nykyisille pakottaville säännöksille on enää tarvetta. Pakottavuutta voidaan lieventää niin, että muutetaan pakottavia ja ns. puolipakottavia säännöksiä työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovittaviksi.
3.2 Työsuhteen päättäminen henkilöön liittyvällä perusteella
Esitys: Lievennetään työsopimuslaissa (26.1.2001/55) olevia työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita.
Työsopimuslaki edellyttää, että työsopimuksen irtisanomiselle on oltava asialliset ja painavat perusteet. Kynnys irtisanomiselle on käytännössä erittäin korkea. Liian tiukaksi asetettu yksilöperuste vaikuttaa haitallisesti varsinkin pienimpien yritysten palkkaushalukkuuteen, koska epäonnistuneen rekrytoinnin seuraukset ovat yritykselle sitä vahingollisemmat mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys.
Palkkaamista voi helpottaa lainsäädännöllä lieventämällä työsopimuslaissa olevia työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita. Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä tulisi muuttaa niin, että sopimuksen päättämiseen riittäisi asiallinen syy (tai vaihtoehtoisesti hyväksyttävä peruste). Muutoksella saavutettaisiin todennäköisesti hyvinkin nopeasti näkyviä myönteisiä vaikutuksia pienten yritysten haluun palkata työntekijöitä.
3.3 Työaika- ja vuosilomalain uudistukset
Esitys: Työaikalain (9.8.1996/605) kokonaisuudistuksessa tulee joustavoittaa työaikajärjestelyjä ja mahdollisuuksia sopia työajoista nykyistä enemmän työpaikoilla. Lisäksi työaikalaista tulee poistaa työnantajan velvollisuus maksaa sunnuntaityöstä kaksinkertaista palkkaa.
Hallitusohjelman täytäntöönpanosuunnitelmassa on työaikalain ja vuosilomalain (18.3.2005/162) kokonaisuudistukset, joilla pyritään yksinkertaistamaan sääntelyä sekä vähentämään kustannuksia. Työaikalaki on jäykkä lukuun ottamatta liukuvaa työaikaa koskevaa sääntelyä. Työpaikoille pitäisi antaa laajempi mahdollisuus järjestellä työaikoja työpaikan osapuolten ja liiketoiminnan tarpeista. Erityisesti tarpeet koskevat keskimääräisen työajan mahdollistamista, nykyistä joustavampaa liukuvan työajan sääntelyä sekä lakiperusteista mahdollisuutta työaikapankkiin.
Myös sunnuntaikorvausta koskeva työaikalain sääntely pitää arvioida. Työaikalakia olisi syytä muuttaa niin, ettei sunnuntaityöstä ole velvollisuutta maksaa kaksinkertaista palkkaa. Kaksinkertaisesta kustannusrasituksesta luopuminen parantaisi palveluiden saatavuutta ja lisäisi kilpailua. Lisäksi tehtyjen työtuntien määrä yhteiskunnassa lisääntyisi. Tämä helpottaisi työllistämistä ja alentaisi kustannuksia sekä lisäisi tuottavuutta.
Vaikka työehtosopimuksissa nykyisin tyypillisesti määrätään sunnuntaityöstä kaksinkertainen palkka, lainsäädäntö todennäköisesti ohjaisi myös työehtosopimusten sisältöä pidemmällä aikavälillä. Muutos hyödyttäisi myös niitä noin 20 000 työnantajayritystä, jotka eivät ole velvollisia noudattamaan työehtosopimuksia ja parantaisi näiden kustannuskilpailukykyä. Vaikutus olisi 5000 – 10 000 työpaikkaa.
3.4 Työnantajayritysten suunnitteluvelvoitteet
Esitys: Yhteistoimintalain (30.3.2007/334) soveltamisalarajaa tulee nostaa ja työnantajayritysten suunnitteluvelvoitteita tulee karsia sekä yksinkertaistaa.
