YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Euroopan unioni
EU:n päätöksenteko vaikuttaa suoraan tai välillisesti kaikkiin jäsenmaiden yrityksiin. On arvioitu, että EU-sääntely vaikuttaa noin kahteen kolmasosaan merkittävistä Suomen hallituksen lakiesityksistä. Elinkeinolainsäädännön osalta jopa yli 90 % perustuu ainakin osaksi EU-sääntelyyn.
EU:n päätöksenteko vaikuttaa suoraan tai välillisesti kaikkiin jäsenmaiden yrityksiin. EU:n käytännön vaikutukset näkyvät sääntelynä, ohjelmina ja hankkeina. On arvioitu, että EU-sääntely vaikuttaa noin kahteen kolmasosaan merkittävistä Suomen hallituksen lakiesityksistä. Elinkeinolainsäädännön osalta vaikutus on vieläkin suurempi. Jopa yli 90 prosenttia uudesta elinkeinolainsäädännöstä perustuu ainakin osaksi EU-sääntelyyn.
450 miljoonan kuluttajan markkinat
EU:n sisämarkkinat ovat 450 miljoonan kuluttajan markkina-alue. EU samalla on suomalaisten yritysten kotimarkkina-alue. Sisämarkkinat ovat niiden ulottuvilla, kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Siksi on tärkeää, että EU:n sisämarkkinat toimivat. Se edellyttää erityisesti, että sisämarkkinoita koskeva sääntely on laadukasta. Huono sääntely syö hyötyjä, jotka yhteisestä markkina-alueesta on saatavissa.
26 miljoonaa yritystä
EU-alueella toimii noin 26 miljoonaa yritystä. Niistä 99,8 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tyypillinen EU-yritys työllistää alle 10 henkilöä. Niitä on miltei 92 prosenttia koko yrityskannasta, ja ne työllistävät lähes 30 % yksityisen sektorin työvoimasta.
Pienet ensin – Think Small First
On tyypillistä, että sisämarkkinalainsäädäntö koskee samanlaisena kaikkia yrityksiä, yrityskoosta ja käytännön toiminta-alueesta huolimatta. Useimmat yritykset toimivat paikallisesti, eikä niillä ole paljon toimintaa oman maansa rajojen yli. Tästä syystä on tärkeää, että kaikki EU-lainsäädäntö perustuu hyvään ymmärrykseen yritysten erilaisista tilanteista ja tarpeista.
EU onkin kiinnittänyt lisääntyvää huomiota sääntelyn laatuun. Yrittäjyyden edistämisen kannalta kaikkein keskeisin sääntelyn laadun tae on niin sanottu Think Small First, eli Pienet ensin -periaate. Ajatuksena on, että sääntelyssä ja sen valmistelussa otettaisiin pienet ja keskisuuret yritykset entistä paremmin huomioon. Hyvän valmistelun periaatteisiin kuuluvat myös valmistelun avoimuus ja sääntelyn kohteiden huolellinen kuuleminen. Nämä periaatteet on vahvistettu EU:n yrittäjyyslinjauksessa, jota kutsutaan nimellä Small Business Act.
Ei pelkästään pelisääntöjä
EU:n toiminta tunnetaan parhaiten sääntelyn kautta. Komissio tekee lakialoitteita, joita neuvosto ja parlamentti käsittelevät ja hyväksyvät niin kutsutussa yhteispäätösmenettelyssä. Sääntely ulottuu monille keskeisille yritystoiminnan alueille. Esimerkiksi ympäristö- ja energia-asiat, julkiset hankinnat, yhtiöoikeus, arvonlisäverotus, kirjanpito ja tilintarkastus sekä kilpailu- ja kuluttaja-asiat ovat sektoreita, joissa EU-sääntely määrittää pitkälti yritysten toiminnan pelisäännöt. Kansallisen sääntelyn ala on näillä sektoreilla kaventunut.
EU:n toiminta ei kuitenkaan ole pelkkää sääntelyä. Yhteisiä tavoitteita toteutetaan myös muuten kuin lainsäädännöllä. EU tarjoaa pk-yrityksillekin esimerkiksi mahdollisuuksia hakea rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan tai hyödyntää rakennerahasto-ohjelmia toimintansa kehittämiseksi.
