YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Pk-yritysbarometri 2/2024
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.
Syksyn 2024 Pk-yritysbarometri perustuu 4 155 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Lisäksi ajankohtaisena aiheena tarkastellaan pk-yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä yhteistyötä oppija tutkimuslaitosten kanssa.
Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.
Helsingissä 11.9.2024
Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät
Juuso Heinilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj
Juhapekka Ristola
osastopäällikkö
työ- ja elinkeinoministeriö
TIIVISTELMÄ
Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat parantuneet merkittävästi negatiivisen alkuvuoden jälkeen. Matalaksi laskenut inflaatio, laskuun kääntynyt korkotaso sekä onnistunut irtautuminen venäläisestä energiasta ja Venäjän-kaupasta käänsi kevään voimakkaan negatiiviset odotukset nousuun: suhdannenäkymien saldoluku saa arvon nolla. Talouden tilan odotetaan siis pysyvän seuraavan vuoden aikana ennallaan. Saldoluku nousi keväästä 14 yksiköllä.
Pk-yrityksistä 24 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja yhtä suuri osuus uskoo niiden heikkenevän. Hieman yli puolet pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän samana. Talouden suunta riippuu paljon muun muassa yksityisen kulutuksen elpymisestä ja korkotason laskusta, joiden kehitystä seurataan odottavaisin tunnelmin kaikilla keskeisillä markkina-alueillamme seuraavan 12 kuukauden aikana.
Pk-yritysten suhdanneodotukset ennakoivat Suomen taloudelle suurin piirtein vastaavaa kehitystä kuin suurin osa talousennusteista. Bruttokansantuotteeseen perustuvat arviot talouden kehityksestä ennustavat Suomeen loppuvuodeksi keskimäärin nollakasvua, ja vuoden 2025 aikana bruttokansantuotteen arvioidaan yleisimmin kasvavan 1–2 prosenttia. Sekä talouden tilaan että pk-yritysten odotuksiin liittyy edelleen poikkeuksellisen merkittävää epävarmuutta.
Odotukset liikevaihdon kasvusta nousussa, mutta epävarmuus vähentää investointeja
Odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat vahvistuneet samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat nousseet kevään lukemista. Saldoluku nousi kevään barometrista kuusi yksikköä ja saa arvon kymmenen.
Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat viime vuosina heikentyneet voimakkaasti samaan aikaan, kun yleinen luottamus talouteen on laskenut. Kannattavuuden muutosodotukset eivät ole vieläkään palautuneet positiivisiksi vuoden 2021 syksystä kevääseen 2023 kestäneen laskun jäljiltä. Nyt epävarmuus tulevasta on hieman hellittänyt, mutta kannattavuusodotusten saldoluku pysyy edelleen negatiivisena arvolla miinus yhdeksän.
Hieman aiempaa useampi pk-yritys odottaa vakavaraisuutensa paranevan. Saldoluku nousi edellisestä barometrista kaksi yksikköä arvoon kolme. Odotukset vakavaraisuuden kehityksestä ovat samalla tasolla kuin vuosi sitten syksyllä.
Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Pitkään jatkuneen epävarmuuden ja heikon suhdanteen seurauksena kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investointien odotetaan lisääntyvän. Investointiodotusten saldoluku on edelleen selvästi negatiivinen arvolla -15. Investointiodotusten pidempään jatkunut heikko kehitys on yhteydessä poikkeuksellisen suureen epävarmuuteen koskien kysynnän palautumista, geopoliittisten riskien kasvua ja muita toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä, kuten osaavan työvoiman saatavuutta. Myös korkotason muutoksilla on suora vaikutus pk-yritysten investointeihin ja investointiaikeisiin.
Pk-yritykset varovaisina henkilöstön määrän lisäämisen suhteen
Kohonneen korkotason ja kasvaneen geopoliittisen epävakauden negatiiviset vaikutukset ovat viime vuosina heikentäneet odotuksia henkilöstön määrän kehityksestä. Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilöstön määrää seuraavan vuoden aikana ja 11 prosenttia yrityksistä odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän. Odotusten saldoluku saa arvon kolme, joka on kuusi yksikköä kevään barometria korkeampi. Edelleenkin suuri enemmistö, eli 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä.
Yritysten henkilöstön määrän muutokset ovat myös yhteydessä investointihalukkuuteen: osaajien saatavuus on edellytys investoinneille. Toisaalta investointihalukkuus on myös yksi henkilöstömäärän kasvattamisen taustasyistä.