Työnantajayrityksillä on lukuisia suunnitelmien laatimisvelvoitteita. Osa näistä velvoitteista vähenisi nostamalla yhteistoimintalain soveltamisrajaa.
Yhteistoimintalakia sovelletaan, jos työntekijöitä on vähintään 20. Laki lisää työnantajan hallinnollista taakkaa muodollistamalla tarpeettomasti yhteistyötä työpaikoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan pienissä yrityksissä yhteistyö ja tiedonkulku työntekijöiden ja työnantajan välillä ovat kunnossa. Työpaikan yhteistyön määrämuotoisuudelle ei ole osoitettavissa hyväksyttävää perustetta. Pienet alle 50 työntekijän yritykset tulisi jättää kokonaan määrämuotoisen yhteistoiminnan soveltamisen ulkopuolelle ja ulottaa yt-laki koskemaan ainoastaan vähintään 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä.
Yleisesti velvoitteet koskevat useimmissa tapauksissa yrityksiä, joissa työntekijämäärä ylittää tietyn rajan, ja jotka siten toimivat myös yhdenlaisina kasvun kynnyksinä. Tällaisten velvoitteiden tarkoituksenmukaisuus on syytä punnita. Velvoitteiden ja niiden noudattamisen valvonnan tulisi olla oikeasuhtaisia, eikä ylimääräisten kustannusten aiheuttaminen ole perusteltua.
3.5 YEL-yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika
Esitys: Lyhennetään YEL-yrittäjän omavastuuaikaa sairauspäivärahassa yhteen päivään.
YEL-yrittäjän omavastuuaika sairauspäivärahassa tulisi lyhentää sairastumispäivään. Tällä hetkellä yrittäjän omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Yrittäjä on siis sairastumisensa ensimmäiset neljä päivää työkyvyttömänä omalla vastuullaan poissa työstä ja ilman toimeentuloa. Järjestelmä aiheuttaa merkittävän taloudellisen riskin etenkin yksinyrittäjälle, jonka kaikki toimeentulo tulee omasta työstä. SY:n arvion mukaan tästä aiheutuisi muutoksesta yhteensä etuuskuluja järjestelmälle noin 4 miljoonaa euroa.
4. Yrityslainsäädäntö
4.1 Maksukyvyttömyyslainsäädännön kehittäminen yrityssaneerauksen osalta
Esitys: Yrityssaneerauslakia (25.1.1993/47) tulee kehittää siten, että myös pienempien yritysten mahdollisuudet hakeutua yrityssaneeraukseen paranevat.
Saneerausmenettelyn kehittämiseksi tulee pohtia keinoja, joilla yrityssaneerauslain mukaisen nopeutetun menettelyn edellytyksiä voitaisiin kehittää ja yksinkertaistaa. Tavoitteena tulee olla, että myös pienemmät yritykset pystyisivät nykyistä useammassa tapauksessa ohjautumaan yrityssaneeraukseen ja näin välttämään mahdolliset turhat ja menettelyltään raskaat konkurssit.
Tilastokeskuksen mukaan vireille pantujen konkurssien määrä on vakiintunut viime vuosina noin 3000:een. Sen sijaan vireille pantujen yrityssaneeraushakemusten määrä on asettunut vuositasolla reiluun 500:aan. Konkursseja ei voi eikä pidä poistaa kokonaan, koska ne osaltaan turvaavat markkinoiden tervettä toimintaa poistamalla kannattamattomia yrityksiä markkinoilta. On kuitenkin perusteltua selvittää, miten jatkamiskelpoiset yritykset välttäisivät perusteettomat konkurssit. Jos konkursseja kyettäisiin vähentämään esimerkiksi viidellä prosentilla, säästyttäisiin kymmenien miljoonien eurojen menetyksiltä veroissa ja julkisissa maksuissa.