SY haluaa tarjota yrityksille parempaa toimintaympäristöä
SY vaikuttaa EU-päätöksentekoon niin Suomessa kuin Brysselissäkin. Kukin SY:n sektori huolehtii EU-valmisteluun vaikuttamisesta omalla vastuualueellaan. Vaikuttaminen kattaa hankkeiden seurannan ja osallistumisen kansalliseen EU-asioiden valmisteluun sekä vaikuttamisen suoraan EU-tasolla. Suoran vaikuttamisen keskeinen väylä on eurooppalainen PK-yritysjärjestö SMEunited, jonka toiminnassa SY on aktiivisesti mukana.
SY tekee EU-edunvalvontaa Brysselissä yhteistyössä suomalaista liikennesektoria edustavan FinMobility ry:n kanssa. SY:n ja FinMobility ry:n Brysselin yhteistiimi on kolmihenkinen: Mira-Maria Danisman (SY, mira-maria.danisman@yrittajat.fi), Pasi Moisio (FinMobility ry., pasi.moisio@finmobility.eu) ja Katja Palosaari (SY, katja.palosaari@yrittajat.fi).
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea käy vuoropuhelua
Oma tärkeä roolinsa EU-politiikassa on myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealla, joka edustaa Euroopan järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa. Talous- ja sosiaalikomitea on neuvoa-antava elin. Siihen kuuluu yhteensä 350 edustajaa kaikista EU:n jäsenmaista. Komitean päätehtävä on antaa lausuntoja vireillä olevista EU-lainsäädäntöhankkeista. Noin 80 % EU:n asialistasta on komitean käsittelyssä. SY:n edustajana Euroopan Talous- sosiaalikomiteassa toimii Brysselin toimiston johtaja Mira-Maria Danisman (mira-maria.danisman@yrittajat.fi) ja varajäsenenä FinMobility ry:n toimitusjohtaja Pasi Moisio (pasi.moisio@finmobility.eu)
Euroopan Unionissa on 27 jäsenmaata. Suomi on ollut EU:n jäsen vuodesta 1995 lähtien. Muut 26 jäsenmaata ovat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro
Euromaat
EU:n jäsenmaista 19 käyttää valuuttana euroa. Näitä ovat Suomen ohella: Itävalta. Belgia, Kypros, Viro, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Portugali, Slovakia, Slovenia ja Espanja. Viimeisimpänä euron ottaa käyttöön Kroatia 1.1.2023.
Ulkopuolella ovat siis nämä 7 maata: Bulgaria, Tšekki, Unkari, Puola, Romania, Ruotsi ja Tanska.
Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto ja Euroopan parlamentti ovat keskeisimmät toimielimet EU:n päätöksenteossa.
Komissio
Komission tärkein tehtävä on valmistella ja ehdottaa uutta lainsäädäntöä. Komissiolla on yksinoikeus lakiehdotusten tekoon, mikä tekee komissiosta seuratuimman EU-instituution. Komissio myös valvoo EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä EU:n varainkäyttöä.
Komissio koostuu 27 komissaarista, yhdestä kustakin jäsenmaasta. Komissaarit eivät edusta komissiossa jäsenmaataan, vaan heidän tehtävänsä on ajaa EU:n yhteistä etua.
Suomen komissaariehdokkaana kaudelle 2024-2029 toimii Henna Virkkunen, joka on ehdokkaana yhdeksi komission kuudesta varapuheenjohtajasta. Hennan vastuulla tulisi olemaan EU:n teknologinen suvereniteetti, turvallisuus ja demokratia. Komissaarit vahvistetaan loppuvuodesta 2024, parlamentin pitämien komissaarikuulemisten jälkeen. Komission tehtävistä ja toiminnasta on saatavissa runsaasti tietoa komission verkkosivuilta. Pääosaston internet-sivuilla on paljon hyödyllistä tietoa EU:n yrittäjyyspolitiikasta.
Euroopan unionin neuvosto
Euroopan unionin neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekoelin, joka muodostuu jäsenmaiden hallitusten edustajista. Se vastaa muun muassa lainsäädäntöasioiden päätöksenteosta yleensä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Neuvosto myös koordinoi jäsenvaltioiden yleisen talouspolitiikan linjoja.
Kukin jäsenvaltio toimii vuorollaan neuvoston puheenjohtajana puoli vuotta kerrallaan. Syyskauden 2024 puheenjohtajana toimii Unkari. Kolme peräkkäistä puheenjohtajaa muodostavat pj-trion, joka tekee yhteistyötä, koordinoi pitkän aikavälin tavoitteita ja laatii yhteisen ohjelman seuraaville 18 kuukaudelle. Vuoden 2025 alkupuoliskolla käynnistyvän uuden puheenjohtajakolmikon kausi alkaa Puolan puheenjohtajuudella. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla puheenjohtajuudesta vastaa Tanska. Trio-ohjelman viimeistelee Kypros vuoden 2026 alkupuoliskolla. Sen jälkeen vuoroon tulee uusi kolmikko: Irlanti (2/2026), Liettua (1/2027) ja Kreikka 2/2027).