Kustannukset koholla, nousuvauhti tasoittunut
Tuotantokustannusten nousuodotukset kasvoivat hieman vuoden 2024 kevääseen verrattuna. Odotukset ovat tasoittuneet syksyn 2022 huipusta, mutta pysyvät edelleen koholla 2010-luvun keskimääräiseen tasoon verrattuna. Myös yritysten omien tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluvara on kasvussa, mutta ei riittävästi kompensoidakseen välituotteiden hintojen nousua. Tilannetta helpottaa hieman välituotteita maltillisemmat palkkojen nousuodotukset. Vuonna 2020 alkaneiden jyrkempien heilahteluiden jälkeen palkkojen nousupaine näyttää hellittäneen ja asettuneen vuosien 2016–2019 tasolle.
Kaikilla päätoimialoilla ensisijaisena haasteena on edelleen välituotteiden lopputuotteita nopeampi hintojen nousu. Jatkuessaan hinnoitteluvaran kasvun ylittävä välituotteiden hintojen kasvu heikentää yritysten toimintaedellytyksiä.
Kasvupotentiaalia uusiutumisesta ja tutkimus- ja kehittämistoiminnasta
Viime vuosien monet kriisit eivät ole merkittävästi tukahduttaneet yritysten kasvuhaluja. Edelleen yli kolmannes pk-yrityksistä on voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia, ja voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten osuus nousi kaksi prosenttiyksikköä kevään kyselystä, jossa osuus oli 5 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten osuus on edelleen vaatimaton, ja pidemmän aikavälin trendinomainen lasku aiheuttaa huolta.
Pk-yrityksistä 16 prosenttia on ottanut käyttöön uutta teknologiaa ja 46 prosenttia on investoinut digitalisaatioon viimeisen vuoden aikana. Noin puolet yrityksistä on myös kouluttanut henkilöstöään. Lisäksi hieman alle kolme kymmenestä yrityksestä on tuonut markkinoille uusia tuotteita tai palveluita.
Tutkimuksella ja kehittämisellä (T&K) tarkoitetaan tässä barometrissa luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi sekä tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Pk-yrityksistä korkea osuus, 25 prosenttia, raportoi harjoittavansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa jossain muodossa. Toimialojen välillä on odotetusti merkittäviä eroja T&K-toiminnan yleisyydessä. Suurin osuus on teollisuudessa, jossa 40 prosentilla pk-yrityksistä on T&K-toimintaa.
Pahin yritystoiminnan kehittämisen este on yleinen suhdanne- ja taloustilanne. Vaikka kustannustason nousu ja työvoiman saatavuusongelmat ovat hieman lieventyneet vuoden takaisesta barometrista, ne nousevat tuloksissa edelleen seuraavaksi suurimmiksi kehittämisen esteiksi.
Taloustilanne ja tiukka sääntely vähentävät ulkoisen rahoituksen käyttöä
Taloustilanne ja sen seurauksena heikentynyt yritysten luottokelpoisuus yhdistettynä pankkitoiminnan sääntelyyn näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä: barometrin mukaan alle puolella pk-yrityksistä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta omaavien pk-yritysten osuus on muuttunut viime vuosien aikana hyvin vähän.
Finnvera on säilynyt merkittävänä rahoitustoimijana, vaikka sen rooli pankkilainojen vaihtoehtona sekä täydentäjänä on hieman laskenut. Myös Business Finland ja ELY-keskukset ovat säilyttäneet asemansa pk-yritysten rahoituslähteinä. Finnveran takauksella on keskeinen merkitys rahoituksen saannissa: pankkirahoitusta hakeneista lähes kolmannes kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta. Erityisesti kasvuhakuiset yritykset ovat kiinnostuneita Finnverasta rahoittajana.
Pk-yritysten yhteistyö oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa on jatkunut vakaana
Merkittävä joukko pk-yrityksiä tekee yhteistyötä oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien tai kehitysyhtiöiden kanssa. Pk-yritysten yhteistyö oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa on pysynyt samoissa lukemissa syksystä 2022, jolloin asiasta kysyttiin edellisen kerran.
Yhteistyön muodot olivat moninaiset, mutta vastauksissa korostuivat työharjoittelu, oppisopimuskoulutus tai muu työssäoppiminen. Tätä yhteistyön muotoa toteutti yhteistyössä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa lähes puolet pk-yrityksistä ja muiden koulutuksen tarjoajien kanssa 68 prosenttia pk-yrityksistä.
Yritysten kokemukset oppilaitos- ja tutkimuslaitosyhteistyön tuloksista ovat muuttuneet jonkin verran syksystä 2022, osittain uusien osaajien palkkaamista seuraavan vastausvaihtoehdon lisäyksen seurauksena.
Yleisimpänä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tehdystä yhteistyöstä syntyneenä tuloksena mainittiin tietopohjan ja osaamisen vahvistuminen. Muiden koulutuksen tarjoajien ja kehitysyhtiöiden kanssa yhteistyö on johtanut useimmin uuden osaajan palkkaamiseen.
Tiedotteet
- Hidastuva inflaatio ja laskevat korot nostavat pk-yritysten suhdanneodotuksia, 11.9.2024 klo 09:00