Yrityssaneerauslakia uudistettaessa tulee selvittää, voitaisiinko laissa säätää niin kutsutusta ”rauhoitusajasta”, jonka piiriin yritys voisi hakeutua ennen varsinaisen saneerausmenettelyn aloittamista (nk. stay). Tämä edesauttaisi niiden keinojen löytämistä, joiden avulla yritystä koskevan elvytysprosessin volyymi voitaisiin mitoittaa sekä yksittäisen yrityksen että sen velkojien tarpeiden mukaiseksi. Lailla säännelty rauhoitusaika tulisi luoda nimenomaan selvitystarkoitukseen eli yritykselle tarjolla olevien vaihtoehtojen kartoittamiseen. Tämä tarjoaisi yritykselle oikeussuojaa ja toisaalta edesauttaisi yritysten hakeutumista oikeaan maksukyvyttömyysmenettelyyn.
4.2 Oikeudenkäyntimaksujen kohtuullistaminen
Esitys: Oikeudenkäyntimaksujen kohtuullistamista tulisi harkita erityisesti käräjäoikeuden, hallinto-oikeuden, vakuutusoikeuden ja markkinaoikeuden osalta. Oikeudenkäyntimaksut tulisi palauttaa samalle tasolle kuin ennen joulukuussa 2015 hyväksyttyä lainmuutosta, jolla säädettiin uusi tuomioistuinmaksulaki (1455/2015). Etenkin julkisten hankintojen arvoon sidottujen markkinaoikeusasioiden osalta oikeudenkäyntimaksut tulee palauttaa lainmuutosta edeltävälle tasolle tai enintään puoleen verrattuna voimassa olevan tuomioistuinmaksulain 2 §:n sääntelyyn.
Uuden tuomioistuinmaksulain nojalla oikeudenkäyntimaksut nousivat erittäin merkittävällä tavalla. Lisäksi lainmuutoksen myötä useat ennen maksutta käsitellyt asiaryhmät muutettiin maksulliseksi.
Korkeat oikeudenkäyntimaksut yhdistettynä siihen, ettei yrittäjien osalta ole mahdollisuutta oikeusapuun, saattavat muodostaa tosiasiallisen esteen oikeussuojakeinojen käyttämiselle. Nykyinen sääntely heikentää pk-yritysten oikeussuojaa ja haittaa samalla vakavasti markkinoiden toimintaa.
Erityisesti markkinaoikeuden julkisia hankintoja koskevien ja immateriaalioikeudellisten asioiden osalta korkeat oikeudenkäyntimaksut heikentävät hallitusohjelman pk-yritysmyönteisten tavoitteiden vastaisesti pienten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ja lisäävät yrityksille aiheutuvia kustannuksia sekä haittaavat koko markkinoiden toimintaa.
Tavanomaisten tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo on vielä tällä hetkellä 30 000 euroa. Osa markkinaoikeuteen tehdyistä valituksista on sellaisia, joissa jutun intressi on lähellä kansallista kynnysarvoa. Tällaisissa tapauksissa oikeudenkäyntimaksun suuruus on siis yli 6 prosenttia jutun intressistä, mikä on kohtuutonta. Lisäksi oikeudenkäyntimaksujen tulisi olla kohtuullisessa mittakaavassa pienten yritysten taloudelliseen asemaan, jotta maksusta ei muodostu tosiasiallista estettä oikeussuojan käytölle. Vaikka kynnysarvot ovatkin nousemassa jo annetun hallituksen esityksen perusteella, oikeudenkäyntimaksujen kohtuuttomuus on edelleen ilmeinen.
4.3 Perintälainsäädännön muuttaminen
Esitys: Saatavien perinnästä annettua lakia (513/1999) tulee muuttaa siten, että myös yrityssaatavien perintäkuluille säädetään enimmäismäärät.
Nykyinen perintälaki on tullut voimaan vuonna 1999. Lakia on voimaantulon jälkeen muutettu useita kertoja, mutta perintälain aiempien muutosten yhteydessä ei ole päädytty säätämään yritysperinnän kulujen taksoittamisesta. Suomen Yrittäjät esittää perintälainsäädännön muuttamista kohtuuttoman suurien perintäkulujen hillitsemiseksi ja oikeustilan selventämiseksi.