Neuvoston ja puheenjohtajamaan toimintaa on helppo seurata verkossa. Kunkin jäsenmaan hallituksilla on yleensä omat EU-aiheiset sivut, joissa käsitellään muun muassa ministerineuvostojen päätöksentekoa ja keskusteluja.
Eurooppa-neuvosto
Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1.12.2009 Eurooppa-neuvostosta tuli EU:n virallinen toimielin. Eurooppa-neuvosto ei toimi lainsäätäjänä, vaan se määrittelee EU:n yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet. Eurooppa-neuvoston jäseniä ovat valtionpäämiehet tai pääministerit sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja vaihtuu 1. joulukuuta 2024 ja tällöin uutena puheenjohtajana aloittaa portugalilainen Antonio Costa. Niin kuin muidenkin instituutioiden, myös Eurooppa-neuvoston toimintaa voi seurata Internet-sivuston välityksellä.
Euroopan parlamentti
EU-parlamentti on ainoa suoraan vaaleilla valittu EU-toimielin. Parlamentissa on 720 jäsentä, joista 15 on Suomesta.
Parlamentin toimikausi on viisivuotinen. Nykyinen EU:n parlamenttikausi alkoi kesällä 2024 ja se päättyy vuoden 2029 Euroopan parlamenttivaaleihin.
Parlamentin keskeinen tehtävä on toimia lainsäätäjänä neuvoston kanssa. Yhteispäätösmenettelyssä parlamentti ja neuvosto hyväksyvät uutta lainsäädäntöä tasavertaisina lainsäätäjinä. Parlamentin verkkosivuilta on mahdollista seurata muun muassa tulossa olevien täysistuntojen esityslistoja. Parlamentilla on myös Suomessa toimiva tiedotustoimisto.
SMEunited yrittäjyyden EU-äänitorvena
Suomen Yrittäjät on SMEunited-nimisen EU:n toimintaan vaikuttavan edunvalvontajärjestön jäsen. SMEunitedilla on hieman alle 70 jäsentä eri Euroopan maista. Yhdessä SMEunitedin jäsenjärjestöt edustavat yli 12 miljoonaa yritystä, jotka työllistävät noin 55 miljoonaa työntekijää eri puolilla Eurooppaa.
SMEunited toimii Brysselissä ja seuraa EU:n kaikkien instituutioiden toimintaa. Se vaikuttaa EU-lainsäädännön valmisteluun tuoden esille pk-yritysten erityistarpeita ja -toiveita. Suomen Yrittäjät on edustettuna niin SMEunitedin hallituksessa kuin sen asiantuntijaryhmissäkin. Nämä ovat tärkeitä väyliä, kun valvotaan SY:n jäsenyrittäjien etuja eurooppalaisessa päätöksenteossa. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen on myös SMEunitedin puheenjohtaja vuoden 2025 loppuun asti.
SMEunitedin toimintaa voi seurata järjestön englanninkielisten verkkosivujen välityksellä:
smeunited.eu
Yleisen EU-tiedon lähteitä
EU-tietoa saa lukuisista lähteistä kunkin EU-instituution verkkosivujen lisäksi. Useilta verkkosivuilta voi myös helposti tilata viikoittaisia tiedotteita sähköpostiinsa.
Euroopan komission Suomen-edustusto
Komission Suomen-edustusto tiedottaa medialle ja suurelle yleisölle ajankohtaisista asioista komissiossa ja pitää komission ajan tasalla Suomen tapahtumista.
www.ec.europa.eu/finland
Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto
Euroopan parlamentin tiedotustoimisto jakaa tietoa parlamentin toiminnasta, jäsenistä ja päätöksistä. Toimiston verkkosivuilta löytyy muun ohessa kaikkien suomalaisten parlamentin jäsenten yhteystiedot.
www.europarl.fi
Eurooppa-portaali
Euroopan unionin portaalipalvelut on saatavilla kaikilla unionikielillä. Sivuilla on runsaasti tietoa, ja sieltä pääsee vaivatta siirtymään EU:n toimielinten Internet-sivuille.
www.europa.eu
Eurooppatiedotus
Eurooppatiedotus on ulkoministeriön ylläpitämä jakelukanava yleistä EU-aiheista aineistoa varten.