Perintätoiminnan lainmukaisuutta valvova Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on viime vuosina antanut lukuisia yritysperinnän kuluja koskevia päätöksiä, joissa perintätoimistojen perintäkulut on todettu kohtuuttomiksi. Vaikka perintälain kuluttajasaatavia koskevia perintäkulujen enimmäismääriä ei sovelleta yrityssaatavien perintään, AVI on ratkaisukäytännössään katsonut, että niillä on merkitystä arvioitaessa perintäkulujen kohtuullista määrää. AVI on valvontakäytännössään todennut, että mikäli perintäyhtiö ei pysty näyttämään toteen, että perinnän toimenpiteet eroaisivat kuluttajaperintään verrattuna, ei ole perusteltua vaatia niistä kuluttajaperintää suurempia kustannuksia.
On kuitenkin hyvä huomata, ettei AVI:lla ole toimivaltaa alentaa perintäkuluja. AVI voi ainoastaan antaa perintätoimistolle asiasta varoituksen tai peruuttaa toimiluvan. Vuonna 2015 AVI antoi yhteensä 11 varoitusta.
Onkin ilmeistä, ettei oikeustila yritysperinnän osalta ole selvä. Kaikilla tulee olla samat ja selvät pelisäännöt, joiden mukaan perintää harjoitetaan. Perintäkulujen määrän tulisi olla kohtuullinen suhteessa saatavan suuruuteen riippumatta siitä, onko velallinen kuluttaja vai yrittäjä. Perintälain tarkoituksena ei ole ollut, että velalliselta perittävät kulut määrättäisiin kaavamaisena osuutena saatavan pääoman määrästä tai muutoin suoraan suhteutettuna saatavan suuruuteen. Saatavan suuruus ei vaikuta suoraan perintäprosessiin tai vaadittavaan työmäärään.
Ehdottamamme lakimuutos säästäisi yritysten kustannuksia. Muutos myös selkeyttäisi oikeustilaa valvontaviranomaisen kannalta. Aiempaa selkeämmät ja yksiselitteiset säännöt vähentäisivät tarvetta kohtuuttomia perintäkuluja koskevien kanteluiden käsittelylle, ja näin ollen uudistus vähentäisi viranomaisten työmäärää ja vapauttaisi resursseja muuhun työhön. Selkeät säännöt palvelisivat myös velkojan oikeusturvaa. SY on tehnyt asiasta aloitteen oikeusministeriölle.
4.4 Osakeyhtiön vähimmäispääomasta luopuminen
Esitys: Osakeyhtiölakia (21.7.2006/624) tulee muuttaa siten, että osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksesta luovutaan.
Oikeusministeriön arviomuistiossa ”Osakeyhtiölain muutostarve” todetaan, ettei nykyisellä 2500 euron pääomavaatimuksella ole merkitystä velkojiensuojan kannalta. Sen sijaan velkojiensuojan kannalta merkitystä on ajantasaisilla tilinpäätöstiedoilla, muilla avoimuusvaatimuksilla, varojenjaon edellytyksillä sekä johdon ja osakkaiden vastuulla.
Vähimmäispääomavaatimus rajoittaa tai viivästyttää uusien yritysten perustamista. Vaatimus vaikuttaa erityisesti sellaiseen yritystoimintaan, joka perustuu osakkaiden palveluiden tarjontaan. Lisäksi vähimmäispääomavaatimuksesta luopuminen yksinkertaistaisi osakeyhtiön sähköistä rekisteröintiä. Samalla tulisi luopua vaatimuksista toimittaa liitteitä osakepääoman maksusta kaupparekisteriin sekä tehdä tarvittavat muutokset oman pääoman menettämisen rekisteröintiä koskeviin säännöksiin.
4.5 Tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvojen nostaminen
Esitys: Tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvoja nostetaan merkittävästi.
Osakeyhtiön perustamisen helpottaminen ja siihen liittyvien kustannusten alentaminen on tärkeää. Tämän lisäksi tulee huolehtia myös siitä, että yritysten toiminnan harjoittamiseen liittyvää turhaa byrokratiaa puretaan, ja sääntelyn järkeistämistä tarkastellaan erityisesti pienten yritysten näkökulmasta. Oikeusministeriön osakeyhtiön muutostarpeita käsittelevässä arviossa esitetään, että tilintarkastusvelvollisuuden rajoja nostetaan, mitä voidaan pitää kannatettavana.
Voimassa olevan tilintarkastuslain (18.9.2015/1141) raja-arvot (liikevaihto, tase, henkilöstön määrä) tilintarkastusvelvollisuuden syntymiselle ovat huomattavasti tiukemmat kuin tilintarkastusdirektiivin vähimmäisvaatimusten mukaiset raja-arvot. Suomessa rajat ovat niin matalat, että myös pienet yhtiön ovat lain nojalla tilintarkastusvelvollisuuden piirissä. Raja-arvojen korottamista valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa työryhmässä. Työryhmän tulisi arvioida, voisiko rajoja nostaa niin, että pienet yritykset voisivat oman päätöksensä mukaisesti joko jättää tilinpäätöksen tilintarkastamatta tai vaihtoehtoisesti kehittää nykyisen menetelmän rinnalla vaihtoehtoisia, kevyempiä menettelyjä.
4.6 Digitalisaation hyödyntäminen ja viranomaisen yhteistoiminnan parantaminen
Esitys: Viranomaisille toimitetaan sama tieto vain yhteen kertaan. Eri viranomaisilla, jotka tarvitsevat samaa tietoa, on mahdollisuus saada jo toimitettu tieto sähköisestä järjestelmästä.
Hallitusohjelmassa on todettu, että julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran. Tämä tulee toteuttaa. Lisäksi tulee vahvistaa kansalaisten sekä yritysten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien tietojen käytöstä, samalla varmistaen tietojen sujuva siirtyminen viranomaisten välillä.
Lainsäädännöllä tulee varmistaa, että viranomaiset päivittävät jatkossa rekisteritietonsa Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH) sähköisen rajapinnan välityksellä kansallista palveluväylää hyödyntäen. Lisäksi tulee luopua lainsäädännössä olevista vaatimuksista toimittaa kaupparekisteriotteita viranomaisille.
Uudistuksia tehtäessä pitää pidättäytyä luomasta rekisteröidyille uusia velvoitteita ja palveluille tulee löytää yrityskoko sekä asiointikanava (paperi vs. sähköinen) huomioonottava rahoitusratkaisu. Uudistuksella parannetaan tuottavuutta, kevennetään yritysten tiedonantovelvoitteita sekä parannetaan tiedon luotettavuutta.
4.7 Kuluttajalainsäädännön velvoitteet ja sääntelytaakan kokonaisarviointi
Esitys: Kuluttajansuojalain etämyyntiä koskevaa sääntelyä on järkevöitettävä pienen yritysten toimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Digitaalisten sisämarkkinoiden tehostamiseksi myös muusta kuluttajaoikeudellisesta sääntelystä – jo olemassa olevasta ja suunnitteilla olevasta — aiheutuvaa sääntelytaakkaa tulee arvioida kokonaisuutena kriittisesti sääntelyn järkevöittämisen näkökulmasta.
Esimerkiksi kuluttajansuojalaissa (38/1978) asetut raskaat, kuluttajien oikeuksista annettuun direktiiviin (2011/83/EU) perustuvat, etämyyntiä koskevat tiedonantovelvoitteet ovat huomattavan laajoja. Tiedonantovelvoitteista aiheutuu hallinnollista taakkaa erityisesti pienille verkkokauppaliiketoimintaa harjoittaville yrittäjille.