www.eurooppatiedotus.fi
Enterprise Europe Network
Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa – on Euroopan suurin asiantuntemusta ja palveluja yrityksille tarjoava verkosto. EEN tarjoaa myös kanavan kansainvälisten kontaktien löytämiseen Teknologia- ja Liiketoimintapörssin avulla.
www.enterpriseeurope.fi
Suomen pysyvä Edustusto EU:ssa
Suomen pysyvä Edustusto EU:ssa valmistelee Euroopan Unionin neuvoston päätöksiä Suomen hallituksen ohjeiden pohjalta. Pysyvän edustuston sivuilla on mm. ajankohtaisia uutisia, artikkeleita ja kolumneja. Siellä myös kerrotaan, kuinka valmistelutyö käytännössä tapahtuu. Sivuilta löytyy edustuston yhteystiedot ja asiantuntijoiden vastuualueet.
www.finland.eu
Valtioneuvosto
Suomen hallituksen Internet-sivuilla on oma EU-osio. Sen kautta voi seurata EU:n toimintaa Suomen politiikan ja valmistelun näkökulmasta. Sivuilta pääsee siirtymään helposti kunkin ministeriön nettisivujen EU-osioihin.
www.vn.fi/eu
Your Europe -sivusto
Käytännön neuvoja ja tietoa kansalaisten ja yritysten oikeuksista ja mahdollisuuksista muissa EU-maissa.
https://europa.eu/youreurope/index_fi.htm
EU-edustus Brysselissä
Suomen Yrittäjien EU-edunvalvonta on järjestetty yhteistyössä suomalaisia liikennesektorin työnantaja- ja elinkeinojärjestöjä edustavan FinMobility ry:n kanssa. Suomen Yrittäjien Brysselin EU-edunvalvontatyön ytimen muodostavat vahva ja pitkäaikainen yhteistyö EU-toimielinten sekä muiden yrittäjyyteen liittyvien sidosryhmien kanssa. Lisäksi EU-edunvalvontatiimimme osallistuu tiiviisti pk-yrittäjyyden eurooppalaisen kattojärjestön SMEUnitedin toimintaan. Suomen Yrittäjien edustaja toimii myös jäsenenä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa (ETSK).
Brysselin toimistomme osoite on:
Spaces European District,
Rue Belliard 40, Brussels 1040, Belgium
Yrittäjät EU:ssa
Edunvalvonta ja vaikuttaminen EU:ssa on elintärkeää suomalaisyrityksille, sillä yli puolet yrityksiä koskevasta sääntelystä on EU-lähtöistä. Suomen Yrittäjät osallistuu sekä Suomessa tehtävään EU-lainsäädäntövalmisteluun että EU-vaikuttamiseen Brysselissä.
Kotimaassa tehtävä EU-edunvalvonta toteutetaan Suomen hallituksen EU-valmistelujaosten kautta.
Suomen Yrittäjillä on pysyvä edustus Brysselissä (Spaces European District, Rue Belliard 40, Brussels 1040, Belgium), jossa EU-edunvalvonta on järjestetty yhteistyössä suomalaista liikennesektoria edustavan FinMobilityn kanssa. Suomen Yrittäjien edunvalvonta kohdistuu unionin keskeisiin aloite- ja päätöksentekoelimiin Euroopan komissioon, Euroopan unionin neuvostoon ja Euroopan parlamenttiin hyödyntäen laajaa yrittäjyyden sidosryhmä- ja vaikuttajaverkostoa Brysselissä.
Suomen Yrittäjien EU-edunvalvonnan tärkeä tukipilari on eurooppalainen pk-yrittäjäjärjestö SMEunited, joka vaikuttaa EU-lainsäädäntöön eurooppalaisten pk-yritysten näkökulmasta. Se edustaa 70 pk-yritysjärjestöä 30 maassa, joissa on 12 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä. Suomen Yrittäjät osallistuu aktiivisesti järjestön työryhmiin ja valiokuntiin, joissa yhteiset edunvalvontalinjaukset päätetään. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen toimii myös SMEunitedin puheenjohtajana.
Suomen Yrittäjillä on edustaja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa, jossa kokoontuvat työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden sidosryhmien edustajat. Komitean keskeinen tehtävä on tuoda kansalaisyhteiskunnan näkemykset EU:n lainsäädäntöaloitteisiin Euroopan parlamentille, Euroopan unionin neuvostolle ja Euroopan komissiolle antamiensa lausuntojen kautta.