Kasuistisen ja sektorikohtaisen kuluttajasääntelyn sijasta kuluttajaoikeudellista sääntelykokonaisuutta tulisi kehittää mahdollisimman pitkälle horisontaaliseen ja teknologianeutraalin yleissääntelyn suuntaan. Esimerkiksi verkkokauppaa koskevassa sääntelyssä sääntelytaakan arviointi olisi erittäin tarpeellista niin nykyisten kuluttajien oikeuksista annettuun direktiiviin perustuvan sääntelyn kuin myös komission joulukuussa ehdottomien sektorikohtaisten tavaran etäkauppaa ja digitaalisen sisällön kauppaa koskevien direktiiviehdotusten osalta (komission ehdotukset COM(2015) 635 final ja COM(2015) 634 final).
4.8 Väestönsuojien rakentamisvelvoite
Esitys: Poistetaan yrityksiltä velvollisuus väestönsuojien rakentamiseen.
Yrityksen on rakennettava väestösuoja, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä. Järjestelmä on yrityksille kohtuuton ja rasittaa myös pienten yritysten laajenemista. Vaikka väestösuojaa edellyttävää kerrosalaa onkin aiemmin nostettu, on Suomessa päästävä järjestelmään, jossa yhteiskunta huolehtii tarvittavien väestösuojien rakentamisesta. Hallitusohjelmassa on todettu, että säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen yhteydessä käynnistetään valtion ja kuntien rakentamisen normitalkoot muiden kustannusten ja byrokratian keventämiseksi, esimerkiksi väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen rakentamisen osalta. Yrityksiä koskevista velvoitteista tulee luopua pikaisesti.
4.9 Yhden luukun periaate
Esitys: Investointien vauhdittamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi toteutetaan nopeasti ympäristöasioiden yhden luukun toimintamalli. Myös ilmoitusmenettelyjen liittämistä malliin tulee ryhtyä valmistelemaan siten, että yrityksen tarvitsee jatkossa antaa sama tieto viranomaisille vain kerran. Yhden luukun periaatteen tehokkuuden takaamiseksi malliin sisällytetään kaavamuutosten hankekohtainen toteuttaminen.
Ympäristöministeriön tilaama selvitys ”Ympäristömenettelyjen yhden luukun palveluiden toteuttamisvaihtoehdot” julkaistiin kesäkuussa. Selvityshankkeen tavoitteena ei ollut norminpurku, vaan menettelytapasäännösten sujuvoittaminen ja kehittäminen. Tästä huolimatta raportissa esitettyjä ratkaisuja voidaan pitää yritysten taakkaa vähentävinä ja investointeja tukevina toimenpiteinä.
Selvityksen johtopäätöksenä esitetään yhden luukun mallin sisältävän ympäristölupa-, maa-aineslupa- ja vesilupa-asiat. Näihin ydinmenettelyihin yhdistettäviä asioita ovat luonnonsuojelulain mukaiset poikkeukset, osittain YVA- ja mm. rakennus-, kaivos- ja kemikaaliturvallisuusluvat. Selvityksen johtopäätökset ovat myönteisiä, koska Suomessa on edelleen verrattain paljon ympäristöluvan varaisia toimintoja. Esitysten jatkovalmistelusta tai sen laajuudesta ei kuitenkaan ole olemassa suunnitelmaa.
Yhden luukun malli ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, jos järjestelmän ulkopuolelle jätetään erilaiset ympäristöoikeudelliset ja kemikaaleihin liittyvät ilmoitusmenettelyt sekä hankekohtaiset maankäyttöratkaisut. Selvityksen laatijoilla on ollut esityksiä viimeksi mainitun osalta, mutta niitä ei ole hankkeen ohjausryhmän toimesta saatettu osaksi kokonaisselvitystä. Tätä voidaan pitää valitettavana ja kokonaisjärjestelmän kannalta puutteena. Uusi lausunnolla oleva maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys (22.6.2016) ei sisällöltään vastaa tähän tarpeeseen tai tuo maankäytön suunnittelua osaksi yhden luukun periaatetta.
5. Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat normit
Esitys: Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja sääteleviä lakeja (ns. valvontalait) uudistetaan sosiaali- ja terveysministeriön vetämänä. Työssä on mahdollista edistää hallitusohjelman mukaisia tavoitteita, jotka liittyvät normien purkuun ja yksinkertaistamiseen sekä joilla ohjaus-, valvonta- ja lupaprosesseja voidaan uudistaa ja digitalisaatiota edistää. Tämä mahdollisuuden hyödyntäminen on varmistettava.
Useilla nykyisillä normeilla, mitoituksilla ja sijoitusohjeilla estetään järkevät, kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset tavat tuottaa palveluita. Haaste on yhteinen sekä kuntien omassa tuotannossa että yritysten ja järjestöjen tuottamissa palveluissa. Kaikilla tuottajilla on ongelmia normien noudattamisessa, joten vaatimusten tarpeellisuus tulee arvioida.
Myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottamisen eriarvoisuus on haaste. Palveluiden tuottamista ohjaava lainsäädäntö ja valvonta tulee saada tasapuoliseksi. Tavoitteena tulee olla järkevä ja kansalaisten tarpeita tyydyttävä palvelutuotanto. Siksi kaavamaisiin mitoituksiin, lisävelvoitteisiin ja lisätehtäviin johtaneita normeja ja velvoitteita pitää poistaa tai keventää.
Sääntelyn yleisen yksinkertaistamisen lisäksi alla on tiivistetty yksittäisiä esiin nousseita esityksiä:
Lakia yksityisestä terveydenhuollosta (151/1990) tulee muuttaa siten, että sivutoimipisteen avaamiseksi ei käyttöönottotarkastusta tarvitsisi tehdä etukäteen, vaan toiminta voitaisiin aloittaa pelkän ilmoituksen jälkeen. Sama koskee toimipaikan vaihdosta.
AVIen yksityisen terveydenhuollon toimipisteiltä edellyttämät tilavaatimukset ja tulkinta yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain osalta ovat vähimmäispinta-alavaatimusten osalta liian kovat. Ohjeistusta tulisi keventää ja harkintaa lisätä tilavaatimuksissa. Määräävänä tekijänä tulisi olla toiminnan laajuus, esim. toimenpidehuone pienten toimenpiteiden hoitamiseen esim. apteekeissa. Nykyinen prosessi estää usein terveyspalveluyrityksen perustamismahdollisuuden esimerkiksi apteekkien yhteyteen.
Lisäksi haasteita on erityisesti yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonnassa. Aluehallintovirastot maan eri osissa ovat edellyttäneet erilaisia kriteerejä esimerkiksi palveluasumiselle, vaikka lainsäädäntö ei edellytä tiukkojen mitoituksien (esimerkiksi henkilöstömäärä) noudattamista.
6. Aluehallintovirastojen valvontatoimenpiteet ja -maksut
Esitys: Useiden toimialojen yritysten velvoitteena on suorittaa maksuja erilaista viranomaistoimista. Niihin tulisi suhtautua pidättyväisesti ja niiden oikeudenmukainen kohdentuminen on varmistettava.
Tältä osin viittaamme aluehallintovirastojen käynnistämään HAVI-hankkeeseen ja sen helmikuussa 2016 julkaistussa loppuraportissa esitettyihin huomioihin. Valvontaketjuja tulee yksinkertaistaa ja lupamenettelyt tulee korvata ilmoitusmenettelyin, ellei asiassa ole erityistä perustetta toimia toisin.
Nykyisessä lupa- ja valvontajärjestelmässä on liikaa erillisiä toimijoita ja tasoja, mikä tekee kokonaisuuden epäselväksi asiakkaalle. Esimerkiksi monilla aloilla aluehallintovirastojen alueellinen lupa ja Valviran valtakunnallinen lupa asettavat erikokoiset toimijat eriarvoiseen asemaan. Operatiivista valvontaa olisikin järkevää toteuttaa vain yhdellä tasolla. Tehtävät tulee keskittää siten, että niiden hoitaminen on mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta.
7. Viranomaisten ohjeistukset ja käytännöt
7.1 Kansaneläkelaitoksen ohjeistukset Kela-korvaukseen perusteista
Esitys: Muuttaessaan ammatin tai julkisen palvelun koulutuspohjavaatimuksia, säilytetään jo markkinoilla olevien yrittäjien tai työntekijöiden mahdollisuus harjoittaa ammattiaan. Uudet koulutusvaatimukset koskisivat markkinoille tulevia henkilöitä.
Kansaneläkelaitos on nostanut Kela-korvauksen perustana olevan hoidon tai palvelun toteuttajan koulutuspohjavaatimusta esim. fysioterapian sekä viittomakielen tulkkauksen kohdalla niin, että useat pitkään ammattia harjoittaneet henkilöt ovat menettäneet tai ovat menettämässä mahdollisuutensa ammatinharjoittamiseen.
Molemmissa yllä mainituissa esimerkeissä uusien koulutuspohjavaatimusten ulkopuolelle jäävä ammatinharjoittajien joukko on lukumäärältään varsin pieni. Lisäksi monet ovat niin iäkkäitä, että uusien koulutusvaatimusten täyttäminen lisäkoulutuksen avulla on käytännössä hyödytöntä tai mahdotonta. Uusien koulutuspohjavaatimusten käyttöönotto lopettaa käytännössä näiden pitkään alalla toimineiden ammatinharjoittajien mahdollisuudet ammatinharjoittamiseen.
7.2 Julkisten kilpailutusten kriteeristöt
Esitys: Julkisessa kilpailutuksessa vältetään poissulkevia kriteerejä silloin, kun niille ei ole erityistä perustetta. Käytetään julkisen hankinnan sijaan esim. palveluseteleitä tai muita asiakasvalintaan perustuvia malleja.
Esimerkiksi kilpailuttaessaan yritysten konsultointipalveluiden toteuttajia työ- ja elinkeinoministeriö asetti poissulkevaksi vaatimukseksi konsulteille vähintään korkea-asteen tutkinnon. Tämä esti lukuisien esimerkiksi opistoasteen tutkinnon suorittaneiden kokeneiden konsulttien osallistumisen kilpailutukseen.
7.3 Liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset
Esitys: Kaavoittajat tekevät yritystoiminnan ja asumisen tarpeisiin riittävän väljiä kaavaratkaisuja.
Maankäytön suunnittelussa on liikkumavaraa sen suhteen, miten yksityiskohtaisia kaavamerkinnät ovat. Esimerkiksi uuden rakennuksen hinnasta jopa kolmannes voi muodostua kaavoittajan ratkaisuista. On arvioitu, että määräykset esimerkiksi autopaikoista, julkisivuista, parvekkeista ja esteettömyydestä nostavat huomattavasti rakentamisen kustannuksia ja voivat johtaa siihen, että tarjouskilpailuun ei pääse osalliseksi kaikki kilpailutukseen mukaan haluavat yritykset. Liian yksityiskohtaisista kaavamerkinnöistä aiheutuu haittaa suoraan sekä yrityksille että kohtuuhintaista asuntoa tarvitseville työntekijöille.
8. Lopuksi
Jatkamme työskentelyämme sääntelyn järkeistämiseksi. Julkistamme sääntelyn kehittämistä koskevan arvion ja arvioon pohjautuvat toimenpidesuositukset kahdesti vaalikauden aikana.
Järjestelmän rakenteiden ja valmisteluprosessien on muututtava, jotta kokonaiskuva sääntelykustannusten suunnasta on riittävän kirkas. Kirkastuvan kuvan kautta on mahdollista suunnata yksittäisiin säädöksiin liittyvät toimenpiteet tarkoituksenmukaisesti. Ilman tällaista kuvaa hyvää tarkoittava toiminta uhkaa hajota sarjaksi sinänsä tarpeellisia mutta vaikutuksiltaan rajallisia muutoksia.